Pestoperunat

Rouheanrupuinen vai helppo ja herkullinen? Taipuisin jälkimmäiseen. Ohje on tällä kertaa todella suurpiirteinen, sillä tämä jos mikä on todellista jääkaapin jämien pelastusruokaa.

Rapeat pestoperunat

pussinpohjallinen perunoita, esimerkiksi 6-7 kpl
purkinpohjallinen tai -puolikas valmispestoa
(tilkka oliiviöljyä, ellei pesto ole kovin öljyistä)

*Keitä perunat lähes kypsiksi (niin että haarukka jo melkein uppoaa keitettyyn perunaan, muttet ihan vielä voisi kuvitella syöväsi perunaa sellaisenaan).
*Voit makusi mukaan jättää kuoret perunoihin tai kuoria ne. Paloittele sitten keitetyt perunat suupalan kokoisiksi. Voitele uunivuoka, kaada vuokaan perunat ja pestokastike sekä tarvittaessa tilkka öljyä, kääntele sekaisin.
*Paista uunissa 225°C:ssa 10-15 minuuttia tai kunnes perunat ovat saaneet hieman rapeaa pintaa ja väriä, mutta pesto ei ole vielä päässyt palamaan.

Paahdettu parsakaali sitruunalla ja oliiviöljyllä

Lauantaina mietin, mitä tekisin yhdelle henkilölle yhdestä parsakaalista. Ruokabloggaajilla oli vuosisadan herkkujuhlat ja samaan aikaan toisaalla meikäläinen toipui jonkinlaisesta vatsapöpöstä - nyt jos koska tarvittiin LOHTUA. Onneksi illan edetessä ruokahalu sentään palaili, ja mikä parasta, Kädenvääntöä-blogi tarjoili ohjeen sen parsakaalin laittoon.

Amerikkalaisessa alkuperäislähteessä kerrotaan kokkaajan kotijoukkojen hehkuttaneen, että jos vanhemmat tekisivät lapsilleen parsakaalia aina näin, lapset eivät vihaisi parsakaalia, lapset rukoilisivat parsakaalia pöytään. Aika uskottavaa! Ja mielettömän hyvää tää olikin.

"The best broccoli of your life" goes Kädenvääntöä goes Unelias kokki

1 parsakaali
pari reilua lorausta oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
4 valkosipulinkynttä
1/2 sitruuna
juustoraastetta (parmesaani ois pop, mutta rasvainen edamikin käy ihan hyvin)

*Jos peset parsakaalin aluksi, kuivaa se huolella.
*Irrota parsakaalista kukinnot reilun kokoisiksi palasiksi, liian pienet kärähtävät uunissa.
*Vuoraa uunipelti foliolla, levitä parsakaali pellille. Lorauta mukaan reilusti oliiviöljyä, mausta suolalla ja pippurilla, sekoita niin että öljy leviää tasaisesti joka puolelle. Kuori ja pilko myös valkosipulinkynnet mukaan. (Voit joko pilkkoa valkosipulin hyvin hyvin pieneksi niin että se uppoaa parsakaalin sekaan, tai jättää melko suuriksi paloiksi jotka lopuksi jätät syömättä: irralliset valkosipulinpalaset palavat tässä showssa herkästi pahanmakuisiksi.)
*Lämmitä uuni 225°C:een ja paista parsakaaleja uunin keskitasolla 15-20 minuuttia tai kunnes ensimmäiset kukinnot ovat alkaneet saada hieman ruskeaa väriä.
*Pese sitruunanpuolikkaan kuori huolella. Kun otat parskaalit uunista, raasta sitruunankuori nopeasti parsakaalien päälle. Purista päälle myös mehu, ja raasta lopuksi juusto niin, että se sulaa parsakaalin pintaan.

Parsakaali-possumureketta

Tässä on Meat Loaf:





ja tässä on sen kaima yhdessä perunasalaatin kanssa:

Ihmettelin Herkullista helposti -kirjan "jauhelihalimppua" hetkisen, kunnes tajusin että ruokalajin nimi taitaa olla käännöskukkanen. Ruotsista, norjasta tai vaikka sitten englannista. Meillä lihaleipä tunnetaan paremmin murekkeena, ja tässä versiossa se lihaosuuskin meinasi jäädä parsakaalin varjoon kun vähän innostuin. Nimittäin korvaamaan alkuperäisen ohjeen porkkanaa reilulla parsiksella. Kannatti innostua, tästä tuli tosi hyvää!

Lihamureke parsakaalilla

1 varsisellerin varsi pienen pieneksi pilkottuna
1/2 parsakaali (tai yksi kesäinen pikkuparsakaali) pienen pieneksi pilkottuna
1 kesäsipuli pienen pieneksi pilkottuna
500 g jauhelihaa (luomutilan possua, ei turhan rasvatonta)
1 tl suolaa
1/2 dl kaurahiutaleita
1/2 tl mustapippuria
muutama tippa Tabascoa
1 nippu persiljaa silputtuna
1 tl sinappia
2 munaa
3 rkl ketsuppia
1 rkl ruskeaa sokeria
1 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli ohuina renkaina

*Sekoita vihannekset ja jauheliha ja vaivaa sitkeäksi taikinaksi. Itse käytin tähän vaiheeseen sähkövatkaimen taikinakoukkuja, hyvin toimi.
*Lisää joukkoon kaurahiutaleet, pippuri, Tabasco, persilja, sinappi ja munat, ja vaivaa tasaiseksi.
*Asettele taikina leivinpaperoituun uunivuokaan murekkeeksi.
*Sekoita kulhossa punasipulirenkaat ja oliiviöljy.
*Kiehauta kattilassa ketsuppi ja sokeri, kunnes sokeri on sulanut. Jäähdytä hieman, ja levitä ketsuppi-sokeriseos sitten murekkeen pintaan esimerkiksi pullasudin avulla. Painele pintaan vielä punasipulirenkaat.
*Paista 180°C:ssa 60-70 minuuttia tai kunnes mureke on läpeensä kypsä. Voit kokeilla pistää mureketta terävällä veitsellä: jos ulos tihkuva neste on kirkasta, se on sisältä kypsää.
*Anna vetäytyä 15 minuutin ajan ja tarjoile.



Tässä vielä perunasalaatin ohje, sekin samasta kirjasta kotoisin, tomaattilisäyksen kera tosin:

Kreikkalainen perunasalaatti

500 g keitettyjä perunoita
3 kesäpunasipulia ohuina renkaina
1 mieto punainen chili ohuina viipaleina
50 g oliiveja
200 g feta- tai salaattijuustoa kuutioina
2 rkl silputtua persiljaa
tomaatteja lohkottuna, sisus ja siemenet poistettuina
oliiviöljyä
suolaa, pippuria

*Sekoita perunat, sipulit, chili, oliivit, juusto, persiljat ja tomaattilohkot kulhossa kevyesti. Kaada päälle reilu loraus hyvää oliiviöljyä, nostele hieman. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria.

Oma mysli, paras mysli

Ehdin tapani mukaan jahkailla pitkään, tällä kertaa myslin kokeilemista. Mutta sitten kevään taittuessa kesäksi kohtasi toisensa kolme onnellista sattumaa. Sain ystävältä lasipurkin, sain Risentalta kokeiltavaksi uusia siemeniä ja siemensekoituksia, ja löysin Soppaa ja silmukoita -blogista mysliohjeen, jota lähdin soveltamaan.

Nyt on kokeiluja ja hienosäätöä jo muutaman kierroksen verran takana ja timantti on hioutunut juuri omaan makuuni. Pellavansiemenet ovat tärkeitä, jotta suussa muodostuu tietty pehmeä tuntuma; hyvää mutta voimakasta seesamia taas pitää käyttää varovasti, jos ollenkaan. Auringonkukan- ja kurpitsansiemenistä taas osan voi korvata vaikkapa Risentan salaattisekoituksella, jossa on mukana pinjansiemeniäkin. Tättärää, tässä se tulee:


Jyvähyvää eli herkkumysli (reilu, noin litran purkkiin menevä annos)

3 dl kaurahiutaleita (ei pika-)
2 dl ruisrouhetta (=rouhittuja ruisjyviä)
1 dl pellavansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
1/2 dl seesaminsiemeniä
1/2 dl juoksevaa hunajaa
2 rkl ruokaöljyä
(kourallinen rusinoita tai kuivattuja karpaloita)

*Sekoita kulhossa keskenään ensin hiutaleet, rouhe ja siemenet. Sekoita sitten huolella joukkoon hunaja ja ruokaöljy. Levitä tasaiseksi levyksi leivinpaperoidulle uunipellille. Paahda 120°C:ssa uunin keskiosassa noin 40 minuutin ajan. Halutessasi voit laskea lämpöä 100°C:een tai vaikka pidentää paahtoaikaa melkein tuntiin: paahto vaikuttaa makuun ja tuo sopivaa jännitystä ja eroa myslierien välille.
*Anna myslin jäähtyä. Kaada se sitten leivinpaperin avulla puhtaaseen säilytysastiaan. Halutessasi voit tässä vaiheessa sekoittaa myslikerrosten väliin rusinoita tai kuivattuja karpaloita. Jos myslimassa tuntuu jähmettyneen paikoitellen levymäiseksi, olet herkun äärellä: riko levyä hieman vaikka lusikalla, niin sinulla on herkullisia muromyslipaakkuja.

Kesäinen kurkku-perunamuhennos ja paistettu lohi

Mari kirjoitti kasaantuvista ruokalehdistä. Tunnistan ongelman. En vaan pysty heittämään pois Glorian Ruoka&Viinejäni enkä (luojan kiitos satunnaisia) Allt om Matejani tai BBCGoodFoodejani. Ei tuu mitään.

Vaan ehkäpä voisin keventää paperitaakkaa käymällä läpi erästä sekalaisia reseptejä tursuavaa kansiota? Ja millä pettämättömällä metodilla: kokkaamalla ohjeen, kirjoittamalla sen blogiin ja heittämällä paperiversion menemään! Uujea, tätä menoa kansioni on keventynyt grammakaupalla jo ensi vuosisataan mennessä!























Oivalluksen ja jonkin vanhan kesäisen RuokaPirkka-lehden inspiroimana syntyi kurkku-perunamuhennosta paistetun lohen seuraksi. Repäisty reseptisivu luki kai paperiroskista sivuavia ajatuksiani, sillä se katosi jäljettömiin jo kokkauksen aikana. Vaan laitetaan ylös mitä todellisuudessa tapahtui.

Suosittelen kokeilemaan, sekä papereihin sukeltamista että tätä ruokaa!

Paistettua lohta ja kurkku-perunamuhennosta (kahdelle)

noin 6-8 uutta perunaa
tilkka öljyä paistamiseen
2 pientä sipulia tai punasipulia, mieluusti kesäisestä nipusta
1/2 kurkku
1 rkl kapriksia (liotettuna ja) hienonnettuna
1 dl kermaa
mustapippuria
tuoretta tilliä hienonnettuna

tilkka öljyä paistamiseen
n. 400 g lohifileetä
merisuolaa, mustapippuria

sitruunalohkoja

*Keitä perunat lähes kypsiksi ja kuutioi ne reilun kokoisiksi palasiksi. Kuutioi palasiksi myös kurkku.
*Ripottele lohifileen pinnalle suolaa ja pippuria, anna maustua noin 10 minuutin ajan.
*Hienonna sipuli ja kuullota sitä öljytilkassa pannulla keskilämmöllä muutaman minuutin ajan.
*Lisää pannulle peruna- ja kurkkukuutiot, kaprikset sekä kerma. Sekoittele keskilämmöllä vielä muutaman minuutin ajan, kunnes kerma näyttää imeytyneen kuutioihin. Mausta mustapippurilla ja tillisilpulla, sekoita ja siirrä lämpimään astiaan odottamaan siksi aikaa, että paistat lohipalat. Pyyhkäise pannu puhtaaksi vaikkapa talouspaperilla.
*Leikkaa lohifile haluamasi kokoisiksi paloiksi. Kuumenna pannulla keskilämmöllä tilkka öljyä, lisää pannuun lohipalat nahkapuoli alaspäin. Anna paistua muutaman minuutin ajan, käännä sitten ja paista vielä toiselta puolelta. Palojen sivusta voit seurata kalan kypsymistä. Jos haluat mehukasta ja pehmeää kalaa, jätä keskiosa aavistuksen verran punertavaksi; jos taat kuulut rapean ja kuivakamman kalan ystäviin, paista paloja pidempään.
*Tarjoile muhennoksen ja kalan kanssa sitruunalohkoja.

Ken söi kesälaatikon?

No mää ja mun juhannusseurue!

Löysin ohjeen peruna-fenkoli-jogurttilaatikkoon Chez Jasun blogista. Tein laatikkoa pääruoan sijaan lisäkkeeksi, joten jätin katkaravut pois. Todella hyvän makuista, joka tapauksessa! Vahvan makuiset grilliruoat jyräsivät kylläkin tämän paistoksen hienoja sävyjä ihan liiaksi, joten seuraavan kerran kaverina saa olla vaikkapa vaalea kala. Tai sitten ne katkikset siellä joukossa.























Fenkoli-perunalaatikko
noin puoli kiloa uusia perunoita
1/2 iso fenkoli
1/2 sitruunan raastettu kuori ja puristettu mehu
1 tl kapriksia
150 g turkkilaista jogurttia
n. 75 g gruyere-tyyppistä juustoa
1 tl karkeaa dijon-sinappia
tuoretta tilliä
suolaa, mustapippuria

*Keitä pestyt perunat vedessä lähes kypsiksi. Leikkaa puolikas fenkoli ohuiksi suikaleiksi ja lisää ne perunoiden keitinveteen muutamaksi viimeiseksi minuutiksi. Valuta perunat ja fenkolit ja kumoa uunivuokaan. Paloittele perunoita puoliksi tai muutamaan osaan. Hienonna kaprikset ja sekoita ne joukkoon.
*Yhdistä kulhossa jogurtti, sitruunamehu, sitruunankuoriraaste, juustoraaste, ripaus suolaa ja pippuria sekä puolet tillistä. Kaada seos vuokaan ja paista uunissa 200°C:ssa noin 15-20 minuuttia tai kunnes ruoka saa väriä. Koristele laatikko lopulla tillillä.























P.S. Kenistä ja syömisestä puheenollen, oli meillä kesävoitakin! Kotivoita, jonka sekaan oli puristettu monta valkosipulinkynttä sekä hienonnettua ruohosipulia. Aika jees!

Savuttomat blinit eli tattaripannari

Kun pitkällinen projekti saatiin päätökseen, vietettiin juhlapäivää kera kuohuviinin. Kuohuviiniä sai Alkosta, ja Alkon vieressä oli Hakaniemen Halli, ja sieltä taas matkaan tarttui juhlavinta mahdollista syötävää eli mätiä. Suu alkoi napsaa blinien suuntaan.























Oikeastaan olin haaveillut blineistä jo pidempään. Viime talven blini-ilta huuteli perinteelle jatkajaa, ja blogimaailmassa esimerkiksi Pippurimyllyn Sanna tarjoili ihania blinitäytteitä. Samaisen Sannan postauksen kommenttilaatikossa tuskailinkin sitten tätä nykyistä tilannettani: asun asunnossa, jossa on koko talon yhteinen palohälytysjärjestelmä, ja yleisesti tiedossa on, että käristämistä ei kannata harrastaa. Kaiken kukkuraksi talon ilmastointi lakkasi tässä päivänä muutamana toimimasta, joten blinien paisto olisi taatusti vienyt kaikki naapurini pihalle värjöttelemään.

Vaan ei hätää! Muutama viikko sitten sain nauttia Valion tarjoamaa mahtavaa tattaripannukakkua, jota tarjoiltiin perinteisten blinitäytteiden kanssa. Kaivoin ohjeen nyt muistilokeroistani ja materiaalipaketista esiin, ja paistelin pöytään pannarin.























Ja siitä tuli aivan mahtavaa. Käryn sijaan kämpässäni leijaili vain miedon kutsuva tattarin tuoksu. Ohjeella syntyi todella kuohkea ja pehmeä, pinnalta rapea ja ennen kaikkea maukas lopputulos. Leikkasin pannukakun pikkublinien kokoisiksi palasiksi, ja palaset maistuivat paitsi lämpiminä täytteiden kanssa, myös yön yli pöydällä kuivahtaneina aamupalaksi. Maku ja rakenne pysyivät. Hiiva, hapanmaitotuote, tattari ja riittävä suola lienevät taikinan salaisuus.

Jos olisin Top Chef-kokki cocktail-tarjoiluja järkkäämässä, valkkaisin tämän kätevän tattaripannarin pohjaksi taideteoksille. Itse kasasin palasten päälle enemmän tai vähemmän taiteellisesti vuoroin mätiä, smetanaa, tilliä, paprika-oliivi-tomaattitahnaa ja valkosipuli-yrttiherkkusieniä.























Mitä kuohariin tulee; kun kysyin Alkon myyjältä, mikä kuohuviini sopisi blinien kaveriksi, sain vastaukseksi "oikeastaan kaikki", ja suositukseksi Santa Julian. Jostain syystä mulle suositellaan aina tv:stä ja bussimainoksista tuttuja viinejä (kuten kerran risottoon El Tiempoa), ja jostain syystä myös uskon aina Alkon myyjiä (paitsi siitä Timpasta silloin kyllä kieltäydyin). Ehkä se syy on siinä, että aloitan aina sanomalla "jotain halpaa"... :D. Santa Julia oli hyvää sellaisenaan, mutta tiedoksenne vain, ei tosiaankaan sopinut yhteen happamansuolaisen tattaripannariaterian kanssa.

Vaan pääasia että kuohui, onhan gradun valmistuminen kuitenkin maljannoston arvoinen juttu!

Tattaripannukakku (18-24 pikkupalaa)
(alkuperäinen ohje Valion, ohessa oma versioni)

7 dl rasvatonta maitoa
120 g turkkilaista jogurttia
1/2 pss kuivahiivaa
1 1/2 tl suolaa
2 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
3 munaa
3/4 dl rypsiöljyä

*Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, sekoita joukkoon jogurtti. Liuota nesteeseen hiiva. Vatkaa joukkoon suola ja jauhot. Laita kulho lämpimään veteen. Peitä leivinliinalla. Odota kunnes taikina kuplii, n. 30 min - 1 tunti.
*Vatkaa sekaan munat ja öljy. Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista uunin keskiosassa 225°C:ssa noin 25 minuuttia tai kunnes pannukakku on kypsä. Pinnan tulee olla kauniin ruskea. (HUOM! Paistoin pannukakun kapeassa pikku-uunissani. Uskon että juuri siksi siitä tuli sopivan paksu eli pehmeä ja rapea yhtä aikaa. Normaalileveällä uunilla ainemäärät kannattaa siis puolitoistakertaistaa tai tuplata, ellei tahdo ohuempaa ja ehkä hieman kuivempaa lopputulosta.)























Höysteet:

Kirjolohen mätiä, smetanaa ja tilliä

Kasvis-tuorejuustotahna

1 paprika pieneksi kuutioituna
n. 10 kalamata-oliivia kivet poistettuina ja hienonnettuina
n. 7-8 aurinkokuivattua tomaattia hienonnettuna
n. 100 g turkkilaista jogurttia
n. 100 g valkosipulituorejuustoa
ripaus mustapippuria

*Sekoita ainekset kulhossa keskenään.

Valkosipuli-yrttiherkkusienet

1 rasia tuoreita herkkusieniä
2 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi pariin osaan viipaloituna
pari hyppysellistä kuivattuja yrttejä
tilkka juoksevaa hunajaa
merisuolaa, mustapippuria

*Paloittele herkkusienet puolikkaiksi tai neljäsosiksi. Kuumenna pannulla öljy ja valkosipuliviipaleet. Kun valkosipulit ovat tirisseet öljyssä hetken mutta eivät ole vielä ruskistuneet, nouki valkosipulit pois ja heitä sienet pannuun niiden tilalle. Lisää joukkoon myös pari hyppysellistä yrttisekoitusta.
*Kääntele sieniä keskilämmöllä muutaman minuutin ajan. Mausta hunajatilkalla, merisuolalla ja mustapippurilla.

Kunniaa pavuille

Parisen viikkoa takaperin Glorian Ruoka & Viinin viimeisin numero aiheutti ruokablogipiireissä ihastelun aallon, jossa minäkin uiskentelin mukana soppaa ja silakkapihvejä kokkaillen. Sienikeiton ja kalan jälkeen kokeiluvuoroon marssivat papuruokaohjeet, joita sesonkiruokaan keskittynyt numero tarjoili usein kappalein. Kahdesta houkuttelevimmasta syntyi kaksi hyvää arkiruokaa.























Ensimmäiseksi pannulla sai luvan porista "kiinankaalia ja tofua inkiväärikastikkeessa", Kasvisbaarin ravintoloitsija Tuija Ruuskan ohjeella. Epäilin, ettei simppelissä ruoassa olisi riittävästi makua, ja kuin lietsoakseni epäilystäni päätin vielä vaihtaa rapsakan tofun - yhden lemppariraaka-aineeni - valkopapuihin, joihin minulla ei ollut minkäänlaista tunnesuhdetta. Vaan kuinka väärässä olinkaan epäilyksieni kanssa! In-ki-vää-ri, se toimii, uskokaa vaan, ja hieman överisti lisättynä vasta toimiikin.

Papujutun "marinoidut pavut" puolestaan sisälsivät niitä keitettyjä papuja jo ihan lähtökohtaisesti. Suhteeni raaka-aineeseen oli jo lämmitelty. Harras jääkaappimarinointi lämmitti välejämme edelleen. Peukkua täytyi jälleen nostaa, kun lopputulos oli nenän edessä. Marinoidut pavut nautittiin lehden ohjeen mukaisesti uunijuuresten ja fetajuuston kera. Ei paha! Senkin numero 1/2011, olet tehnyt minusta ruokaohjeiden orjan!


Kiinankaalia ja papuja inkiväärikastikkeessa
(pohjautuu Tuija Ruuskan ohjeeseen)

1 pieni kiinankaali
1/2 purjoa
2-3 valkosipulinkynttä
3 rkl inkivääritahnaa (alkuperäisessä ohjeessa 1-2 rkl raastettua inkivääriä)
1 tlk (2-3 rkl) tomaattipyreetä
3 rkl rypsiöljyä
250 g paseerattua tomaattia
2-3 dl vettä
1/2 tl mustapippuria myllystä
1-2 tl suolaa
n. 2 dl keitettyjä valkoisia papuja (alkuperäisessä ohjeessa 250 g tofua, joka paistetaan kastikkeen pinnalle rapsakaksi)
1 rkl - 1 dl hienonnettua (lehti)persiljaa

*Viipaloi kiinankaali ja purjo. Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuullota purjoa, valkosipulia ja inkivääritahnaa tomaattipyreen ja öljyn kanssa pannussa miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia.
*Lisää kiinankaali, paseerattu tomaatti ja vesi. Hauduta kastiketta miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia, lisää keitetyt pavut ja hauduta vielä 10 minuuttia.
*Mausta kastike mustapippurilla ja suolalla. Sekoita joukkoon ja ripottele pinnalle persilja. Annostele tavallista persiljaa varovasti, sillä se on paljon vahvemman makuista kuin lehtipersilja.
*Tarjoile esimerkiksi keitetyn ohran tai perunoiden kanssa (meillä lisäkkeenä oli bulguria).























Marinoidut pavut
(pohjautuu Sanna Kekäläisen ohjeeseen)

6 dl keitettyjä papuja

Marinadi:
1 pieni punasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1/2 dl vaaleaa balsamicoviinietikkaa
1 rkl hunajaa (alkup. ohjeessa etikan ja hunajan korvaa omena-hunajaviinietikka)
1 dl rypsiöljyä
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
1 tl kuivattuja yrttejä
1/2 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori

*Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Yhdistä ne viinietikan, öljyn, mausteiden ja sitruunan mehun sekä kuoriraasteen kanssa. Sekoita keitetyt, valutetut pavut marinadiin. Anna papujen maustua peitettynä viileässä vähintään 12 tuntia.

Lämmin papu-juuressalaatti (kahdelle)
(pohjautuu Sanna Kekäläisen ohjeeseen)

300-400 g juureksia (meillä punajuurta, lanttua, porkkanaa ja perunaa)
1 1/2 rkl rypsiöljyä
1/2 rkl vaaleaa balsamicoviinietikkaa
1 rkl fariinisokeria
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

Lisäksi:
1/2 dl auringonkukansiemeniä
marinoituja papuja
n. 2 rkl papujen marinointilientä
100 g fetajuustoa

*Kuori ja leikkaa juurekset tasakokoisiksi paloiksi. Laita palat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Pirskottele öljyä, viinietikkaa ja sokeria päälle, mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele uunipellille myös auringonkukansiemenet (alkuperäisessä ohjeessa ne paahdetaan erikseen pannulla).
*Paista juureksia uunissa makusi mukaan (alkup. ohjeessa 180°C:ssa noin 40 minuuttia, itse tykkään hieman korkeammasta lämmöstä ja lyhemmästä ajasta). Kääntele juureksia muutaman kerran kypsennyksen aikana.
*Tarjoilua varten yhdistä juurekset ja siemenet sekä marinoidut pavut. Valuta papujen marinointilientä päälle, murusta fetajuustoa pinnalle.

Soppaa ja silakkapihvejä - eli sesonkijuttuja läheltä

No nyt löi vanha tuttu ällikällä! Olen tilannut vuosikaupalla Glorian Ruoka & Viini -lehteä. Vaikka tunteet lehden suhteen ovat vaihdelleet laidasta laitaan, olen aina ollut tyytyväinen kuviin, korkealle kurottavaan otteeseen ja inspiroivuuteen. Ohjeita olen toteuttanut yhteensä varmaan yhden käden sormilla laskettavan määrän, sillä niin inspiroivia kuin ne ovatkin, raaka-aineiden hinta ja/tai ruoanvalmistusaika on tullut tielle aika usein. Sekä tapani pitää erilaisia ruokaohjekokoelmia muutenkin lähinnä yleisen inspiksen lähteinä.























Vaan tässä uudessa numerossa oli paitsi rutkasti inspistä, myös toteutettavaa vaikka kuinka! Teemana oli sesonki- ja lähiajattelu, mikä tietty noin ruokamaailman tämänhetkisenä valtatrendinä kolisee itsellekin vallan kovasti, ja mikä toisaalta tarkoittaa että ihan toteutusmielessäkin raaka-aineita voi hankkia helposti ja edullisesti.

Niinpä marssin lehden saapumista seuraavana(!) päivänä kauppaan ja perjantai-iltana syötiin Menu tunnissa -sarjan ohjeiden mukaan (!) valmistettua siitakesienikeittoa ja silakkapihvejä lanttusipsien kera. Tuohon Menu tunnissa -lausumaan en ihan yhdy, vaikka jälkkäriä ei edes nautittu, mutta pistän sen enemmän oman verkkaisen tahtini kuin lehden piikkiin ;) Mutta joka tapauksessa, kalaisaa, lanttuisaa ja sienisavuisaa, ihan kuten kuuluikin.

Ohjeista kokkaamista juhlistamisen hengessä myös valmistusohjetekstit ovat tällä kertaa lähes sanasta sanaan lehden mukaiset. Kiitokset siis toimittaja Suvi Rüsterille, joka lehden sivut 52-55 on kynäillyt!



















Savuinen siitakesienikeitto (Glorian Ruoka & Viini 1/2011)

100 g siitakesieniä
1 valkosipulinkynsi
ripaus kuivattua rosmariinia (alkup. ohjeessa 1 rkl tuoretta rosmariinia)
2 rkl voita
5 dl vettä
1 rkl kasvisfondia (alkp. ohjeessa 2 rkl sipulifondia)
1 1/2 dl savujuustolla maustettua ruokakermaa (esim. Valion Kippari)

*Kuori ja hienonna valkosipuli. (Hienonna rosmariini.)
*Kuumenna voi kattilassa. Lisää sienet (pienet kokonaisina, suuremmat paloiteltuina), valkosipuli ja rosmariini ja kuullota 3-5 minuuttia. Lisää vesi, fondi ja ruokakerma. Anna keiton porista miedolla lämmöllä 8-10 minuuttia.
























Anjovis-yrttitäytteiset silakkapihvit (Glorian Ruoka & Viini 1/2011, määrät sovellettuna kahdelle hengelle)

12 silakkafileetä
ripaus suolaa

Anjovis-yrttitäyte:
1/2 dl hienonnettua tilliä
1/2 dl hienonnettua persiljaa
4 anjovisfileetä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1/2 luomusitruunan raastettu kuori

*Hienonna tilli ja persilja. Murskaa anjovisfileet haarukalla kulhossa. (Tässä vaiheessa alkuperäinen ohje pyytää paahtamaan auringonkukansiemeniä, itse en paahtanut.) Siirrä siemenet kulhoon anjoviksen joukkoon. Pese sitruuna ja raasta sen kuori raastimen hienoimmalla terällä. Sekoita yrtit ja sitruunankuoriraaste anjoviksen ja siementen joukkoon.
*Leikkaa silakkafileistä selkäevät saksilla. Levitä puolet silakkafileistä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille nahkapuoli alaspäin. Ripottele suolaa pinnalle. Levitä anjovis-yrttitäyte tasaisesti kalafileiden päälle. Aseta loput silakkafileet täytteen päälle nahkapuoli ylöspäin ja paina kevyesti. Kypsennä pihvejä 200°C:ssa uunin keskitasossa noin 12 minuuttia.
*Tarjoa piparjuuritartarin ja lanttusipsien kanssa.

Lanttusipsit (Glorian Ruoka & Viini 1/2011, määrät sovellettuna kahdelle hengelle)

1/2 lanttu
2 rkl oliiviöljyä
1/2 rkl hunajaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

*Halkaise lantunpuolikas vielä puoliksi. Kuori palat ja viipaloi ne mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Levitä lanttuviipaleet leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
*Sekoita oliiviöljy, hunaja, suola ja mustapippuri kupissa. Hiero seos lanttuviipaleiden pintaan. Aseta lantut pellille niin, että ne ovat mahdollisimman vähän päällekkäin, jotta ne paistuvat rapeiksi. Kypsennä lanttusipsejä uunin keskitasossa 225°C:ssa 35 minuuttia. (Jos valmistat silakkapihvit kiertoilmauunissa samaan aikaan samalle aterialle, alenna uunin lämpöä loppuvaiheessa, kun lisäät pihvit uuniin.)

Piparjuuritartar (Glorian Ruoka & Viini 1/2011)

200 g kermaviiliä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl sinappia
1 dl maustekurkkukuutioita
1/2 dl hienonnettua tilliä
1 rkl piparjuuritahnaa
1 tl sokeria
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

*Sekoita kermaviili, sitruunanmehu, sinappi, maustekurkkukuutiot ja tilli kulhossa. Lisää voimakasta piparjuuritahnaa vähän kerrallaan, tarkista maku. Mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla.


P.S. Keksin muuten ruokia valmistaessani, että savujuusto ja silakat ovat esiintyneet yhdessä blogipostauksessani aiemminkin. Ja kapris myös, joka on melkein niinkuin kasvismaailman anjovis ;). Kapris-savujuustosilakoiden ohje on siis täällä.

Valkosipulimuffinsit raejuustokatkaravuilla

Ostin loppuvuodesta mainion opuksen nimeltä Muffinsikirja. Ensimmäisellä vilkaisulla ajattelin kyseessä olevan vain hassu leivontakirja muiden leivontakirjojen joukossa, mutta useampi selailu osoitti että ainesta oikeasti riittää. Lopulta totesin että haluaisin kokeilla kirjasta suurinpiirtein kaiken. (Ja mikä tärkeintä, ainakin teidän muutaman tyypin mielestä siellä, kirja on varmasti yksi syy siihen että muffinsi on alkanut kirjoitusmuotona miellyttää silmää aiemmasta muffinilinjasta huolimatta ;).)























Muffinsien lisäksi kirjassa on omistettu runsaasti sivuja kuorrutteille sekä erilaisille höysteille. Höystämisen ilosta päätinkin testata ensin yksinkertaisia valkosipulimuffinseja, koska kirja tarjoilee ne raejuustokatkarapujen kanssa. Hyvää! Vaihdoin muffinsien ruohosipulin punasipulisilppuun, yhden vehnäjauhodesin ruisjauhoihin ja katkishöysteen ainesuhteet muotoutuivat olosuhteiden mukaan, mutta muuten noudattelin kirjan ohjeita.

Valkosipulimuffinsit
(parikymmentä pientä muffinsia)

4 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 munaa
2 dl kermaviiliä
1 dl maitoa
1 dl öljyä
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 dl punasipulisilppua

*Siivilöi jauhot, leivinjauhe ja suola kulhoon, sekoita.
*Vatkaa munat, kermaviili, maito ja öljy. Sekoita jauhoseokseen.
*Kääntele hienonnetut sipulit taikinan joukkoon. Jaa taikina muffinsivuokiin, paista 200°C:ssa noin 15 minuuttia. Tarjoa raejuustokatkarapujen kanssa.

Raejuustokatkaravut

n. 2 dl raejuustoa
1 pss (180 g) pakastekatkarapuja sulatettuna ja pilkottuna
tillinoksia hienonnettuna
1 rkl piparjuuritahnaa
1 rkl sitruunamehua
(suolaa, valkopippuria)

*Sekoita kaikki ainekset keskenään. Maista, lisää halutessasi suolaa ja pippuria.

Sorvatut perunat ja smetanainen höystö

Noin kuukausi sitten talouteemme saapui omenasorvi. Olin toivonut joululahjaksi sellaista kuorimaveitsen kokoista omenaporaa, mutta mekaanis-teknisesti suuntautunut lahjanantaja toteutti toiveen odotettua luovemmin. Alkuhämmästyksen jälkeen sorvi on todettu erittäin käyttökelpoiseksi välineeksi, jonka omistamisesta olen suorastaan ylpeä. Veivattava laite paitsi poistaa kodan, myös kuorii ja siivuttaa sorvattavan tuotteen viehkoksi spiraaliksi. Ja mikä parasta, omenoiden operoinnin ohella sitä voi käyttää myös perunoihin!
























Kotitekoisten ranskalaisten ohjeen olen kirjannut blogiini aiemmin. Samalla uunituslogiikalla toteutetaan myös nämä perunakierteet. Tiiviimmässä muodossa niistä syntyisi vaikkapa hasselbackan perunoita.
























Jos sorvi on ottanut paikkansa pöydällä, niin smetana teki sen hiljattain jääkaap(e)issa. Useamman keittiön yhtäaikainen asuminen ja hajamielisyys aiheuttivat sen, että blini-iltamien jälkeen tuota syntistä herkkua oli jäljellä holtittoman paljon. Tähän spiraaliperunoiden kanssa nautittuun kasvispannuun smetana sopi melkoisen hyvin. Höystön voi muuten tehdä varsin mainiosti ilman makkaraakin, mikäli mielii. Eiköhän tuo kermajötkäys täytä raavaammankin vatsan.
























Makkara-kasvispannu (4 annosta)

3 mausteista grillimakkaraa (tai bratwurstia, krakovanmakkaraa tms.)
2 sipulia
3 porkkanaa
1/2 - 1 fenkoli
1 punainen paprika
1 omena
1 1/2 dl smetanaa
mustapippuria myllystä
kuivattua basilikaa (myös muut yrttimausteet käyvät)
(suolaa)

*Viipaloi makkara. Lohko sipuli, leikkaa porkkana vinoiksi viipaleiksi. Siivuta myös fenkoli ja paprika. Leikkaa omena pieniksi kuutioiksi.
*Ruskista makkaraviipaleisiin kuumalla pannulla hieman väriä. Lisää joukkoon sipuli ja porkkana, sekoita ja anna kypsentyä muutaman minuutin ajan välillä sekoitellen. Lisää fenkoli ja paprika, sekoita. Anna kypsyä kannen alla keskilämmöllä noin 10 minuuttia välillä sekoitellen. (Tarkoitus ei ole keittää kasviksia, mutta jos makkaroiden rasva ja kasviksista irtoava neste ei tunnu riittävän kiinnipalamisen estämiseksi, voit toki lisätä pannuun hieman vettä.)
*Sekoita joukkoon smetana sekä pienet omenakuutiot. Rouhi mukaan mustapippuria ja ripottele basilikaa. Anna hautua miedolla lämmöllä vielä noin 10 minuutin ajan. Lisää halutessasi suolaa. Tarjoile.

Argentiina: Pihviä ja höysteitä, chimichurri-kastike ja chipas-leivät

Argentiinalaiset ovat pihvinsyöjäkansaa. Tämän voi päätellä paitsi nettilähteistä, myös siitä, että argentiinalaista naudanlihaa tuotetaan Suomenkin tarpeiksi asti. Argentiinan ollessa aakkosmatkavuorossa, oli siis lähdettävä liikkeelle pihvistä, ökytunnelmissa jopa sisäfileepihvistä. Kaupassa nuukuus iski - onhan sisäfilee meilläpäin ihan perustellustikin tosi, tosi kallista - ja pihvin ympärille ostin myös mausteista makkaraa sekä sipulia ja paprikaa varrasaineksiksi: niinpä yhdestä (1) sisäfileepihvipakkauksesta riitti maistiaisia kuudelle (6) syöjälle!























Pihvin seuraksi valmistin chimichurri-kastikkeen, joka eri versioineen vaikuttaa olevan argentiinalainen tyypillisyys. Chimichurri on raikkaan makuinen, öljypohjainen kastike jota voi käyttää vaikkapa marinadina grillatessa, tai sitten ihan vaan lautasen reunalla muuta ruokaa maustamassa. Ohjeet vaihtelivat täysin vihreän värisistä sellaisiin, joissa oli sekä paprikaa että tomaattia. Oma reseptini oli lopulta näiden jonkinlainen välimuoto. Persilja, valkosipuli, öljy ja etikka ovat joka tapauksessa kastikkeen pohjana.























Kastikkeen rippeet pyyhitään lautaselta luonnollisesti leipään, jota tarjotaankin kuuleman mukaan Argentiinassa joka aterialla. Leipää leivoin siis minäkin, ja lautasella se korvasi muun hiilarilisäkkeen. Apuna oli mielenkiinnon herättänyt Allrecipes.comin chipas-ohje, jonka mukaan siis paistoin uunissa munasta, maidosta, voinokareesta, juustoraasteesta, maissitärkkelyksestä, vehnäjauhoista ja leivinjauheesta mielenkiintoisia palleroita. Syötäviä ja maistuviakin niistä tuli, mutta aika kuivia, mihin saattoi vaikuttaa hieman summittainen jauhoarvioni. Jätettäköön siis ohje alkuperäislähteen varaan, jossa tosin siinäkin jauhomäärä vaikuttaa mielestäni aika runsaalta.

Näin kesän kynnyksellä monet tämän ateriakokonaisuuden osat valmistuvat kätevästi grillissä: esim. pihvistä ja lisäkkeistä voisi tehdä vartaita. Kerrostalo-olosuhteissa ateria syntyi kuitenkin uunissa, joten myös ohjeet etenevät sen mukaan.

Chimichurri-kastike
1 punainen paprika
1 valkosipuli (n. 10 kynttä)
1 nippu sileälehtistä persiljaa
1 - 1 1/2 dl hyvää oliiviöljyä
1 rkl paprikajauhetta
1 rkl kuivattua oreganoa
1 tl rouhittua mustapippuria
1/2 tl juustokuminaa
3 rkl valkoviinietikkaa
tabascoa maun mukaan
merisuolaa
(vettä)

*Leikkaa paprika neljäksi pitkittäiseksi lohkoksi ja aseta palat leivinpaperoidulle uunipellille kuoripuoli ylöspäin. Jaa valkosipuli käsin puoliksi, laita toinen puolikas myös pellille. Paahda paprikaa ja valkosipulia 250°C:ssa grillivastusten alla, kunnes paprikan kuori on saanut hieman mustaa väriä. Ota pois uunista ja anna jäähtyä, minkä jälkeen paprikan kuori irtoaa helposti.
*Leikkaa paahdettu, kuorittu paprika sekä paahtamattoman valkosipulinpuolikkaan kynnet erittäin hienoiksi kuutioiksi. Voit toki myös käyttää esim. pientä monitoimikonetta. Purista paahdetut valkosipulinkynnet ulos kuorestaan - jos ne eivät ole paahtuneet tahnamaisiksi, kuori ja hienonna nekin.
*Leikkaa persilja samaan tapaan erittäin hienoksi. Itse jouduin käyttämään "tavallista" persiljaa mikä hieman harmitti, sillä sille ominainen pistävä maku peitti jonkin verran kastikkeen muita makuja. Käytä siis ehdottomasti lehtipersiljaa, jos vain löydät sitä!
*Sekoita kulhossa kaikki ainekset. Maista, mausta tarpeen mukaan. Voit lisätä kastikkeeseen hieman vettä, jos haluat sen olevan juoksevampaa.























Minipihvit

1 naudan sisäfileepihvi (120-150 g)
voita ja öljyä
merisuolaa, pippuria

*Ota pihvi ajoissa viileästä huoneenlämpöön, niin ettei se ole enää pannulle päätyessään kylmää. Leikkaa pihvi ensin poikkisyin kahteen viipaleeseen ja viipaleet vielä neljään palaan - näin sinulla on kokonaista kahdeksan pihviä!
*Rouhi pihvien pintaan myllystä pippuria ja suolaa juuri ennen paistoa.
*Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja nokare voita, kunnes voin kuohuminen on asettunut ja rasvaseoksen väri on kauniin ruskea.
*Aseta minipihvit kuumalle pannulle vieri viereen. Nosteltuasi kahdeksannen pihvin pannulle voitkin jo kääntää ensimmäisen, ruskistuneen pihvin ympäri ja jatkaa samaa rataa. Kun pihvien toinenkin puoli on saanut nopeasti kauniin värin, siirrä pannu sivuun levyltä, aseta kansi päälle ja anna minipihvien vetäytyä n. 10 -15 minuuttia.

Höysteitä nälkäisille
n. 500 g mausteista A-luokan makkaraa
2 paprikaa, esim. keltainen ja vihreä
4-5 pientä sipulia
öljyä
mustapippuria

*Viipaloi makkarat. Lohko paprikat suupaloiksi. Kuori ja leikkaa sipulit lohkoiksi. Sekoita kaikki ainekset leivinpaperoidulla uunipellillä. Pirskottele päälle hieman öljyä ja rouhi myllystä mustapippuria.
*Kypsennä höysteitä uunissa grillivastusten alla 225°C:ssa n. 15-20 minuuttia tai kunnes makkarat ovat rapeutuneet ja vihannekset kypsyneet.

Papua napaan!

Tampereen-ystävät tulivat kyläilemään. Eeva ja Reetta tekivät paputäytteen. Sen seuraksi olin suunnitellut guacamolea, mutta pilkoinkin ei-niin-pehmoiset avokadot tomaatin kanssa salsamaiseksi salaatiksi. Pikaisesti ideoidusta, helposta tortillalounaasta tuli vallan herkullinen, joten tässä teille lätyntäytevinkkejä:
























Nopea paputäyte tortilloille (riitti yhteensä 6 lettuselle)
1 sipuli
1-3 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä
1 tlk (400/250 g) kidneypapuja
1 tlk (70 g) tomaattipyreetä
vettä
ripaus sokeria
tilkka balsamiviinietikkaa
mausteita: paprikajauhetta, chilijauhetta, juustokuminaa
(suolaa)

*Hienonna sipuli ja valkosipuli, kuullota pannulla öljytilkassa.
*Valuta kidneypavut siivilässä. Lisää pannulle pavut ja tomaattipyree sekä sen verran vettä, että täyte ei jää kuivan oloiseksi. Löysää kastiketta ei ole kuitenkaan tarkoitus valmistaa. Mausta, anna kypsyä muutamia minuutteja. Tarjoile tortillojen täytteenä.

Avokado-tomaattisalsa (riitti 8 lettuselle)
1 1/2 avokadoa
4-5 tomaattia
1/2 sipuli
ripaus sitruunapippuria
1 limetin mehu

*Ota avokadon liha irti kuorestaan, leikkaa avokado ja tomaatti pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipuli. Sekoita avokado, tomaatti ja sipuli keskenään kulhossa.
*Purista seoksen joukkoon yhden limetin mehu ja lisää ripaus sitruunapippuria. Sekoita. Tarjoile tortillojen täytteenä.

Tarjoile tortillojen kera paputäytteen ja avokado-tomaattisalsan lisäksi esimerkiksi jäävuorisalaattia ja raejuustoa.

Pähkinäinen pinaatti-omenalisäke kalalle

Eräänä perjantaina pyörin kaupassa ympyrää miettien, millaisella aterialla ilahduttaisin itseäni viikonlopun kunniaksi. En osannut päättää, joten lastasin koriin kaikkea hyvää: pinaattia, omenaa, lohta, sinihomejuustoa... ja kotona luonnollisesti halusin yhdistää kaikki samalle lautaselle! Mukaan puskivat myös cashewpähkinät - videovuokraamosta säästövinkkien mukaisesti ostetut, tietysti.

Ruoanvalmistusta aloitellessani lähellä asuva ystäväni sattui soittamaan, ja kutsuin hänetkin ruokailemaan, vaikken oikein tiennyt mitä tuleman pitäisi. Hyvää tuli, siitä olimme lopulta yhtä mieltä! Pinaatista, omenasta, sipulista ja pähkinöistä syntyi yhtä aikaa niin rouskuva ja pehmeä, täyteläinen kuin raikaskin lisäke paistetulle kalalle. Lohi olisi varmaankin toiminut lisäkkeen kanssa ihan vain suolalla ja pippurilla, mutta perjantaiöverien kunniaksi sen päälle piti ympätä vielä sinihomejuustokin. Eipä sekään tunnetusti kovin pahalta maita...
























Pähkinäinen pinaatti-omenalisäke (2 annosta)
kourallinen cashew-pähkinöitä
tilkka oliiviöljyä
1/2 sipuli
n. 150-200 g tuoretta pinaattia
1 omena
mustapippuria, merisuolaa

*Paahda cashew-pähkinöitä kuivalla pannulla keskilämmöllä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Siirrä sivuun.
*Hienonna sipuli karkeasti paloiksi. Huuhtele pinaatti siivilässä. Kuutioi omena.
*Kuumenna pannulla seuraavaksi tilkka oliiviöljyä. Kuullota sipulia pannulla öljyssä, kunnes se alkaa muuttua läpikuultavaksi. Lisää sipulin seuraksi pannulle pinaatti ja omena. Sekoittele noin minuutin ajan, kunnes pinaatti on juuri ja juuri pehmennyt, mutta on vielä kauniin vihreää. Samaan aikaan omenakuutiot pehmenevät pinnalta, mutteivät vielä ehdi läpikypsiksi.
*Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon paahdetut cashewpähkinät, tarjoile kalan kanssa.

Rannarit, ranut vai ranskikset?

Itse tehdyt ranskalaiset ovat äärimmäisen yksinkertainen juttu, mutta yksinkertainen ei tässä tapauksessa tarkoita itsestäänselvyyttä. Sen verran paljon pakasterannareita suomalaistenkin sisuksiin tilastollisesti uppoaa. Pakasteranskalaisista syntyy helppouden illuusio, joka sai minutkin pohtimaan tuntikaupalla, menisinkö kauppaan ostamaan perunoita vai ranskispussin. Käytettyäni jo pohdintaan tunteja, tulin siihen tulokseen että ehkäpä viisi minuuttia lisää ruoanvalmistusaikaa ei ole iso juttu ;)

Ranskalaisia tulee syötyä tosi harvoin, joten nyt uppouduinkin fiilistelemään einesproblematiikkaa oikein kunnolla. Ketään ei yllättäne listani itse tehtyjen ranskalaisten eduista, mutta mielen virkistykseksi:
1) kokonaiset perunat ovat edullisempia kuin pussi pakasteesta
2) ranskissatsi on itse tehtynäkin valmis alle puolen tunnin, eikä valmistus tosiaankaan vaadi erikoistaitoja
3) perunan ravintoaineet pysyvät paremmin tallella kun potaatti on tuore ja jättänyt tehtaan linjastot väliin
4) öljyn laadusta saa vastata itse - palmuöljyä ei siis tarvitse napaansa pistellä
5) maku on aivan omaa luokkaansa ja rapea perunankuori tuo makuelämykseen ihan uuden tason
6)itse tehtyjä ranskalaisia voi nimittää tyylikkäästi vaikkapa maalaisperunoiksi - pakasteranskisten kohdalla en ehkä tekisi samaa.
























Ranskanperunat (1 pellillinen/500 g)
3 suurta pitkänomaista perunaa
1 rkl öljyä (jos lisäät öljyä enemmän, lopputulos on rapeampi)
paprikajauhetta, mustapippuria tai muita haluamiasi mausteita
merisuolaa

*Pese perunat huolellisesti, mutta älä kuori niitä. Suikaloi perunat ranskanperunanomaisiksi kapeiksi lankuiksi. Sekoita pienessä kulhossa tasaisesti ranskalaiset, öljy ja mausteet. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille.
*Paista 250°C:ssa n. 15-20 minuuttia, halutessasi voit käännellä ranskalaisia välillä. Valmiit ranskalaiset ovat saaneet hieman kullanruskeaa väriä ja rapean pinnan. Ripottele lopuksi valmiiden ranskalaisten pinnalle merisuolaa.

Läheltä ja kaukaa eli makkaran ja paprikan romanssi

Sain Unkarin-tuliaiseksi ihania valkoisia paprikoita. Kuvassa poseeraa lisäksi vihreä kaverinsa, joka oli niin tulinen, ettei siitä sen enempää :D. Omilla reissuillani taas osuin Heinolan Heilaan, joka on hämmästyttävän iso ja monipuolinen lähiruokamarket. Sieltä matkaani lähti lähipossuisaa valkosipulilenkkiä. Lopulta paprika ja makkara löysivät toisensa samalla aterialla, kun tein perinteisen uunimakkaran oheen helppoa tomaatti-paprikahöystöä. Hyvin tulivat toimeen!























Uunimakkaraa, lohkoperunoita ja tomaatti-paprikahöystöä (2:lle)

6-4 perunaa
tilkka öljyä
paprikajauhetta, rouhittua mustapippuria
merisuolaa

2 valkoista paprikaa (muunlaisetkin varmasti käyvät)
1 sipuli
tilkka öljyä
1/2 rkl hunajaa
1/2 rkl omenaviinietikkaa
n. 1 tl dijoninsinappia
2 tomaattia
suolaa, pippuria

lenkkimakkaraa

*Aseta uuni lämpiämään 200 °C:seen. Leikkaa paprikat puolikkaiksi, poista siemenet. Aseta puolikkaat kuoripuoli ylöspäin leivinpaperoiduille uunipellille ja lykkää lämpenevään uuniin ylä- tai keskitasolle.
*Pese ja lohko perunat. Sekoita kulhossa perunalohkot, öljytilkka sekä mieleisesi mausteet, esim. paprikajauhe ja mustapippuri. (Jätä suola vielä lisäämättä.) Lykkää perunat paprikoiden seuraksi pellille, joko ylä- tai keskitasolle lohkojen koosta riippuen.
*Kun paprikoiden kuori alkaa osoittaa hieman kupruilun tai tummentumisen merkkejä, ota paprikat pois uunista ja vaihda tilalle maun mukaiset pätkät lenkkimakkaraa. Makkaraan kannattaa tehdä muutamia viiltoja ennen uuniin laittamista.
*Irroita paprikoiden kuori - se irtoaa helposti heti uunista ottamisen jälkeen.
*Silppua sipuli ja kuullota sipulisilppua pannulla öljytilkassa. Leikkaa kuorittu paprika pieniksi kuutioiksi ja lisää hieman pehmenneen sipulin joukkoon. Lisää tässä vaiheessa mukaan myös hunaja, etikka ja sinappi. Jatka kypsentämistä muutamia minuutteja kunnes sekä paprika että sipuli tuntuvat kypsyneen pehmeiksi.
*Leikkaa tomaatit pieniksi kuutioiksi ja lisää paprika-sipuliseoksen joukkoon. Anna kuumentua. Maista, mausta suolalla ja pippurilla. Anna höystön levätä miedolla lämmöllä, kunnes muu ateria on valmis.
*Tarkista perunoiden ja makkaran kypsyys. Periaatteessa lohkoperunoiden kypsymisaika on noin 30min, uunimakkaran n. 20min. Jos haluat, voit napata perunat ulos uunista ja nostaa makkarat vielä ylätasolle hieman suurempaan lämpöön (225°C) saamaan hetkeksi väriä. *Ripottele valmiille lohkoperunoille merisuolaa.

Mangosalsa

Chiligrillailuja edeltävällä kauppareissulla eteen osui hämmentävän kypsiä mangoja. Sellaisiahan ei kovin usein Suomessa saa! Niitä oli ostettava pari, ja niistä syntyi fiilispohjalta salaatintapainen grillailujen höysteeksi. Kaikkia tårta-på-tårta- kieltoja uhmaten salsakin oli tulista. (Tietysti.) Alunperin olin ajatellut tehdä tämän tuoreesta ananaksesta mangon sijaan, ja veikkaan että sekin toimisi kiitettävästi.























Mangosalsa (4-6:lle)

2 kypsää mangoa
2 tomaattia
1 kevätsipuli (ei varsia)
3-4 mietoa punaista pikkupaprikaa (tai 1 tavallinen)
2 (tai maun mukaan) pientä tulista chilipaprikaa, esim. lemon drop
mustapippuria rouhittuna

*Kuori mangot kuorimaveitsellä. Leikkaa hedelmään pitkittäisiä ja poikittaisia viiltoja niin, että syntyy "ruudukko", jossa ruutujen sivut ovat noin sentin luokkaa. Viistä sitten leikkuuveistä mangon kiven pintoja pitkin irroittaen hedelmälihan kivestä: saat aikaiseksi kasan mangokuutioita.
*Hienonna tomaatit, kevätsipuli, paprika ja chili. Sekoita kaikki ainekset mangokuutioihin. Rouhi pinnalle mustapippuria.

Perunaa ja suklaata juhla-asussa

Äitienpäivänä tarjottiin tietysti myös äitienpäivälounas. Alkupalaksi oli parsaa, pääruoaksi brie-suikaleilla täytettyjä, pannussa haudutettuja naudanlihakääryleitä, perunaröstejä ja uuniporkkanoita. Röstit tehtiin keitetyistä, raastetuista perunoista ja hienoksi hakatusta sipulista. Seos maustettiin suolalla ja pippurilla ja paineltiin tasaisiksi paistikkaiksi. Röstit paistettiin uunissa samalla porkkanoiden kanssa, pinnalle laitettiin pienet voinokareet tuomaan makua. Tavallisemmin ja nopsemminhan röstit syntyvät pannulla.























Jälkkäriksi tarjottiin alun perin Glorian Ruoka&Viini- lehdestä bongattua, lievästi sanoen överiä Rocky Road- kakkua, onhan äiti suuri irtokarkkien ystävä. Suklaaihmettä on aiemmin tehty myös Kurpitsamoska-keittiössä. Jostain syystä käytin kakkuun vielä pelkkää maitosuklaata maito- ja tumman suklaan sijaan, joten jälkkäripalan jälkeen kulauttelimme kaikki vettä kurkkuun kaksin käsin :D Aiemmat ruokalajit huomioon ottaen jälkkäri ei ollut myöskään mikään menusuunnittelun tähtiesimerkki, vaikka tietysti hyvää sinällään olikin. No, ainakin kakun valmistus on hauskaa...
























Rocky Road- kakku
2x130g suklaalevyä (käytin Pandan crisp- ja tavallista maitosuklaata, maun tasapainottamiseksi toisen levyn kannattaisi kyllä olla alkuperäiseen tapaan tummaa suklaata)
100 g värikkäitä vaahtokarkkeja paloiksi leikattuna
150 g Amerikan pastilleja
(alkuperäisessä ohjeessa on myös pähkinöitä, itse en niitä laittanut)
värikkäitä nomparelleja/strösseleitä tms.

Vuoraa pieni pyöreä vuoka leivinpaperilla. Sulata maitosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita noin kolmasosa vaahtokarkeista suklaasulaan. Kaada seos kakkuvuokaan ja levitä tasaisemmaksi kerrokseksi. Ripottele päälle lisää vaahtokarkkeja ja puolet Amerikan-pastilleista.

Sulata tumma suklaa tai muu toinen suklaalevy vesihauteessa tai mikrossa. Kaada suklaa vuokaan mahdollisimman tasaisesti. Lisää päälle loput karkit. Ripottele päälle nonparelleja ja strösseleitä. Anna kakun jähmettyä peitettynä viileässä tai huoneenlämmössä. Nosta valmis kakku pois vuoasta ja aseta tarjolle.

Vuohenjuustopolentaa kalan kera

Allaoleva, lähinnä varjoista ja lautasesta koostuva, muutamalla keltaisella möykyllä höystetty kuva esittää vuohenjuustolla kuorrutettuja polentaviipaleita, joita olin pitkään haaveillut tekeväni nähtyäni sellaisia Fran Warden Italialaista 30 minuutissa- kirjassa. Samasta kirjasta bongasin myös yksinkertaisen mutta herkullisen oloisen ohjeen paistettuihin ahveniin.

Polentataidoissani on vielä parantamisen varaa, sen verran löysäksi puuro jäi, ja tiskistä ostettu, halvin mahdollinen puna-ahven maistui tunkkaiselle (mutta se ei tietenkään ollut ruoanlaittajan vika ;)). Muuten ateria oli kyllä hyvä ja etenkin kehityskelpoinen, polentaa on todellakin tehtävä pian uudestaan!





















Vuohenjuustolla kuorrutetut polentaviipaleet (kahdelle)

3 3/4 dl vettä
3/4 dl polentasuurimoita
nokare voita
suolaa ja pippuria
1/2 pötköä vuohenjuustoa ilman kuoria(kuoreton, levitettävä kävisi paremmin)

*Lämmitä vesi kattilassa kiehuvaksi kohtalaisella lämmöllä. Vatkaa polentasuurimot kiehuvaan veteen. Alenna lämpöä ja kiehuta hiljalleen 6-8 minuuttia koko ajan sekoittaen, kunnes polentapuuro on paksua.
*Sekoita paksuun polentapuuroon voinokare sekä suolaa ja pippuria. Siirrä leikkuulaudalle (tai leivinpaperille), levitä noin 1,5 cm paksuiseksi levyksi ja anna vetäytyä 5 minuuttia. (Kunnes polenta vaikuttaa viipaloitavalta.)
*Murenna vuohenjuusto ja asettele polentan päälle. Paahda polentaa grillivastuksen alla uunissa, kunnes juusto on sulanut ja saanut väriä.
*Leikkaa levy viipaleiksi, tarjoile.

Paistettu kala eli (ahven)filee

*Leikkaa filee ohuiksi, tasakokoisiksi palasiksi. (Tai jos käytät pikkukaloja, fileet käyvät toki sellaisinaa.) Asettele fileepalaset leivinpaperoidulle pellille ja ripottele päälle oliiviöljyä. Mausta runsaalla suolalla ja pippurilla. Paista hyvin kuuman uunivastuksen alla 7 minuuttia. Tarjoa sitruunanpuolikkaiden kanssa.

Kevyttä ruokaseuraa savukalasta

Raejuustolla ja kananmunilla pelattiin myös jokin aika sitten, kun ostin savukalaa. Sellainen on harvinaista herkkua tässä taloudessa, joten tapauksen kunniaksi oli tehtävä uuniperunoita. Pestyt rosamunda-perunat kypsyivät parissasadassa asteessa n. 45 minuutin verran. Toinen ateria syntyi savukalalla ryyditetystä munakkaasta, jonka kuva on postauksen alalaidassa. Juhlavammat ja täyteläisemmät versiot näistä syntyvät, kun uuniperunatäytteessä käyttää jotakin rasvaisempaa maitotuotetta pohjana ja munakkaassa tavallista juustoa raejuuston sijaan.




















Kevyt savukalaseuralainen uuniperunoille

100g raejuustoa
100g kevyttä kermaviiliä
n. 100g (voi olla enemmänkin) savukalaa, esimerkiksi savustettua nieriää
sitruunamehua
yrttisuolaa
pippuria