Raparperi-mansikkapiirakka murukuorrutteella

Viileän kesän hieno puoli on se, että raparperit ne vaan porskuttaa: ovat edelleen ohuita ja herkullisia. Herkullinen on myös tämä murupiirakka, joka on oikeastaan ties kuinka mones muunnelma puolukkapiirakasta.

Murupiirakka on yksi suosikkireseptejäni ikinä. Jos et ole vielä testannut, haastan sinut kokeilemaan sitä vaikka heti. Ohje on todella nopea, ja raparperin sijaan voi käyttää täytteenä melkein mitä tahansa (hapanta) marjaa tai hedelmää. Kaneli murukuorrutteessa on tärkeä ainesosa, älä unohda sitä.




Raparperi-murupiirakka (piirakkavuoallinen)

Pohja:
1 dl sokeria
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl öljyä (laitoin juoksevaa margariinia)

Päälle:
muutama raparperin varsi pilkottuna ja vesitilkassa nopeasti kiehautettuna
kourallinen tuoreita mansikoita viipaloituna
ripaus kardemummaa
ripaus kanelia

Muruseos:
1 dl voisulaa
1 1/2 dl fariinisokeria
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1 1/2 dl neljän viljan hiutaleita
ripaus kanelia
1 tl vaniljasokeria

*Pohja: Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää joukkoon maito ja öljy. Sekoita taikinaa vain sen verran, että aineet tasoittuvat. Levitä taikina voideltuun piirasvuokaan (halkaisija n. 26 cm).
*Levitä päälle kiehautetut raparperipalat ja mansikkaviipaleet.
*Muruseos: Sekoita rasvasulan joukkoon muruseoksen muut aineet ja ripottele täytteen päälle.
*Paista piirakkaa 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 30-35 minuuttia.

Oikeasti jouluinen joulupulla eli pullasarvet luumutäytteellä

Marraskuussa kutsuin kavereita kotiin joulukorttiaskartelemaan yhdessä, ja samalla sain maistaa Marin tekemiä, ihania luumutäytteisiä pullasarvia. Luumupulla ratkaisee täydellisesti kahden klassisen joululeivonnaisen haasteen: siitä puuttuu tyystin tavallisen joulupullan tylsyys ja tasaisuus, eikä se ole niin raskasta kuin joulutortut, joiden syöminen täytyy usein lopettaa siihen ensimmäiseen.






Tein omat pullasarveni ilman ohjetta muistikuvan perusteella, ja niinpä pinnalta jäi pois raesokeri, eikä täytteessä ollut kanelia tai omenaraastetta.

Ratkaisevin ero oli rasvan määrässä: Marin ohjeessa saman nestemäärän taikinaan tuli 200 g rasvaa, kun tässä rasvaa on vain 75 g. Arvasin heti ensimmäistä maistettuani, että rasvassa taisi olla Marin sarvien erityisen mehukkuuden salaisuus. Näistäkin tuli kuitenkin ihan hirveän hyviä. Ehkä vähän vähärasvaisempi pullaserkku sopii jouluvalmistelujen arkeen, ja tuhdimpi sitten juhlapöytään?


Joulupulla kohtaa tortun eli pehmeät luumusarvet (1 pellillinen)

Tavallinen pullataikina ilman kardemummaa:
2 1/2 dl maitoa
1 pss kuivahiivaa (11g) (tai 25 g tuorehiivaa)
1 dl sokeria
3/4 tl suolaa
1 pieni kananmuna (tai 1/2 suuremmasta munasta)
n. 0,5 kg eli n. 7-8 dl vehnäjauhoja
75 g rasvaa (itse käytin n. 25 g voisulaa ja 50 g öljyä)

Täyte:
1 prk luumumarmeladia (käytin kaupan valmista, joka käy aivan passelisti, mutta luumutäytteen voi tehdä myös itse, herkullinen ohje täällä)

Voiteluun:
1 pieni kananmuna (tai 1/2 suuremmasta munasta)

*Kuumenna maito reilusti kädenlämpöiseksi, kuivahiiva tarvitsee 42°C:n lämmön (mutta ei kuumempaa!). Ripottele maidon joukkoon hiiva, lisää sitten sokeri ja suola. Vispilöi joukkoon muna, kardemumma ja osa jauhoista.
*Lisää lähes loput jauhot ja pehmeä rasva. Alusta taikinaa (käsin vaivaten) noin 5-10 minuutin ajan tasaiseksi ja kimmoisaksi palloksi, lisää tarvittaessa vielä hiukan jauhoja mutta pidä huoli siitä että taikina on pehmeää.
*Anna kohota lämpimässä paikassa leivinliinan alla kaksinkertaiseksi.
*Vaivaa kohonneesta taikinasta jauhotetulla pöydällä ilmakuplat pois. Jaa taikina (pöytäsi koosta riippuen) 2-4 osaan ja kauli osat noin 1/2 cm:n paksuisiksi, suorakaiteen muotoisiksi pitkulaisiksi levyiksi (tai ympyröiksi, jos niin haluat). Leikkaa levyt sarvien käärimistä varten kolmioiksi. Lisää jokaisen kolmion leveään päähän kukkurallinen teelusikallinen luumutäytettä. Kostuta sarven kapea pää vedellä ja kääri kolmio sarveksi. Jatka tähän tyyliin.
*Voitele kananmunalla. Paista 225°C:ssa uunin keskitasossa 10-15 minuuttia tai kunnes pullien pohja ja pinta on saanut ruskeaa väriä.

Pähkinäinen suklaa-juustokakku

Tämä todella hyvä kakku vapun tienoilta oli jäänyt jo ihan unohduksiin. Syitä on ehkä kaksi:

1) Kuvassa se näyttää maksapateelta
2) Tein sen huhtikuussa, eli "käydään-testimielessä-pelkästään-Lidlissä"-kuukauden aikana, joten se maistui vähän liikaa saksalaiselle suklaalle. Vedetään tässä kotiinpäin: suomalainen suklaa on paremman makuista.

Valion resepti on kuitenkin ehdottomasti bloggaamisen arvoinen. Suklaa tuo juustokakkuun niin hyvän maun ja rakenteen, että tätä kelpaa käyttää perusohjeena kaikenlaiseen muunteluun. Ja tietty ihan sellaisenaan.

Kiitos muuten töihin naapurihuoneeseen siitä, että löysin ohjeen!

Suklaa-juustokakku (alkuperäinen ohje: Valion amerikkalainen suklaa-juustokakku)

175 g Dominon tyyppisiä täytekeksejä, mieluiten mintun makuisia
50 g sulatettua voita

4 liivatelehteä
200 g taloussuklaata
1 rs (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 1/4 dl sokeria (jos olet saksalaisten, kitkerien suklaiden armoilla, voit joutua käyttämään enemmän sokeria)
2 tl vaniljasokeria
1 rkl kahvia
3 dl kuohukermaa

koristeluun kevyesti paahdettuja pähkinöitä rouhittuna

*Vuoraa pyöreä, halkaisijaltaan 18 cm irtopohjavuoka (tai mikä tahansa muu vuoka...) leivinpaperilla.
*Murskaa keksit hienoksi muruksi. Sekoita murut sitten voisulan kanssa tasaiseksi seokseksi, ja painele tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle. Laita viileään odottamaan.
*Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen.
*Sulata suklaa vesihauteessa, tai varovaisesti mikroaaltouunissa, ja sekoita sitten kulhossa tuorejuuston joukkoon. Sekoita mukaan sokerit.
*Vatkaa toisessa kulhossa kerma vaahdoksi.
*Purista liika vesi liivatelehdistä. Kuumenna pienellä pannulla kahvitilkka lähes kiehuvaksi, ja liuota kahvitilkkaan liivatelehdet. Älä enää keitä. Nosta lämpimälle pannulle kauhallinen kermavaahtoa ja sekoita liivatteen kanssa tasaiseksi, jotta vältät liivatteen paakkuuntumisen kaatovaiheessa. (Tämä viimeinen oli niitä kokkimaajoukkueen pro-vinkkejä.)
*Kaada liivateseos täytteeseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Nostele lopuksi vaahdotettu kerma joukkoon. Kaada täyte vuokaan murupohjan päälle ja peitä vuoka kelmulla tai lautasella.
*Anna kakun hyytyä jääkaapissa muutamia tunteja tai seuraavaan päivään.
*Koristele valmis kakku paahdetuilla, rouhituilla pähkinöillä.

Raparperipiirakka eli -kakku

Olin tässä kerran menossa tapaamaan kaveriani Kaisaa, ja siinä edellisenä iltana tuttuun tapaan virittelin makeita muffinsseja eli muffineita viemisiksi. Miksi aina niitä? Tähän ei ole vastausta, sillä tälläKIN kertaa makeista muffinseista tuli täysi fiasko. Lopulta parempi puoliskoni vei ne töihinsä taukohuoneeseen, anonyymisti.





























Vaan onneksi Kaisa, ehkä ajatuksiani luettuaan, olikin tästä tietämättä päättänyt leipoa meille aivan todella hyvän raparperipiirakan. (Tai no siis pyytänyt parempaa puoliskoaan leipomaan. Kauheen hyviä seivaamaan erilaisia tilanteita, nuo puoliskot).

Pyysin ohjeen saman tien, ja taisi mennä vain viikko kun jo tein tätä kotona. Tässä leivonnaisessa on todella maukas ja mehevä pohja. Se on ilmeisesti sooda, kun tekee ihmeitä. Oma uunivuokani oli niin pieni (n. 25x25 cm), että lopputulos oli korkea kuin mikä, ja siksi siis oikeastaan enemmän kakku kuin piirakka.

Raparperikakku tai -piirakka (uunivuoalle; uunipelti vaatii 1,5-kertaisen taikinan)


yhteensä 5 dl jauhoja
(esimerkiksi 1 1/2 dl ruisjauhoja, 1/2 dl kaurahiutaleita ja 3 dl vehnäjauhoja, 
TAI 1 dl grahamjauhoja, 2 dl hiivaleipäjauhoja ja 2 dl vehnäjauhoja)
2 dl sokeria
1 1/2 tl soodaa
1 1/2 dl sulatettua rasvaa (esimerkiksi 100 g voita sulatettuna ja 1/2 dl rypsiöljyä)
3 1/2 dl maustamatonta jogurttia (voi olla myös kermaviiliä tai rahkaa)

muutama raparperinvarsi
fariinisokeria

(kanelia)

*Jos käytät tuoretta raparperia, viipaloi varret, laita kattilaan, kaada päälle kiehuvan kuumaa vettä niin että viipaleet juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehahtaa nopeasti ja valuta. Jos käytät pakasteraparperia, voit käyttää sen sellaisenaan.
*Sekoita kaikki pohjan ainekset yhteen. Kaada seos voideltuun tai leivinpaperoituun vuokaan.
*Levitä pinnalle raparperiviipaleet. Sirottele pintaan parin ruokalusikallisen verran fariinisokeria. Fariinisokeri on tärkeä, sillä paistuessaan se antaa piirakalle ihanan karamellimaisen pinnan.
*Paista 200 asteen lämmössä uunin keskitasossa noin 40-45 minuuttia tai kunnes paistos on pinnalta kauniin ruskea, eikä hammastikkuun tartu taikinaa, kun kokeilet kakun kypsyyttä.
(*Halutessasi ripottele valmiin piirakan pinnalle kanelia; tämä oli oma lisäykseni mutta ei ollut lainkaan haitaksi.)

Pehmeät kaurapannukakut

Ruoanlaitto on siitä ihana harrastus, että pieniä mutta isoja oivalluksia voi tulla vastaan aivan loputtomasti ihan tuttujen raaka-aineiden parissa.

Näin kävi, kun etsin ohjetta kauraisten aamiaispannukakkujen tekoon. Allrecipes.comista löydetty resepti hehkui silkkaa neroutta: kaurahiutaleet soseutettiin muiden aineiden kanssa. Se meinasi lopputuloksen kannalta mahtavaa kuohkeutta ja tasaisuutta, kuitenkin niin että kauran mainio maku säilyi lopputuloksessa. Nää oli paljon parempia kuin silkan vehnäiset versiot.

Ostin kesällä cup-asteikkoisen mittakannun ihan sen vuoksi, että voisin kätevästi leipoa silloin tällöin myös amerikkalaisilla ohjeilla. Niinpä laitan nytkin ylös cup-mitat, ja desilitranumeroiden älyttömyyden kanssa voi kukin painia tahollaan ;).

Kaurapannarit (annoksesta riittää reilusti neljälle)

1/2 cup-mittaa (1,18 dl) vehnäjauhoja
1/2 cup-mittaa (1,18 dl) pikakaurahiutaleita
(1 rkl sokeria)
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
3/4 cup-mittaa (1,77 dl) piimää
(ripaus vaniljasokeria)
2 rkl öljyä
1 muna
rasvaa paistamiseen

*Mittaa kaikki ainekset korkeaan kulhoon tai kannuun. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi taikinaksi. Voit luonnollisesti myös käyttää tehosekoitinta ja tehosekoittimen kannua.
*Kuumenna valurautainen lettupannu. Paista pannukakkuja (puolivälissä kääntäen) pienessä rasvatilkassa miedohkolla lämmöllä niin, että ne tulevat kauniin ruskeiksi molemmilta puolelta.

Joulu mielessäin eli lokakuun ihana taatelikakku

Edukkaalla hinnalla hamstratut taatelit ja kuivahedelmät huutelivat laatikossa, ja uusi kakkuvuoka odotti korkkausta. Kun yhtälöön lisäsi vielä vakaasti lähestyvän joulufiiliksen, alkoi kummasti mielessä kummitella ajatus taatelikakusta. Käytin takuuvarmaa keinoa, eli iskin Google-hakusanan eteen superlatiivin. "Paras [tähän googlaamasi ruoan nimi]" vie usein onnen lähteille, niin nytkin.

Vielä olis vähän treenaamista
tuon jauhotuksen kanssa...

Äärimmäisen mehukkaan, makean, koukuttavan ja riittoisan taateli-suklaakakun ohje on Pullan paikka -blogista. Itse korvasin noin puolet taateleista kuivatulla mangolla ja noin puolet voista öljyllä, mutta muuten mentiin ihan valmiiden numeroiden mukaan. Kakku hipoi täydellisyyttä, mutta seuraavalla kerralla tsekkaan että taatelit ja kuivahedelmät ovat sokeroimattomia.

...ja ehkä sen kakun vuoasta kopistelun kohdalla
vois olla pikkasen maltillisempi myös.

Suklaa-taatelikakku

125 g kivettömiä taateleita

125 g kuivattua mangoa (tai muuta kuivattua hedelmää)

3 dl omenamehua

1 dl fariinisokeria

1 dl sokeria

100 g voita

100 g öljyä

2 kananmunaa

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

100 g tummaa suklaata rouhittuna

*Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka.

*Poista taateleista kivet ja puolita tai paloittele ne karkeasti. Paloittele myös kuivahedelmät, jos käytät suuria hedelmäpaloja. Laita taatelit ja hedelmät omenamehun ja sokereiden kanssa kattilaan. Keitä seosta miedolla lämmöllä silloin tällöin sekoitellen noin 10 minuutin ajan. Anna jäähtyä pienen hetken ajan jottei sauvasekoittimen muovi vallan pehmene, soseuta taateliseos sitten mainitulla sauvasekoittimella ja lisää voi vielä lämpimään seokseen sulamaan. Sekoita lopuksi joukkoon öljy ja anna jäähtyä. (Sopiva jäähtymisen aste on sellainen, ettei kananmuna enää jähmety lämmön vaikutuksesta.)

*Sekoita keskenään jauhot, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Lisää jäähtyneeseen hedelmäseokseen ensin kananmunat huolellisesti vatkaten ja lopuksi kuivat aineet sekä rouhittu suklaa.

*Kaada taikina jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista uunin keskiosassa 175 °C:ssa noin 50 minuutin ajan. Varmista kakun kypsyys tikulla: esimerkiksi hammastikulla tai tulitikun puupäällä. Anna jäähtyä ja koristele halutessasi.

Vinkki Pullan paikka -blogista: "Kakun maku ja koostumus kestää erinomaisesti myös pakastamisen!"

Myslipatukat x 2

(Työ)elämässä yksi ikimuistoinen vaihe päättyi, ja sen kunniaksi halusin kiittää omaa ydinporukkaani. Olen alkanut epäillä, että todennäköisesti en osaa enää kiittää tai lahjoa muulla kuin ruoalla, mutta mitäpä tuosta, kukapa syötävästä mielensä pahoittaisi. Pakkasin toimikunnan pusseihin omatekoisia myslipatukoita, jotka kuulemma maistuivatkin hyviltä.

Tai no kyllä mäkin tiedän miltä ne maistui. Varsinkin ensimmäinen reseptikokeilu kun murusti ihan kamalasti. Tästä turhautuneena uppouduin hetkeksi patukkaohjeiden maailmaan. Tulin siihen tulokseen, että napakan ja murenemattoman lopputuloksen aikaansaamiseksi patukat pitää paistaa, ja sokeria sekä voita pitää olla riittävästi. Ekalla ohjeella syntyy suklainen myslipatukkalevy, joka on maukas, mutta pehmeä ja hauras. Toinen ohje kanelisiin patukoihin taas on rapeampi ja napakampi. Ja aika herkullinen sekin.

Ei menny ihan niinku suomenruotsalaisella huvilalla toi paloittelu...

Marjaisat suklaapatukat (alkuperäinen ohje Kodin Kuvalehdestä, muokkasin hieman)

3 dl kaurahiutaleita
3 rkl kaakaojauhetta
1 dl kuivattuja karpaloita tai kuivattuja hedelmiä hienonnettuna
1/2 dl rusinoita
1 dl pähkinöitä tai manteleita
2 rkl auringonkukansiemeniä
50 g voita
1 dl sokeria
1 rkl hunajaa

*Hienonna kuivatut marjat, pähkinät ja siemenet rouheeksi. Sekoita kaurahiutaleet, kaakaojauhe sekä hedelmä-siemen-pähkinärouhe kulhossa.
*Mittaa kattilaan voi, sokeri ja hunaja. Kiehauta ja keitä 2-3 minuuttia, kunnes seos kuplii ja sakenee kinuskimaiseksi. Kaada kinuski kuivien aineiden päälle ja sekoita tasaiseksi käsin tai haarukalla.
*Painele seos leivinpaperoituun vuokaan tiiviiksi, noin 15x20 cm:n kokoiseksi levyksi. Tasoita reunat huolella. Nosta levy jääkaappiin vähintään tunniksi ja leikkaa sitten 12 patukaksi.






















 Kanelilla maustetut myslipatukat (alkuperäinen ohje BBCGoodFoodista, muokkasin hieman)

200 g kaurahiutaleita
100 g auringonkukansiemeniä
100 g pähkinöitä karkeasti hienonnettuna
100 g voita
3 rkl hunajaa
100 g fariinisokeria
1 tl kanelia
100 g kuivattuja hedelmiä tai marjoja hienonnettuna

*Lämmitä uuni 160°C-asteiseksi. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille kaurahiutaleet, auringonkukansiemenet ja pähkinärouhe. Anna paahtua uunissa 5-10 minuutin ajan.
*Mittaa voi, hunaja ja sokeri kattilaan ja lämmitä. Sekoita, kunnes voi on sulanut. Ota kattila syrjään, lisää sitten sokeri-voisulan joukkoon paahtunut kaura-siemen-pähkinäseos, kaneli ja kuivatut hedelmät tai marjat ja sekoita huolellisesti.
*Kaada leivinpaperin päälle, tasoita levyksi ja paista 30 minuutin ajan yhä lämpimässä uunissa. Anna jäähtyä, leikkaa 12-20 patukaksi.

Korvapuustit

Hojo hojo: Ruohonjuuren verkkokauppalahjakortin arvonta on sunnuntaihin 2.9. asti käynnissä täällä.

Ajattelin leipoa pitkästä aikaa puusteja. Tässä blogissa on mystinen kategoria "pulla", joka viettää melkoista hiljaiseloa, joten jotain pöhinää piti saada siihen suuntaan. Tai sitten agendalla oli vaan tuoksuva ylläri arki-iltapäivään.

Päätin edetä Suvi Rüsterin Täydellinen ohje -kirjan ohjeella, sillä tahdon ahmia kirjan mainioista pro-vinkeistä mahdollisimman monet. Tällä(kin) kertaa tosin päädyin muuttelemaan ohjetta vähän oman maun mukaan: vähensin rasvan määrää hiukan, sillä minun kokemukseni mukaan liika rasva tekee puusteista turhan raskaita, ja jotkin raaka-aineet taas sanelivat määränsä minulle eikä toisinpäin.

















Tällä(kin) kertaa hämmennyin siitä, että kirjassa olevat pro-vinkit ja itse ohje voivat olla ihan ristiriitaisia keskenään! Puustiohjeessa ei puhuta kaaviloimisesta mitään, mutta kädet puuskassa poseeraava leipuri Elias Kortekallio puhuu. Asiaa on spekuloitu myös Sillä Sipulilan kommenttiraidalla, ja heidän puustipostauksestaan löytyvät myös muut vinkit. Ehkä hauskin on kirjan falafel-ohje, jossa neuvotaan keittämään kikherneet, ja vieressä kokki kertoo että parhaat falafelit tulee ehdottomasti keittämättömistä. Mä pystyn elämään asian kanssa, ja hassuille kohdille on varmasti selityksensä, mutta mutta...

Korvapuustit (noin 20 isoa puustia)

5 dl maitoa
50 g tuorehiivaa
1 1/4 dl sokeria
1 1/2 rkl kardemummaa
1 kananmuna
1 tl merisuolaa
n. 12 dl vehnäjauhoja (olosuhteista riippuen enemmänkin)
100 g huoneenlämpöistä voita (tai vain hiukan lämmittämällä pehmitettyä)

Väliin
100 g pehmeää voita
1 dl fariinisokeria
1 rkl kanelia

Voiteluun
1 kananmuna
ripaus suolaa
(raesokeria)

*Lämmitä maito kädenlämpöseksi. Murenna sitten maidon joukkoon hiiva ja hämmennä tasaiseksi. Lisää sokeri, kardemumma, kananmuna ja suola. Lisää joukkoon vähitellen vehnäjauhoja samaan aikaan puuhaarukalla sekoittaen. Kun taikina alkaa käydä paksun puuron oloiseksi, aloita vaivaaminen nyrkillä painellen ja jatka jauhojen lisäämistä. Taikinan on tarkoitus olla pehmoinen, mutta kuitenkin samalla kulhon reunoista irtoava pallo. Lisää vaivaamisen loppuvaiheessa voi. Alusta taikinaa yhteensä 8-10 minuuttia. Pidempi vaivausaika vaikeuttaa taikinan kaulimista levyksi. Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.
*Kaada taikina kevyesti jauhotetulle leivinalustalle. Painele ilmakuplat pois, jaa taikina kahteen osaan. Kauli palat vuorollaan noin 30x40 senttimetrin kokoiseksi levyksi. Levitä levylle pullasudin avulla puolet voista, ripottele sitten mukaan fariinisokeri ja kaneli.
*Kääri levy pitkän sivun suuntaiseksi rullaksi. Tee neljä tai viisi napakkaa kierrosta. Leikkaa pötkö "siksak"-tyyliin kolmioiksi, niin että kapeampi pää on noin sentin-parin levyinen. Nosta palat uunipellille leveä puoli alaspäin ja paina korvapuustia keskeltä hieman alaspäin, niin että "korvat" levittyvät. Anna kohota lämpimässä paikassa noin 45 minuuttia.
*Riko voiteluun tarkoitettu kananmuna pieneen kulhoon, lisää pieni hyppysellinen suolaa ja sekoita sitten tasaiseksi. Suola helpottaa munan rakenteen rikkoutumista. Voitele puustit huolellisesti. Paista uunin keskitasossa 200°C:ssa noin 15 minuuttia kunnes puustit ovat kauttaaltaan hieman lager-oluen väriä tummempia.

Suussa sulava sitruuna-juustokakku

Chicling-blogin Hanna muistutti lukijoita Kauhaa ja rakkautta -Eevan herkullisesta juustokakkuohjeesta. Kiinnostuin Eevan blogin kommenttiraidalla käydystä liivatekeskustelusta, ja päätin ryhtyä kakkuhommiin. Minulla on nimittäin turhan usein ollut se ongelma, että kotitekoinen juustokakku tuntuu suussa liian kovalta eikä sula kielelle, ja pahimmassa tapauksessa liivate vielä maistuu läpi.

Kommenttiketjussa esitettiin, että kotikokkien ohjeissa liivatteen määrä lasketaan varman päälle yläkanttiin, jotta kakku varmasti pysyisi koossa. Kuulostaa loogiselta - mutta jos on valmis ottamaan riskejä tai tietää varmasti, miten liivatteen kanssa toimitaan, niin vähempikin riittää. Suvi-niminen kommentoija taas tiesi kertoa, että eräs kondiittorien käyttämä nyrkkisääntö on laskea liivatteen määrä siten, että sitä on yksi prosentti täytemassan painosta. Sitten joku vielä ystävällisesti laski, että juuri tähän kakkuun riittäisi näin ollen 3-3,5 liivatelehteä. Laitoin vain kolme, sillä voihan kakkua tarvittaessa vaikka vähän pakastaa - mutta lopputulos oli jääkaapissa hyydytettynäkin ihan täydellinen! Rakastan blogien kommenttiketjuja.

Eevan kakun tein liivatemuutosta lukuunottamatta pitkälti juuri sellaisenaan, ja Eeva opastaa juustokakun tekoon niin kattavasti, että lainaan lähdettä suoraan. Omat kommenttini ovat suluissa.

Sitruunajuustokakku ja sitruunasiirappia (ohje: Eeva Kolu, Kauhaa ja rakkautta -blogi)

Kakku:

200 g digestive-keksejä
75 g voita
4 liivatelehteä (kolme riittää)
2 rkl kiehuvaa vettä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
2 dl kuohukermaa
sitruunasiirappi:
1,5 dl vettä
1 dl sokeria
1 sitruunan mehu
1 sitruunan kuori raastettuna

lisäksi:
tuoreita mansikoita (ja muita marjoja) ja/tai kirsikoita

*Murskaa ja jauha keksit monitoimikoneessa tai käsin käyttäen apuna esim. kaulinta tai nuijaa. Sulata voi ja sekoita keksimuruihin.
 *Painele seos leivinpaperilla vuoratun, halkaisijaltaan 20-24 cm irtopohjavuoan pohjalle ja jätä odottamaan. Mitä pienempää vuokaa käytät, sitä korkeamman kakun saat. (Mulla ei ole irtopohjavuokaa, joten laakea piirakkavuoka ja leivinpaperi ajaa samaa asiaa, mutta mitäpä näistä.)
*Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan vähintään 5 minuutiksi.
*Sekoita keskenään tuorejuusto, sokeri, vaniljasokeri, sitruunankuori ja -mehu. Vatkaa toisessa kulhossa kerma kuohkeaksi.
*Ota lionneet liivatelehdet vedestä pois ja puristele niistä käsin kaikki ylimääräinen vesi. Sekoita lehdet ja 2 rkl kiehuvaa vettä kunnes lehdet ovat sulaneet taisaisesti veden joukkoon. (Tässä vaiheessa sekoitin kauhallisen tuorejuustomassaa tasaisesti liivateseoksen joukkoon: näin varmistetaan se, ettei valmiiseen kakkuun jää liivatehiutaleita kun se nopeasti jäähtyy suuren massan joukkoon kaadettaessa.)
*Kaada liivateseos ohuena nauhana tuorejuustoseoksen joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää lopuksi joukkoon kermavaahto ja sekoita. Kaada täyte keksipohjan päälle vuokaan, peitä kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa ainakin muutama tunti tai vaikka yön yli.
*Laita kaikki sitruunasiirapin ainekset kattilaan, kiehauta ja keittele n. 5 minuuttia kunnes seos alkaa aavistuksen paksuuntua. Jäähdytä täysin ennen tarjoilua.
*Tarjoile hyytynyt kakku mansikoiden (tai muiden marjojen) ja sitruunasiirapin kera.

Kirsikkapiirakka murukuorrutteella

Kesällä torit ja tiskit notkuvat houkuttelevia marjoja ja vihanneksia ihan läheltä, mutta kirsikoita ei vaan voi vastustaa. Ei, vaikka ne matkaisivat tänne Euroopan toiselta laidalta asti. Tuoreita kirsikoita saa niin lyhyen aikaa, ja niiden maku on niin täydellisen erilainen kuin säilykekirsikoilla, jotka ei nappaa ollenkaan.

Selailin läpi parit blogit ja kirjat kun mietin, millaisen piirakan tekisin tällä kertaa. Lopulta päädyin (taas) ihan ylivoimaisen hyvään piiraspohjaohjeeseen: siihen, jonka olen kirjoittanut ruttuiseen vihkoon yläasteen kotitaloustunnilla. Aikuisessa dekadenssissani tosin vaihdoin margariinin voihin ja vanilliinin vaniljaan. Mukaan nakkautui myös luumurasian ja ranskankerman jämät, mikä lisäsi lopputuloksen hurmaavaa pehmoisuutta entisestään.

Mainittakoon, että ohjeessa 1 kkp eli kahvikuppi meinaa noin 1,5 desilitraa, mutta se ei ole ihan niin justiinsa, kunhan suhteet pysyy kohdillaan.

Kirsikka-luumupiirakka

2 kkp vehnäjauhoja (tai 1 1/2 kkp vehnäjauhoja ja 1/2 kkp kaurahiutaleita)
1 kkp sokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl vaniljasokeria
125 g voita
1 muna
1/2 kkp maitoa
yhteensä noin 1 l kirsikoita ja pieniä luumuja kivet poistettuna
2 rkl perunajauhoa
1 dl ranskankermaa

*Sekoita kuivat aineet (jauhoista vaniljasokeriin) keskenään. Nypi sitten voi tasaiseksi muruksi kuivien aineiden kanssa. Ota 1 kkp murua erilleen.
*Lisää jäljelle jääneeseen muruun muna ja maito. Levitä voideltuun piirakkavuokaan. Taikinan on tarkoitus olla pehmeää ja lastalla leviteltävää.
*Sekoita kulhossa reilu puolet hedelmistä, perunajauhot sekä ranskankerma. Levitä seos tasaisesti vuokaan taikinan päälle, asettele pinnalle sitten kauniisti loput hedelmistä.
*Levitä hedelmien päälle muru.
*Paista noin 25 minuuttia uunin alatasossa 200°C:ssa.

Sitruuna-rahkamunkit

Munkeista parhaita ovat pienet, pyöreät rahkamunkit. Ja pienet, pyöreät rahkamunkit(kin) taas ovat parhaillaan ihan juuri paistettuina, vielä lämpiminä sokerissa pyöriteltyinä ja ihanan rapeina. Hyvää vappua!

Sitruunaiset rahkamunkit (noin 40 pienen pientä munkkia)

250 g maustamatonta maitorahkaa
1 dl kiehuvaa vettä
1 pss (11 g) kuivahiivaa
1 luomusitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan mehu
1 dl sokeria
2 tl kardemummaa
ripaus suolaa
1 muna
noin 6 dl vehnäjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä

paistamiseen 1 l rypsiöljyä
pinnalle sokeria

*Sekoita maitorahka ja kiehuva vesi. Lopputuloksena pitäisi olla hieman kädenlämpöistä lämpimämpi neste (+42°C); lämmitä tarvittaessa vielä joitakin sekunteja vaikkapa mikroaaltouunissa.
*Hämmennä nesteen joukkoon ensin kuivahiiva, sitten muut ainekset jauhoja ja öljyä lukuunottamatta.
*Alusta jauhot taikinaan, vaivaa kunnes taikinassa on hyvä sitko ja se irtoaa pallona kulhon reunoista. Vaivaa lopuksi joukkoon 1/2 dl öljyä. Anna taikinan kohota leivinliinan alla kaksinkertaiseksi.
*Jaa taikina neljään osaan, ja neljäsosat sitten pötkylöiksi ja 10-12 palaseksi. Pyörittele palasista noin superpallon kokoisia pyöreitä munkkeja. Anna kohota leivinliinan alla sillä aikaa kun kuumennat öljyn.
*Kuumenna paistoöljy rautapadassa. Asteikolla 1-6 numero nelonen oli aika sopiva kuumennus- ja paistolämpö. Pidä kansi lähettyvillä siltä varalta, jos öljy sattuisi leimahtamaan tuleen. Testaa öljyn lämpöä joko mittarilla (170-180°C) tai vaalealla leipäpalalla; jos se saa kauniin ruskean värin 1-2 minuutissa, voit aloittaa paistamisen.
*Laske öljyyn reikäkauhan tai kahden teräslusikan avulla 3-6 munkkia kerrallaan. Käännä munkit ympäri kun toisella puolella on kauniin keskiruskea väri. (Jotkut munkeista osaavat itse kääntyä ennen kuin ehdit kääntämään, hämmentävää, mutta johtunee siitä että kypsempi osa on kevyempi...) Nosta talouspaperilla vuoratulle lautaselle odottamaan.
*Pyöritä munkit vielä kuumina sokerissa lautasella.

Vanha tuttu yllättää (eli juustoa ja vinkkejä)

Viikko sitten kokkailtiin taas yhdessä ruokabloggareiden kanssa. Tällä kertaa ArlaIngman oli kutsunut meidät patojen ääreen - ja oli muuten kutsunut paikalle myös pari vallan hurmaavaa Suomen kokkimaajoukkueen jäsentä.

Tarkoitus oli tutustua Apetina-juustoihin, jotka luulin tuntevani kuin omat taskuni. Esimerkiksi Apetinan kreikkalainen feta on suuri suosikkini, ja siitä tehtiin takuuhyvää salaattia tälläkin kertaa.

Tarkoitus oli myös muun muassa leipoa juustokakku, jonka luulin olevan ihan peruskauraa, olenhan sellaisen muutamaan kertaan tehnyt. Kuinkas meninkään luulemaan.


Video: Arla

Minä ja joukkuekaverini Avaruusasemalta teimme hyydytettyä juustokakkua yhdessä kokkimaajoukkueen jälkkärispesialistin Kasper Salomäen kanssa. Kilpailevan tiimin (yhtä kauniin ja herkullisen) kakun teki Rauna, jonka blogista ohje kakkuun löytyy.

Ja mitä sitten tuli opittua? Muun muassa seuraavaa:

• Juustokakun pohjaksi voi mainiosti käyttää mysliä, joka tosin kannattaa parilla sykäyksellä hienojakoistaa tehosekoittimessa.
• Mysli-voiseos kannattaa laittaa jähmettymään pakastimeen, jotta se on varmasti kovettunut, kun täyte kaadetaan päälle.
• Täytteen muna-sokerivaahto vatkataan oikeasti kiiltäväksi, kauniiksi vaahdoksi, niin että vaahdon pintaan voi valuttaa kahdeksikon ja se pysyy siinä hetken. Tähän on riittävästi malttia yleiskoneella.
• Kermavaahtoa ei tehdä eikä etenkään sekoiteta joukkoon vielä siinä vaiheessa, kun muu täytemousse on valmis liivatteen sekoittamiseen. Se tehdään vasta myöhemmin.
• Liotetut liivatelehdet voi laittaa pienen vesitilkan kanssa kattilaan ja kylmälle lieden levylle, kuumentaa levy, sekoitella koko ajan ja katsoa kun liivatteet sulavat. Tärkeää on, että niitä ei keitetä. Sulamisen jälkeen joukkoon lisätään sitruunan mehu. Liivateseokseen sekoitetaan ensin kauhallinen täytemoussea. Sitten tämä seos kaadetaan lopun moussen sekaan. Näin vältytään paakuilta, joita voi syntyä kun kirkasta liivatelientä kaadetaan täytteen sekaan.
• Tässä välissä täytemousse viedään kulhossa hyytymään kylmään hetkeksi, ei kovin pitkäksi, mutta hetkeksi kuitenkin.
• Vatkataan kerma löysäksi vaahdoksi, ja käännellään se nopein liikkein nuolijalla (huom. huom. ei vatkaimella) moussen sekaan.
• Viedään kakku hyytymään pakastimeen, mikäli ennen tarjoilua on vain vähän aikaa jäljellä. Jos päälle tehdään kiille, hyytymisen tulee tapahtua hyvin ennen kiilteen kaatamista pintaan.
• Edetään koristeluvaiheeseen, johon liittyy kiillettä, pohjastaan tasaisiksi leikattuja marjoja, ilmakuplien tohotusta, kiillesiirappia ja muuta jännittävää - minä hyppäsin tässä vaiheessa salaatin pariin, sillä joukkuekisa kävi salaattien ympärillä ehkä kuumimmillaan ;)
  

Kuva: Arla / Minna Saarinen

Niin, kyllä ne Apetinatkin pääsi yllättämään. Olin aiemmin maistanut uusista tuorejuustoista vain Toscana-makua, joka oli ihan ookoo. Kolme muuta makua sen sijaan osuivat kermaiseen makuhermooni ihan mahtavasti. Juustojen rakenne on tosi täyteläinen, eikä maku tunnu suussa ollenkaan jauhoiselta, toisin kuin joskus tuorejuustojen kohdalla saattaa olla.























Kuva: Arla / Minna Saarinen

Tuorejuustoa lykättiin muun muassa liha- ja soijapulliin hyvällä menestyksellä. Inspiroiduin lihapullapannujen ympärillä hyörimisestä niin, että rasvapoltin viimein kauan sitten ostamani hiiliteräspannun käyttöön, ja se onkin kuumentunut jo viikon aikana aika monta kertaa. Soijapullista kirjoitettiinkin lisää Sillä Sipulin puolella.

Ihan mahtavaa päästä kokkailemaan porukalla ja ennen kaikkea oppimaan uutta taitavilta tyypeiltä. Ei voi muuta sanoa!

Parasta ennen eli yhden keksitaikinan tarina

Huijaan itseäni luulemaan, etten muka ole makeiden herkkujen ystävä, mutta oikeasti kaikki suklainen ja tahmainen nyt vaan on todella hyvää.

Näiden amerikkalaisten suklaakeksien alkuperäinen ohje on Täydellisestä ohjeesta, olen näköjään kokkaamassa läpi koko kirjan. Eikä kyseessä edelleenkään ole minkään sortin sponsorointi tai mainostus, vaan silkka inspiraatio. Taikinaan käytin fariinisokerin sijaan muscovadosokeria, paahdoin saksanpähkinät pro-vinkin mukaisesti, ja aivan jumalaisen mielettömän törkeän ihanaahan siitä taikinasta tuli. Sitä voisi ehkä tarjoilla sellaisenaan jos vaikka Ruotsin prinsessa Estelle tulis kylään, heti opittuaan syömään ja arvostamaan suklaisia asioita. Söin aika monta lusikallista.























Mutta mutta. Kirjan ohjeistama paistoaika osoittautui liian pitkäksi jo skonssien kohdalla, ja nyt mentiin todella iloisesti metsään samaisen asian kanssa. Ohje neuvoo paistamaan pikkuleipiä 12-14 minuuttia 200°C:ssa "kunnes pinta halkeilee", ja kyllä vaan, pinta oli alkanut hieman halkeilla siinä 12 minuutin kohdalla jolloin nappasin keksit pois uunista. Vaan tumman suklaiset keksit olivat päässeet samassa ajassa jo huomaamatta palamaan, ja sitkeänpehmeänrapean sijaan pikkuleipä oli kova, kärtsännyt ja mureneva.

Onneksi pakastimessa on vinkin mukaisesti pakastettu taikinanpuolikas. Malttaiskohan sen paistaa lyhyemmällä ajalla, vai tuleekohan syötyä sellaisenaan?

Amerikkalaiset suklaapikkuleivät, oma eli kommentoitu versio (taikinaa 15-20 suurehkoon pikkuleipään)

100 g haluamaasi suklaata (alkuperäisessä ohjeessa 200 g suklaata)
70 g saksanpähkinöitä (alkuperäisessä ohjeessa 100 g)
150 g voita
2 dl sokeria
1 1/2 dl (tai 105 g) muscovadosokeria (alkuperäisessä ohjeessa 1 1/2 dl fariinisokeria)
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
1/4 tl hyvää merisuolaa (alkuperäisessä ohjeessa 1/2 tl, mutta olen huomannut että puhdistamatonta merisuolaa riittää melkein aina vähempi määrä)

*Ota voi ja kananmunat huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen taikinan valmistusta.
*Paahda kokonaisia saksanpähkinöitä uunissa 150°C:ssa noin 10 minuutin ajan. (Alkuperäinen ohje neuvoi, jotta 25-30 minuuttia, mutta onkohan mulla oikeasti jokin superuuni? Yli kymmenen minuuttia olisi ollut eri huono ratkaisu.)
*Hienonna suklaa ja pähkinät pieneksi rouheeksi terävällä veitsellä leikkuulaudalla.
*Vatkaa huoneenlämpöinen voi, sokeri ja muscovadosokeri kuohkeaksi vaahdoksi. (Vähänkään kovettunut muscovado kannattaa tätä vaihetta varten rouhia mahdollisimman pieniksi muruiksi, eikä se silti ainakaan minulla täysin sekoittunut, mutta mitäpä siitä. Lisäksi en oikein ymmärrä voin ja sokerin vaahdotusta, tarvitsisin jonkin leipurimestarin näyttämään mulle kädestä pitäen mistä on kyse. Itse saan sähkövatkaimella vain mukavan sekoittunutta ja ehkä jollain tapaa kuohkeaa murutahnaa aikaiseksi. Hyvin tuntui toimivan, ja lisäksi pro-vinkki-osastossakin sanottiin ettei saa vatkata liikaa.)
*Vatkaa joukkoon yksitellen rikotut munat.
*Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa, ja sekoita ne sitten sokeri-voivaahdon joukkoon nopeasti käännellen. Kääntele taikinan sekaan myös suklaa- ja pähkinäpalat.
*Nosta taikina jääkaappiin. (Itse pidin sitä siellä aika pitkään, mutta alkuperäinen ohje neuvoo pitämään ainakin 30 minuuttia. Jääkaapituksen kesto ei liene niin justiinsa, kun kerta osan taikinaa voi pakastaakin raakana, jos hotsittaa.)
*Kuumenna uuni 200°C:seen. Nostele parin ruokalusikallisen kokoisia taikinapalleroita leivinpaperin päälle uunipellille ja paina lusikalla tasaiseksi. Jätä pellille reilusti leviämisvaraa.
*Kypsennä vähemmän kuin 12 minuuttia (6? 8? 10? tai vaikka 11,5 jos uunisi on vähemmän super kuin minun) eli kunnes keksin pinta halkeilee (mutta se ei herranen aika ole vielä palanut eikä läpeensä kova, vaan sisältä ihanan pehmeä ja sitkeä). Anna jäähtyä leivinpaperin päällä.

Jauhoja! Sokeria! Höttöä!

Kääretorttu. Mikä unohdettu ihme. Ruokatalouden toinen jäsen oli saanut päähänsä, että jääkaapissa vanhenevan tuoreen ananaksen sekä valmiin kinuskikastikkeen jämät voisi käyttää sellaiseen. Minä innostuin kuin pieni kärpänen ja olin jo pian toisen omaa projektia omimassa ja munasokerivaahtoa vatkaamassa. Tämä ei todellakaan ole mikään kakkublogi, kuten ehkä olette huomanneet, joten onhan se aina juhlaa kun pääsee fiilistelemään, kuinka kuohkeaa sen munasokerivaahdon pitikään olla. (En uskaltanut ottaa vaahdosta kuvaa blogiin, veikkaan että se ei kuiteskaan olis ollut ihan oikeaoppista.)























Lopputuloksesta täytyy vielä päivitellä, siis siinä ihmemielessä, että kuinka nopeasti sitä voikaan tehdä jotakin makeaa ja hyvää ja vielä jollakin kotikutoisella tavalla vieraskelpoista? No näin nopeasti. Olis vienyt kauemmin tehdä reissu lähikauppaan valmistorttujen luo. Valmistortut tosin on muutenkin kaukana ihmeestä, paitsi säilyvyysmielessä.

Ananas-kinuskikääretorttu

Pohja:
4 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta

Täyte:
2 dl vispikermaa
tuoretta ananasta hienoksi pilkottuna (tai 1 tlk ananasmurskaa)
noin 1 dl kinuskikastiketta

*Mittaa jauhot ja leivinjauhe kulhoon, sekoita. Riko munat toiseen kulhoon, mittaa joukkoon sokeri. Vaahdota sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahdon joukkoon varovasti käännellen.
*Paista uunin keskiosassa leivinpaperoidulla uunipannulla 225°C:ssa noin 7-9 minuutin ajan. Kumoa kypsä kääretorttulevy toiselle leivinpaperille, jonka päälle on ripoteltu hieman korppujauhoja tai sokeria. Anna jäähtyä, ja irrota sitten varovasti päällimmäinen leivinpaperi.
*Vaahdota vispikerma. Levitä jäähtyneelle kääretorttulevylle ananas, kermavaahto ja valuta sitten ohuena norona kinuskikastiketta sinne tänne.
*Kääri torttu tiiviiksi paketiksi leivinpaperin avulla. Tarjoile heti tai anna vetäytyä jääkaapissa.























Leipomisen makuun päässeenä tein seuraavan aamun aamupalaksi skonsseja. Idea tuli Kokit ja potit -blogista, samalla asialla oli muuten myös Kädenvääntöä, ja jäljet johtivat tietysti taas siihen täällä-jo-kovin-toisteltuun Rüsterin Suvin Täydelliseen ohjeeseen. Minä lisäsin vehnäjauhojen sekaan tattarijauhojen jämät, joten omani olivat Hannelen ja Pinjan versioita huomattavasti lättänämpiä. Kirjan vinkkaama kokojyväsinappi sen sijaan sopi suolaisiin skonsseihin todella hyvin. Alla olevassa skonssiohje on siis oma sovellukseni, joka lopulta ei ole enää ihan alkuperäisen kanssa ihan samanlainen.

Sinappi-tattariskonssit (4-5 kpl)

1/2 dl tattarijauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl sokeria
pieni ripaus suolaa
25 g voita
1 dl piimää
1/2 rkl kokojyvä-dijonsinappia
(voiteluun maitoa ja/tai keltuaista)

*Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon kylmä voi ja nypi murumaiseksi seokseksi. (Jaan vinkin kirjan pro-vinkki-osastolta: jos viilennät kätesi kylmään veteen kastelemalla ja kuivaamalla, ei voi sula nypittäessä niin helposti.) Kaada joukkoon kylmä piimä, lisää sinappi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
*Kaavi taikina jauhotetulle alustalle. Taputtele noin 3 cm:n paksuiseksi levyksi. Ota taikinasta pyöreällä muotilla, esimerkiksi ohutreunaisella juomalasilla leivonnaisia leivinpaperoidulle uunipellille. (Voitele skonssit halutessasi maidolla ja/tai keltuaisella.)
*Paista 200°C:ssa uunin keskitasossa noin 10-12 minuutin ajan tai kunnes skonssit ovat kypsiä.
*Nauti skonssit heti paistamisen jälkeen, ne eivät säily tuoreen oloisina pitkään. Sinappimaustettujen skonssien seuraan sopii esimerkiksi juusto ja hyvä palvikinkku.

Browniet ja aavistus kookosta

Mikäs nökäre se tässä? Pikkuinen brownie-palahan se.























Tuskailin muuton yhteydessä kookoshiutalepussin jämiä ja suunnattomiksi kertyneitä sokeriomaisuuksia. Onneksi koitti toissapäivä, BBCGoodFoodin etusivu puhui mulle kohtalon ääniä ja näin kookosbrownieiden ohjeen kehuvine kommentteineen. Ennätysajassa, eli noin muutamissa minuuteissa, olinkin jo keittiössä sekoittelemassa aineksia.

Näet, hämmentävää kyllä, kaapissa sattui olemaan sekä kookoshiutaleita että kaakaojauhetta juuri 50 grammaa kumpaakin, passelisti puolikkaaseen annokseen. Voita oli liian vähän, mutta öljyllä täydentäminen ei haitannut menoa lain.

Sokeria näihin tuli aivan törkeästi. Mutta silläpä se kai saavutetaan, se ihan uskomaton rakenne: sisältä sitkeäntahmainen ja pinnalta rapea. Brownie on ihan erilainen kuin mutakakku, juuri sellaisen aavistuksenomaisen sitkeyden vuoksi. "Sticky" on kuvaava englanninkielinen sana, mutta mikä sana suomen kielessä on sitkeän ja tahmean välissä?

Ja makukin oli upea. Kookos ei maistunut lainkaan liikaa läpi, ja meininki oli syvän suklainen. Näitä uudestaankin, kitoos!

Kookosbrowniet (puolikas annos alkuperäiseen nähden, halkaisijaltaan noin 21 cm:n pyöreään uunivuokaan sopiva)

125 g voita, tai kuten itse tein, 63 g voita ja 63 g öljyä
50 g kaakaojauhetta
250 g sokeria
2 munaa kevyesti vatkattuna
50 g kookoshiutaleita
50 g vehnäjauhoa
1/2 tl leivinjauhetta

*Mittaa rasva, kaakaojauhe ja sokeri pannulle ja kuumenna. Sekoittele jatkuvasti ettei kaakao kärähdä pohjaan, anna kiehahtaa. (Ohjeessa puhutaan sulamisesta, mutta minä tulin kyllä siihen tulokseen että ei se sokeri taida hevillä rasvaan sulaa. Oikaiskaa jos olen väärässä. Annoin seoksen kiehua noin minuutin ajan, sitten se uhkasi jo kokkaroitua, joten tulin siihen tulokseen, että nopea kiehahtaminen on varmaankin hyvä asia.)
*Anna seoksen hieman jäähtyä. Sekoita sitten joukkoon vähän kerrallaan kevyesti vatkatut munat ja kookoshiutaleet, ja lopuksi jauhot ja leivinjauhe.
*Leivinpaperoi sopivan kokoinen uunivuoka. Paista 180 °C:ssa uunin keskitasossa noin puolen tunnin ajan.

p.s. Laitoin tarkoituksella vain grammat kehiin. Digivaa'an kanssa leipominen on upeaa, kannattaa kokeilla.

Amerikkalaiset pannukakut

Viikonloppuaamun kunniaksi oli sellainen fiilis, että voisin kokeilla tehdä ensimmäistä kertaa elämässäni amerikkalaisia pannukakkuja. Teki tietysti heti mieli änkeä mukaan lesettä ja rouhetta ja vaikka mitä, mutta ajattelin, että tehdään nyt ekat ihan perusohjeen mukaan. Perusohje löytyi Hesarin sivuilta.























Letut paistuivat somiksi kuin mitkä, kohosivat ja ruskistuivat nätisti. (Jos muuten lietesi levyt näyttävät asteikkoa 1-6, on valurautapannulla paras paistokohta aluksi numero 3, loppua kohti 2.) Mustikoitakin löytyi pakastimesta, ja tuoretta ananasta pöydältä, ja onhan siirappikin vähän niinkuin vaahterasiirappia.

Mutta sitten alkoi kannanottoja sadella pöydästä, jossa ensimmäistä satsia maisteltiin.

"Siis huh kuinka makeeta! Kyllä mä oon enemmän englantilaisen aamiaisen puolella kun tän amerikkalaisen."
"No valkosta tää ainakin on jos ei muuta!"

...niin että ei ihan menny putkeen tää "food for entertaining" tällä kertaa. Olin itsekin sitä mieltä, että maku oli ihan liian pullava. Ne maistui kyllä mukavan ilmaville ja pehmeille, ja jäisten mustikoiden kanssa oikein hyville, mutta ehkäpä seuraavan kerran lähden rohkeasti soveltamaan ja lykkään mukaan kaikkea mahdollista murua ja lesettä...

Ei muuten ollut kermaviiliä tai piimää kaapissa, joten sovelsin ohjetta ja käytin maustamatonta tuorejuustoa. Onnistui siis (muodollisesti) näinkin. Hapantahan tuorejuustokin on, mutta toki kirpsakka piimä taittaisi sitä makeutta paremmin.

Amerikkalaiset pannukakut (noin 14 pientä pannukakkua)

1 dl maustamatonta tuorejuustoa
2,5 dl maitoa
2-3 tl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 munaa
4 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
öljyä ja/tai voita paistamiseen

*Sekoita maustamaton tuorejuusto ja 1,5 dl maitoa vispilällä tasaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon munat ja sokeri.
*Yhdistä leivinjauhe jauhoihin ja sekoita maitoseokseen. Vatkaa sitten joukkoon loppu maito.
*Paista pannukakut ohukaispannulla melko hitaasti molemmin puolin, kunnes väri on kauniin kullanruskea.
*Tarjoa mustikoiden ja (vaahtera)siirapin kanssa.

Piparkakut

Kyllä vaan, täälläkin tuoksuu joulun lähestyessä itse tehty piparkakkutaikina. Luonnollisesti siksi, että joulu on tulossa, mutta myös siksi, että...



















...itse tehdyssä piparitaikinassa ei ole kaupan taikinan outoa sivumakua, vaan raakaa taikinaa voi napsia tyytyväisenä kunnes vatsa kipeytyy. (Veikkaan muuten, että "outo sivumaku" on tasan pomeranssinkuori eikä muu. Että se siitä outoudesta.)
...halusin kokeilla Rapion Myllyn vehnä-ohraisia lettujauhoja piparitaikinaan.
...uusimman Kodin Kuvalehden idea minikokoisista piparitaloista oli ihan vastustamaton.
...sokeria alkoi pienen keittiön kaapit täynnä, ja DanSukker postitti sitä piparihommia varten lisää, kuin arvaten jostakin tämän bloggaajan mieltymyksen itse tehtyyn taikinaan.


















Taikinaohjeen olisin voinut napata vaikkapa siitä pikkuruisia taloja sivuavasta lehtijutusta, mutta siinä neuvottiin ystävällisesti valmistamaan koristepiparkakut kaupan taikinasta, sillä se pysyy paremmin koossa. TÄH? Kai sitä voi kestävää taikinaa itsekin valmistaa!

Päätin siis kokeilla jo mainitun DanSukkerin piparireseptiä, tosin korvasin siis osan jauhoista ohra-vehnäjauhoseoksella. Hyvää tuli, tästä kelpaisi pysytyttää vaikka isompikin talo! Lopputulos oli napakka ja murea, muttei lainkaan kuivan tai jauhoisen tuntuinen.

Edellisestä piparitaikinasta olikin jo aikaa. Tämänkertaisilla ainemäärillä taikinaa syntyi jokseenkin järkevä noin 700 gramman köntti, eikä leivontaan mennyt puolikkaallakaan uunilla aivan koko päivää.























Helppo pipariresepti (DanSukker)

1 dl tummaa siirappia
1 dl taloussokeria
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
125 g voita tai margariinia
1 muna
4,5–5 dl vehnäjauhoja, joista 3 dl voi olla ohra-vehnäjauhoseosta eli lettujauhoja
1 tl soodaa

"*Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää rasva ja hämmennä, kunnes se on sulanut. Anna jäähtyä haaleaksi. Sekoita odotellessa sooda vehnäjauhoihin huolellisesti. Lisää siirappiliemeen muna ja sitten jauhoseos. Sekoita hyvin. Peitä taikina kelmulla ja anna kovettua jääkaapissa mielellään yön yli.
*Kauli taikina jauhotetulla leivinpöydällä 3–4 mm levyksi. Ota taikinasta muotilla pipareita ja nosta ne leivinpaperoidulle tai jauhoripotellulle pellille. Paista 200-asteisessa uunissa 7–12 minuuttia piparien paksuudesta ja koosta riippuen."

Yhden kananmunan pannukakku

Tiesittekö, että pikku- eli puoli-uunillinen ihminen voi tehdä kaikenlaisia ihmeitä? Kuten pannukakun yhdellä kananmunalla! Mun asuinkaverini alias avomieheni on selvästi leipurityyppinen tyyppi, mikä on ihan mahtavaa, ja kuvassa oleva pannari syntyi puolittamalla tämä Valion ohje.























Karviaishillon taas keitteli meitsi joskus alkusyksystä, tällä Villa Ainala Cuisinen ohjeella, vain hieman sokeria vähentämällä. Karviaishillo on ihan mahtavaa tavaraa.

Nyt kun linkitysten makuun päästiin, niin linkitetäänpäs vielä edelliseen postaukseen. Siellä on se arvonta, johon ehtii osallistua vielä tänään!

Pikapullaa ja villi luonto

Seuraa aasinsiltojen aasinsilta, koska haluan saada tallennettua pikapullan, joka oli niin hyvää, ettei kamera ehtinyt apajille.























Vietimme muutama viikonloppu sitten aikaa maalla, ja aamiaisseurana kevätpäivää paistatteli - nii-in, etsi kuvasta että mikä. Supikoirahan se siellä, ihan pihapiirissä. Tämä kosketus luonnon kanssa oli kerta kaikkiaan siinä määrin jännä, että syöksyimme kunnon seikkailijoiden lailla välittömästi Wikipediaan. Opimme muun muassa, että supit saavat pentuja toukokuussa.

Siitä pääsemme kaupunkilaisystävääni, joka sai ihan hiljattain kevätvauvan. (Tässä oli se aasinsilta, edempää ei kannata etsiä.) Halusin viedä vauvan äidille rotinalämpimäistä, mutta kiireisenä arki-iltapäivänä ei ehtinyt leipoutua perinteistä pullaa. Ei pullamuffinsejakaan, kun ei ollut vuokia. Tuli pikapullaa Kodin Kuvalehden ohjeella. Tuli ihan hurjan hyvää, seuraavalla kerralla tämä herkku ei tule olemaan mikään varavaihtoehto vaan ihan uskottava kaveri.

Maistuiskohan supikoirillekin?

Pikapulla (mukaeltu Kodin Kuvalehden ohjeesta)

3½ dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl jauhettua kardemummaa
½ tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1 muna
2 dl maitoa
50 g sulatettua voita
25 g rypsiöljyä

Pinnalle:
kanelia, tomusokeria

*Sekoita vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, kardemumma, suola ja vaniljasokeri kulhossa keskenään. Riko muna ja kaada se maidon ja voisulan kanssa jauhoseoksen päälle. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
*Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun pyöreään tai suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan (halkaisija noin 22 cm tai 20 x 30 cm).
*Paista uunin keskiosassa 200°C:ssa noin 15-20 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman ruskeaa väriä. Ripottele pinnalle kanelia ja tomusokeria. Tarjoile lämpimänä. Pikapulla on parhaimmillaan paistopäivänä.

Sitruunainen, mustikkainen, vadelmainen ja omenainen rahkapiirakka

Ajattelin tehdä rahkapiirakkaa. Pääsiäinen tulossa ja kaikkea! Auringonkeltaisten hedelmien sijaan päätin laittaa piiraaseen mustikoita. Mustikoiden vastapainoksi vähän sitruunaa. Mustikkarasian seassa oli metsävadelmia - niitäkin siis mukaan. Ja kun marjoja oli ihan pakko säästää vähän aamupalallekin, korvasin osan mustikka-vattuseoksesta vielä omenanpalasilla. Rahkaakin sieltä piiraasta löytyi, uskokaa tai älkää, kaiken muun herkun alta!























Käytössäni oli kapea leipävuoka, ja lopputulos muistutti oikeastaan enemmän kuorrutettua kakkua kuin piirasta, sillä pohjasta tuli hurjan paksu. Seuraavalla kerralla tahtoisin levittää tämän taikinamäärän reilusti isompaan, pyöreään piirasvuokaan (eli hankkia isomman uunin...), ja samalla täytteen määrän voisi vaikka tuplata. Rahkatäyte on kuitenkin se paras osa koko hommassa.

Sitruunainen marja-rahkapiirakka

50 g voita sulatettuna
1 dl maitoa
1 muna
1 dl sokeria
1 tl raastettua sitruunankuorta
1 1/2 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

250 g maitorahkaa
2 rkl sitruunamehua
1/2 dl sokeria
1 muna
1 pieni omena paloiteltuna
n. 2-3 dl mustikoita ja/tai vadelmia
1 1/2 rkl perunajauhoja

*Sekoita kulhossa voisula, maito, muna, sokeri ja sitruunankuoriraaste. Sekoita joukkoon kaurahiutaleet sekä jauhot, joiden sekaan olet sekoittanut leivinjauheen. Painele taikina voidellun tai leivinpaperoidun piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200°C:ssa uunin alatasossa noin 7 minuuttia.
*Sekoita kulhossa maitorahka, sitruunamehu, sokeri ja muna. Kaada seos esipaistetun pohjan päälle. Ripottele pinnalle tasaisesti omenapalaset. Sekoita kulhossa marjat ja perunajauhot. Jaa marjat tasaisesti piiraan päälle. Paista uunissa 200°C:ssa edelleen noin 30-40 minuuttia tai kunnes taikinareunat ovat saaneet ruskeaa väriä ja täyte on jähmettynyt.