Salaattiarki jatkuu: porkkana-omenasalaatti

Tämän salaatin tein vauhdilla kun kuulin, että kaiken hauskan lisäksi tänään saisin kaverin arki-iltakylään. Itse olin ravintolaähkyssä (Tres Bones oli aika hauska elämys), mutta kuulemma tää salaatti maistui niin hyvin että ohjeelle ois kysyntää. Täähän on siis taas... toivepostaus! ;)



Talvinen porkkana-omenasalaatti

1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
2 rkl öljyä
pieni tilkka makeaa sinappia
ripaus suolaa
ripaus sokeria

2 porkkanaa
pieni pätkä (n. 5 cm) purjoa
1 punainen italialainen luomuomena (todella hyvää!!)
1 ruukku salaattia
1 pallo mozzarellaa

*Sekoita kulhon pojalla etikka, öljy, sinappi, suola ja sokeri.
*Kuori porkkanat. Leikkaa porkkanat sitten kuorimaveitsellä suikaleiksi kulhon pohjalle kastikkeen päälle. Leikkaa huuhdeltu purjo viipaleiksi, viipaloi omena. Sekoita porkkanasuikaleet, purjo ja omena kulhossa niin, että kastiketta on joka puolella.
*Revi tai leikkaa huuhdellut, kuivatut salaatinlehdet, revi mozzarella paloiksi. Sekoita salaatti ja mozzarella varovasti salaatin joukkoon.
*Tarjoa hyvän leivän kanssa
.

Tulinen porkkanasalaatti eli thai-arkiruokaa

Olin tällä viikolla kaverini kanssa Marttojen kurssilla, jossa tehtiin thai-tyylistä ruokaa. Iltakurssin ihan paras anti oli suoraviivaisissa, nopeissa arkiruokaohjeissa, joiden ainesosat voi löytää lähimarketista. Tajusin vasta kaiken valmistuttua, että juuri sellaisia ohjeitahan mä oikeastaan olenkin kaivannut. Jos vaikka löytäis inspistä ihan siihen, noh, arkikokkaamiseen.

Yksi illan lemppareista oli tulinen porkkanasalaatti, jota olikin sitten pakko tehdä kotona jättimäinen kulhollinen. Voisin syödä tätä loputtomiin. Ihanan tulista, ihanan hapanta, ihanan makeeta, ihanan suolaista. Ohjeen vaaleaa soijakastiketta mulla ei ollut, eikä muuten tainnut olla kurssillakaan, mutta Blue Dragonilla sitä näkyy löytyvän valikoimista. Tumman soijakastikkeen vaihtaminen vaaleaan tekisi salaatin ulkonäöstä ehkä raikkaamman, mutta maku on todella kohdillaan tummallakin.

Tulinen porkkanasalaatti (alkuperäinen ohje Marttojen, tämä omani on aika lähellä sitä)

4 rkl suolapähkinöitä murskattuna
1 kuivattu punainen thai-chili (tai 3 miedompaa tuoretta chiliä) hienonnettuna
5-8 valkosipulinkynttä hienonnettuna (kynsien koosta riippuen)
1 1/2 rkl tummaa sokeria
3 rkl (vaaleaa) soijakastiketta
3/4 dl limen mehua, eli kahden suuren limen mehu
(muutama tippa kalakastiketta, ei mitenkään pakollista)
(1 tl vaaleaa balsamiviinietikkaa, voi laittaa jos löytyy kaapista)
500 g porkkanoita karkeasti raastettuna 
(kourallinen vihreitä papuja kiehautettuna, toimii ilmankin)
1 rs kirsikkatomaatteja puolitettuna
tarjoiluun korianteria


*Sekoita kulhossa suolapähkinät, chili, valkosipuli, sokeri, soijakastike, limen mehu, kalakastike ja balsamiviinietikka. Sekoita huolellisesti joukkoon porkkanaraaste. Sekoita lopuksi mukaan kirsikkatomaatin puolikkaat (ja pavut). Koristele tuoreella korianterilla.

Salaatti viikunalla, vesikrassilla ja salamilla

Tämän salaatin alkuperäinen ohje on joululahjakirjastani, Yvette van Bovenin Home Made Winteristä. Olikin jo korkea aika hyödyntää viimeisiä viikunoita ja hasselpähkinöitä, nekin joulun ajalta.

Olin jo etsimässä kaupasta bresaolaa eli ilmakuivattua nautaa, kun sitten nuukuuttani päätin kysäistä vielä vaihtoehtoja leikkeletiskin myyjältä. Onneksi kysyin! Uusi ystäväni, ihana Gi Salame Golfetta, saattoi tehdä minusta kyseisen tiskin kanta-asiakkaan.

Alkuperäinen resepti on tässä:




















Minun versioni taas tässä:

Pähkinäinen viikuna-vesikrassi-salamisalaatti (kahdelle)

1/2 ruukkua roomansalaattia tai muuta tummanvihreää salaattia
1/2 ruukkua vesikrassia
4 kuivattua viikunaa viipaleina (tuore toimisi tässä kyllä vielä paremmin)
läpikuultavan ohueksi leikattuja viipaleita hyvää salamia tai vastaavanlaista leikkelettä
1 dl karkeasti rouhittua hasselpähkinää

Kastike:
1/2 dl smetanaa (tai jogurttia tai ranskankermaa)
1 tl hyvää hunajaa
mustapippuria, suolaa

*Revi salaatti ja vesikrassi tarjoiluastialle. Asettele salaattipedille viikunat ja sen jälkeen leikkelesiivut kauniina ruusukkeina. Suuria siivuja kannattaa leikata puolet pienemmiksi. Ripottele pinnalle hasselpähkinärouhe.
*Kastiketta varten sekoita smetanaan hunaja. Kevyempi, noin 20% rasvaa sisältävä smetana on juoksevampaa kuin täysrasvainen, ja sopii siksi tähän ruokaan paremmin. (Alkuperäisessä ohjeessa käytetään muuten vuohenmaitojogurttia, varmasti todella hyvää sekin!) Mausta mustapippurilla ja suolalla.
*Valele kastiketta maltillisesti salaatin päälle. Rouhaise pinnalle vielä halutessasi mustapippuria ja suolaa.

Pieni paahtopaisti vain...

Yksi ankanpoik.. eiku Anna täällä vain, paahtopaistin eessä...

Ei ole aiemmin tullut mieleenkään ostaa arkiruoaksi paahtopaistia. Nyt oranssi lappu saksalaisen satumaan suomalaisella Deluxe-osastolla houkutti, ja hertsssyygeli, kuinka monta ateriaa siitä yhdestä 900 gramman palasesta saikaan kahdelle ruokailijalle. (Kolme iltaruokaa kahdelle ja kaksi lounasta yhdelle, nimittäin.)

Aluksi tehtiin, no, se paahtopaisti. Ensin paistoin kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa nopeasti ruskean pinnan joka puolelle. Sitten mittari paistiin, uunin lämmitys 125°C:n lämpöön, paisti uuniin, paisti pois uunista kun lihan sisälämpötila on 60°C ja sen jälkeen vielä rapiat 20 minuuttia lepoa ennen leikkuuta. Ohje oli huomaavaisesti painettu pakkaukseen, mistä kiitos: lopputulos oli täydellisen mehevä ja tasaisen punertava.

Taianomainen vinkkini on tässä: Paista paahtopaisti pienessä padassa tai vastaavassa astiassa, johon paisti juuri ja juuri mahtuu. Halutessasi asettele vielä kansi päälle niin, että mittari kuitenkin saa oman tilansa. Näin paistista pääsee haihtumaan mahdollisimman vähän kosteutta - tai ainakin kosteus palautuu pian takaisin paistin pintaan.

Maustevinkeistä ei tällä kertaa sen enempää. Tämä tarjouspala oli jotakin rosmariinimarinoitua settiä, ja vaikka eräs nimeltämainitsematon tähtikokkikin herkkusarjaa mainostaa, niin itte maustamalla sais vielä inasen paremman. Hyvin toimi kuitenkin. Ensimmäiset viipaleet syötiin kiehautetun parsan kanssa.


























...se haukkasi paistista palasen, ja sanoi...

Tähteeksi riitti suurin osa. Seuraavana päivänä oli siis kylmän paahtopaistin vuoro. En osannut päättää, tekisinkö salaattia vai BBCGoodFoodista inspiksen saaneita cocktailpaloja, joten tein molempia. Salaatissa on muuten erittäin tärkeää sekoittaa kastike kunnolla lihasuikaleisiin - maku on aivan eri luokkaa sen jälkeen.


























Paahtopaistisalaatti sinappisella kastikkeella

erilaisia salaatteja, kuten tammenlehvää ja rucolaa
pätkä purjon vihreää osaa huuhdeltuna
appelsiinia
kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina

Kastike:
reilu 1 tl karkeaa dijon-sinappia
2 tl hunaja-omenaviinietikkaa
1/2 tl sokeria
ripaus suolaa
3-4 tl rypsiöljyä

*Paloittele ja asettele salaatin ainekset tarjolle. Sekoita salaatinkastikkeen ainekset keskenään huolellisesti. Tarjoile salaatin kanssa.

Paahtopaisti-suolapalat

pieniä leipäsiä, blinejä tai tattaripannarin paloja (suosittelen pannaria, se on todella hyvää)
ranskankermaa
karkeaa dijon-sinappia
kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina tai viipaleina
pieniä cocktail-kurkkuja tai hyviä vihreitä oliiveja

*Sekoita ranskankermaan makusi mukaan karkeaa dijon-sinappia - parempi vain nokare kuin enemmän.
*Kokoa leipästen päälle ensin lusikallinen ranskankermaa, sitten muutama paahtopaistisuikale tai yksi viipale ja lopuksi oliivi tai pala cocktail-kurkkua.


























...se haukkasi jälleen palasen, ja sanoi...

Kolmantena päivänä piti saada jo jotain ihan muuta. Lihaa oli edelleen jäljellä aivan valtavasti. Yksinkertaisella kikalla, eli soijakastikkeella ja sitruunamehulla maustamalla, suikaleet muuttuivat jälleen ihan uuden makuisiksi. Mukana menossa oli myös edellispäivän tattaripannarin jämät.

Tässä vaiheessa on tärkeää, että paahtopaisti ei alunperin ole mennyt ylikypsäksi ja kuivaksi, ja että se on leikattu viipaleiksi ja/tai suikaleiksi tarkalleen lihan syiden vastaisesti. Näin se säilyy mehevänä ja mureana, vaikka sitä vähän käyttäisikin pannulla.


























Paahtopaistia ja tattaripannaria wok-tyyliin

1 parsakaali
2 suippopaprikaa
rypsiöljyä ja seesamiöljyä paistamiseen
1 valkosipulinkynsi
muutama pala tattaripannaria tai kuivahtanutta leipää (voit jättää leivän/pannukakun myös pois)
muutama kourallinen kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina
1/2 sitruunan mehu
loraus soijakastiketta

*Leikkaa paprika suikaleiksi. Leikkaa parsakaali suupaloiksi. Halutessasi esikeitä parsakaaleja vedessä parin minuutin ajan.
*Kuutioi tattaripannari tai leipä.
*Kuumenna suuressa pannussa rypsiöljyä hyvin kuumaksi. Paista leipäkuutioihin nopeasti rapea pinta ja siirrä kuutiot sitten erilliselle lautaselle odottamaan.
*Lisää pannuun tilkka seesamiöljyä sekä tarvittaessa lisää rypsiöljyä. Halkaise valkosipulinkynsi, anna sen antaa makua kuumaan öljyyn hetken aikaa ja poista puolikkaat sitten pannulta ennen kuin ne alkavat ruskistua. Paista paprikaa ja parsakaalia kuumalla pannulla wokaten eli kahdella kapustalla jatkuvasti nostellen, kunnes vihannekset ovat hieman pehmenneet. Siirrä sivuun odottamaan.
*Lisää kuumaan pannuun lihasuikaleet. Odota hetki ennen kuin sekoitat, ja kääntele suikaleita vasta sitten varovasti niin, että ne saisivat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon rapeaa pintaa. Älä kuitenkaan odota liian kauan, jottei liha kuivu. Mausta soijakastikkeella ja sitruunalla, sekoita. Lisää pannuun muut ainekset, sekoita uudelleen ja tarjoile.

...ei paahtopaistia näy, buu, buu, buu!

Helmiä hämärästä

Tämä blogi on olemassaolonsa aikana löytänyt aika hyvin luonnolliset uomansa, mitä tulee postaustahtiin. Samaan tyyliin kulki myös taakse jäänyt vuosi. Olen ollut oikeastaan aika iloisesti yllättynyt siitä, kuinka vähän ehdin avata kotona läppäriäni. Tällä kertaa kiireinen vuosi tarkoitti paljoa hyvää: hurjan monia uusia ja vanhoja kokemuksia, paikkoja, juttuja, tyyppejä, harrastuksia, menoja, saunailtoja, kokkailuja, kävelyjä, reissuja... Toisaalta, juuri nyt toivon alkavalta vuodelta pari kierrosta hitaampaa vauhtia: ehkä sellaista, että ehtisi ihan huvikseen kirjoittaakin.

Ongelma kun on tietysti se, että hyvät jutut meinaa unohtua ellei niitä tallenna. Näin ollen päräytänkin vuosikatsauksen hengessä eetteriin tällä kertaa joukon bloggaamatta jääneitä huippujuttuja, taitavat kaikki olla syksyltä. Tulevat internet-sukupolvet ja minä hatarapäinen itse, olkaamme hyvät:

























Syysauringon vielä paistaessa paistoin Jannan postaamaa punajuuripiirakkaa. Punajuurien marinointi ja runsas fetatäyte tekivät tästä ihan huikean hyvää. Kokeilkaa vaikka.

Stadin silakkamarkkinoilta ostin koukuttavan hyviä aurajuustosilakoita, ja niiden seuraksi tein virolaista salaattia, jonka opin edellistalvena Marttojen kurssilla. Takuuloistavaan salaattiin tulee keitettyjä härkäpapuja (muista keittäessä riittävä suola!), purjoa, omenaa, palvikinkkua, pippuria, sitruunaa ja ranskankermaa. Alkuperäisessä ohjeessa taisi olla majoakin, mutta melkein parempaa tää on vain ranskankermalla.


























Yksi keittokirjaleikki johti Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut -kirjaan, ja sitä kautta puolestaan kylmäsavulohella ja tuorejuustolla täytettyihin, parmesanilla kuorrutettuihin herkkusieniin. (Ne paistettiin uunissa vielä kuvan ottamisen jälkeen.) Hieman omituista, mutta ihan älyttömän runsaan, voimakkaan, hyvän makuista.

 























Jossain vaiheessa ostin Liidelistä chorizo-pötkön. Jos talouden toinen puolisko on vaihtarireissussa, niin voin muuten kertoa, että tuollaisen pötkön kuluminen kestää aivan järjettömän kauan! Kulutin sitä ainakin ylettömän paprikaiseen, tomaattiseen, fetaiseen ja basilikaiseen pastaan. Saattoi siinä pastassa olla aika reippaasti valkosipuliakin.


























Jossain vaiheessa tein valtavan satsin thaikku-wokkia. Tämä on mainitsemisen arvoinen asia siksi, että se oli ihan liian mones kerta kyseistä lajia. Puhumattakaan tietysti siitä, että sitä kertasatsiakin sai syödä monta päivää. Kyllästyin, enkä ole moneen kuukauteen tehnyt wokkia kotona sen jälkeen.


























Tähän sen sijaan en kyllästynyt sitten millään. Siis BBCGoodFoodista inspiksen saaneeseen kvinoa-salaattiin ja sen variaatioihin. Perusidea on, että pohjaksi keitetään quinoaa ja sitten sekoitetaan kuumaan, valutettuun jyväsettiin yrttejä ja sitruunamehua. Raikas sitruunan ja yrttien maku imeytyy koko ruokaan, oli höysteenä sitten halloumia tai fetaa, tomaattia tai paprikaa. Toimii, vaikka kvinoan vaihtaisi bulguriinkin. Toimii, tarjoili sitten kylmänä tai lämpimänä.




























Wok-kyllästyksen vastapainoksi kaipasin jotain tosi maanläheistä ja yksinkertaista, ja niinpä keittelin herkullista soppaa perunasta, ruusukaalista ja rakuunasta. Oli hienoa, miten maku muuttui ihan vain pitkän haudutusajan ansiosta. Pekoni ei pahentanut tätä ollenkaan.


























Vuoden parhaat lihapullat bongasin Anzkun kauhasta kajahtaa -blogista. Keftoja ovat nämä, ja todella inkiväärisiä.


























Joulupikkujouluista jäi yli tähteitä, jotka johtivat luksuspastaan. Luksuspasta piti sisällään kerrrrmaista sinihomejuustoa, saksanpähkinöitä, parsakaalia ja viinirypäleitä. (Sekä tietysti tavallista luksuksempaa penne-pastaa, jonka olin ostanut, koska olin ostanut rikkinäisen radion, jonka sitten olin palauttanut, minkä vuoksi olin saanut hyvityksenä lahjakortin erääseen nimettömään tavarataloon, jossa oli myös ruokaosasto, ja jos on lahjakortti niin sehän on niinkuin ilmaista menoa se, ja kiitos tämän päätelmän söin sen lahjakortin ansiosta monta kertaa aika hyvin.)

























 
Syksyllä Helsingin Yrjönkadulle avattiin Rulla. Se ansaitsee tulla muistetuksi useamman kymmenen erilaisen ravintolahetken joukosta. En tiedä, voiko mikään olla yhtä raikasta ja... vaan ihan erilaista kuin mikään muu!

























Viime aikoina olen tehnyt tuttavuutta jääkaapissa möllöttävän HP-kastikkeen kanssa. Edelleen olen sitä mieltä, että se on todella omalaatuisen makuista, ja sulautuu osaksi järjellistä makukokemusta melko harvoin. Mutta ihan sattumalta löysin täydellisen yhdistelmän! Ei kannata oudoksua vaan kokeilla: Nämä quesadillat syntyvät niin että levitetään tortillalätylle aivan pieni tiraus HP-kastiketta, laitetaan tortilla kuumaan, kuivaan pannuun, asetellaan päälle siivut herkullista palvikinkkua sekä herkullista, rasvaista edamia. Tipotellaan muutama tippa vihreää tabascoa perään, lisätään toinen lätty päälle, käännetään koko juttu kertaalleen ympäri ja painellaan lastalla kevyesti, kunnes juusto on sulanut. Niin hyvää.

Joulun alla opin vielä uuden asian, oujee! Maustesilakoiden tekemisen, nimittäin. Silakkafileiden nylkeminen eli nahattomaksi tekeminen oli  huvittavan helppoa, vaikka psyykkasin itseäni siihen tuntitolkulla. Peukku vain kylkifileen kulmaan ja nahka irti. Suosittelen, koska nahaton maustesilakka on sata kertaa paremman makuinen kuin nahallinen. Siskon vinkeillä syntyivät loistavat valkosipuli-sinappisilakat, eli tämä HS.fi -ohje karkealla dijonilla ja moninkertaisella valkosipuli- ja tillimäärällä.

Grillikauden aloitus eli pariloitu tofusalaatti

Kaupunkikesä vailla grilliä on takana, ja mikä sisäinen kaipuu siitä olikaan jäänyt jäytämään: tajusin asian vasta sillä sekunnilla, kun natustin onnellisena tätä salaattia. Nimittäin upouuden parilapannuni kanssa valmistettua tofu-kaali-melonisalaattia. Uskokaa tai älkää, mutta liedellä käytettävän parilapannun kanssa ruokaan oikeasti saa grillifiilistä ja -makua.

Tofusalaatti kyssäkaalilla ja melonilla

salaattipediksi esim. salaatinlehtiä ja tomaattia (tai kaverin tuoman pastasalaatin tähteet...)
hunaja- tai cantaloupemelonia
(pekonia tai chorizoa)
porkkanaa
kyssäkaalia
maustamatonta tofua (suosikkini on nykyään Soyan pähkinäinen Hempnut)
soijakastiketta
öljyä paistamiseen

*Asettele lautasille salaattipeti. Leikkaa meloni lohkoiksi ja asettele lohkot salaattipohjan päälle. (En itse halunnut paistaa melonia, se menee vähän limaiseksi pinnaltaan, mutta mikä ettei jos ei haittaa.)
*Jos haluat maustaa valmista salaattia pekonilla tai chorizolla, leikkaa se pieniksi palasiksi odottamaan paistamista.
*Kuori ja viipaloi porkkana pitkittäin, kuori ja viipaloi sitten kyssäkaali. Leikkaa tofu pitkittäin noin 0,5-1 cm paksuisiksi viipaleiksi, asettele tofuviipaleet laakeaan kulhoon ja pirskota päälle soijakastiketta. Kääntele paloja seuraavien minuuttien aikana muutamaan kertaan niin, että soijakastike antaa tasaisesti makua.
*Kuumenna parilapannu liedellä ja levitä pintaan tasaisesti öljyä. Laita pannun reunaan paistumaan pekoni tai chorizo rapeaksi muruksi, siirrä sitten sivuun odottamaan. Samalla voit aloittaa porkkanoiden paistamisen. Säätele pannun lämpöä sen mukaan, haluatko rapeita suupaloja, joissa vain pinta on nopeasti saanut väriä, vai tasaisemman kypsyyden.
*Sitä mukaa kun porkkanat ovat valmiita, siirrä ne sivuun odottamaan ja lado tilalle kyssäkaaliviipaleita. Niille riittää nopea pintakypsennys, sillä ne ovat parhaimmillaan rouskuvina.
*Lisää pannulle tarvittaessa öljyä, ja paista lopuksi keskilämmöllä tofuviipaleet niin, että ne saavat pintaansa kauniin ruskeaa väriä.
*Kokoa salaatti lopuksi ja nautiskele.

Kesän viimeiset pihajuhlat

Pääsin elokuun lopulla grillimestareille kylään, kun Soppaa ja silmukoita -blogin Marja järjesti blogitapaamisen. Kun kuulin, että isäntäväen suunnitelmissa oli valmistaa ribsejä, innostuin kantamaan pöytään pari tuttua ja helppoa kastiketta: tomaattisen ja valkosipulisen kaverin grilliherkuille. Jälkimmäinen toimii muuten hyvin myös soijajogurttiin tehtynä.

Grilliteemaan sopi Fanni ja Kaneli -blogista bongaamani pähkinäinen kaalisalaatti, jonka raaka-aineet pakkasin mukaan myös. (Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin iloisen väristä punakaalia, minä menin tavallisen vaalealla, ja vähän ohje muutenkin muuttui matkan varrella.) Ilta oli kotoisa ja mukava, ruoka oli mahtavaa ja sitä oli vähintäänkin riittävästi. Etenkin kirsikkaglaseerattujen ribsien makeansuolainen maku oli viedä jalat alta, kannattaa tsekata ohje linkin takaa. Kiitos Marja ja muut herkuttelijat!

























Pähkinäinen kaalisalaatti unikonsiemenkastikkeella (iso kulhollinen)

1 pieni valkokaali
2 porkkanaa
reilu kourallinen suolapähkinöitä
1 pieni pss pakasteherneitä

Unikonsiemen-sinappikastike:
1 dl oliiviöljyä
vajaa 1/2 dl sokeria
vajaa 1/2 dl valkoviinietikkaa
1 rkl unikonsiemeniä
1 tl sinappijauhetta
merisuolaa

*Leikkaa kaali ja porkkana ohuiksi suikaleiksi. Sekoita suikaleet suolapähkinöiden ja herneiden kanssa kulhossa.
*Mittaa kastikeainekset astiaan ja sekoita. Sekoita tarmokkaasti kunnes sokeri on tasaisesti muiden aineiden joukossa.Voit myös mitata ainekset kattilaan ja kuumentaa seosta sokerin sulattamiseksi hieman, jäähdytä kastike sen jälkeen.
*Sekoita kastike salaatin joukkoon ja anna vetäytyä ennen tarjoilua viileässä noin parin tunnin ajan.

Mac and cheese -henkinen laatikko

Mitä mieltä olette Ruokasuosikit-kirjoista? Ne on niitä isompia ja pienempiä, ohuempia ja paksumpia opuksia, joita löytyy joka kirjakaupan laarista: sushit, kasvikset, pastat, nuudelit, suklaat... Uusissa painoksissa kierrätetään aina samoja reseptejä ristiin rastiin.

Joku rustiikkinen kädenjälki ja tatsi niistä puuttuu, ovat kovin massatuotetun oloisia eivätkä lainkaan symppiksiä. Yleensä odotan keittokirjalta, että siinä on joko jokin ainutkertainen juju, että se kuuluu ikuvanhaan Ruutusarjaan tai että siinä on härskin aidon kasarit tai muuten jännittävät valokuvat. Ruokasuosikit -kirjoissa ei ole mitään näistä. Mutta viimeistään sellaisen keskikokoisen Kasvisruoat-kirjan kohdalla sydämeni heltyi. (Taas.) Se oli vaan niin pullollaan hyviä reseptejä toinen toisensa jälkeen.

Aasialaisia sapuskoja tulee kokattua tuosta ja yhdestä toisesta samanlaisesta useinkin, mutta tällä kertaa lähdin amerikkalaiselle linjalle. Juustomakaronilla mennään. Useimmissa kirjan ohjeissa on ihan kohtuullisesti muistettu proteiinipartikkelikin, tässä sitä puolta edustaa lähinnä tuo juusto. Mutta tiiättekö, on niitä hiilareita pahempiakin hirviöitä tässä maailmassa nähty.

 

Ai niin. Se kasvisruoka-aspekti taisi kyllä mennä tällä kertaa siinä, että päätettiinkin laittaa mausteeksi aurajuuston sijaan pekonia. Mutta molempi parempi ja oman mielen mukaan.

Juustomakaronilaatikko (neljälle) Ruokasuosikit: Kasvisruoat

225-300 g sarvimakaronia

Valkokastike:
5 dl maitoa
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
1 laakerinlehti
6 kokonaista mustapippuria
sipuliviipale
ripaus muskottiraastetta
3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
suolaa ja pippuria

Mukaan makaronin ja valkokastikkeen lisäksi:
1 pkt pekonia
1 kananmuna vatkattuna
125+125 g kahta erilaista vahvaa juustoa raastettuna (esim. cheddar ja red leicester, tai parmesan ja jokin satunnainen pala)
1 rkl täysjyväsinappia
2 rkl tuoretta ruohosipulia pilkottuna
suolaa ja pippuria
4 tomaattia viipaloituna
2 rkl auringonkukansiemeniä
ruohosipulia koristeluun

*Kiehauta kattilallinen kevyesti suolattua vettä, keitä siinä makaronit al denteksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta vesi pois ja laita sivuun odottamaan.
*Tee valkokastike. Kuumenna maito kiehuvaksi ja kaada sitten kuumankestävään astiaan odottamaan. Lisää tyhjän kattilan pohjalle voi, ja kun se alkaa kuplia, ripottele sekaan jauho ja keitä pienellä lämmöllä jatkuvasti sekoittaen noin 1 minuutin ajan. Kaada maidosta takaisin kattilaan puolet ja vatkaa samalla vimmatusti. Lisää sitten loput maidosta sekä laakerinlehti, sipuliviipale, pippurit ja muskottiraaste. Kiehauta ja keitä kastiketta välillä sekoitellen noin 5-10 minuuttia, kunnes se on sakeaa ja tasaista. Nouki laakerinlehti ja sipuliviipale pois, mausta suolalla ja pippurilla.
*Suikaloi pekoni kylmälle paistinpannulle, kuumenna ja anna suikaleiden ruskistua rapeiksi.
*Sekoita vatkattu muna, puolet juustoraasteesta, sinappi ja ruohosipuli valkokastikkeeseen (ja mausta tarvittaessa vielä ripauksella suolaa ja pippuria). Levitä voideltuun uunivuokaan makaronit ja sekoita sitten niihin pekonisuikaleet sekä valkokastikeseos niin, että makaronit peittyvät. Asettele pinnalle tomaattiviipaleet.
*Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta sekä auringonkukansiemenet. Paista uunin alatasossa 190°C:ssa noin 25-30 minuuttia tai kunnes pinta kuplii ja on kullankeltainen. Koristele ruohosipulilla ja tarjoa.

Me tarjoiltiin ruoan kanssa samaisesta kirjasta bongattua yksinkertaista salaattia, jossa oli muun muassa tuoreita vihreitä papuja ja retiisejä. Rouskuivat kivasti pehmeän makaronilaatikon seurana.

Parsakaali-possumureketta

Tässä on Meat Loaf:





ja tässä on sen kaima yhdessä perunasalaatin kanssa:

Ihmettelin Herkullista helposti -kirjan "jauhelihalimppua" hetkisen, kunnes tajusin että ruokalajin nimi taitaa olla käännöskukkanen. Ruotsista, norjasta tai vaikka sitten englannista. Meillä lihaleipä tunnetaan paremmin murekkeena, ja tässä versiossa se lihaosuuskin meinasi jäädä parsakaalin varjoon kun vähän innostuin. Nimittäin korvaamaan alkuperäisen ohjeen porkkanaa reilulla parsiksella. Kannatti innostua, tästä tuli tosi hyvää!

Lihamureke parsakaalilla

1 varsisellerin varsi pienen pieneksi pilkottuna
1/2 parsakaali (tai yksi kesäinen pikkuparsakaali) pienen pieneksi pilkottuna
1 kesäsipuli pienen pieneksi pilkottuna
500 g jauhelihaa (luomutilan possua, ei turhan rasvatonta)
1 tl suolaa
1/2 dl kaurahiutaleita
1/2 tl mustapippuria
muutama tippa Tabascoa
1 nippu persiljaa silputtuna
1 tl sinappia
2 munaa
3 rkl ketsuppia
1 rkl ruskeaa sokeria
1 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli ohuina renkaina

*Sekoita vihannekset ja jauheliha ja vaivaa sitkeäksi taikinaksi. Itse käytin tähän vaiheeseen sähkövatkaimen taikinakoukkuja, hyvin toimi.
*Lisää joukkoon kaurahiutaleet, pippuri, Tabasco, persilja, sinappi ja munat, ja vaivaa tasaiseksi.
*Asettele taikina leivinpaperoituun uunivuokaan murekkeeksi.
*Sekoita kulhossa punasipulirenkaat ja oliiviöljy.
*Kiehauta kattilassa ketsuppi ja sokeri, kunnes sokeri on sulanut. Jäähdytä hieman, ja levitä ketsuppi-sokeriseos sitten murekkeen pintaan esimerkiksi pullasudin avulla. Painele pintaan vielä punasipulirenkaat.
*Paista 180°C:ssa 60-70 minuuttia tai kunnes mureke on läpeensä kypsä. Voit kokeilla pistää mureketta terävällä veitsellä: jos ulos tihkuva neste on kirkasta, se on sisältä kypsää.
*Anna vetäytyä 15 minuutin ajan ja tarjoile.



Tässä vielä perunasalaatin ohje, sekin samasta kirjasta kotoisin, tomaattilisäyksen kera tosin:

Kreikkalainen perunasalaatti

500 g keitettyjä perunoita
3 kesäpunasipulia ohuina renkaina
1 mieto punainen chili ohuina viipaleina
50 g oliiveja
200 g feta- tai salaattijuustoa kuutioina
2 rkl silputtua persiljaa
tomaatteja lohkottuna, sisus ja siemenet poistettuina
oliiviöljyä
suolaa, pippuria

*Sekoita perunat, sipulit, chili, oliivit, juusto, persiljat ja tomaattilohkot kulhossa kevyesti. Kaada päälle reilu loraus hyvää oliiviöljyä, nostele hieman. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria.

Tomaatti-oliivisalaatti

Jos viime postauksessa hehkuttelin thai-basilikan vihreyttä, on toinen väri-iloa aiheuttanut juttu ollut tomaatti. Sehän on viime aikoina alkanut olla juuri sellaista kuin pitää: kypsää, punaista ja mehukasta. Järkevä hintakin kielii sesongista. Minulle tomaattikauden alkaminen on oikeastaan kovempi juttu kuin vaikkapa parsat kevään merkkinä, jos oikein syvällisiksi aletaan.

(Uuden lempitaustani vihreä väri sen sijaan pysyy kuvasta toiseen samana. Ai miten niin rakastuin omppuihin Tallinnan Zizissä?)

Kotona oli tomaattia ja basilikaa. Mozzarella tai feta uupui, ja mietin millä voisin korvata juuston tuoman pehmeän ja ihanan rasvaisen maun salaatissa. Olin saanut tuotemaistiaisina Gaean oliiveja ja öljyä, ja ne sopivat tähän kuin nakutettuna. Onnistun itse aina ostamaan ihan polttoöljyn makuisia extravirginsuperainutlaatuisenhienostunutmaku -öljyjä, joten yllätys oli iloinen kun kalamata-oliiviöljy maistui samettisen pehmeältä. Hyvä oliiviöljylöytö on aarre! Ja tarvitseeko erikseen hehkuttaakaan, kuinka hyvin tummanvioletit luomu-kalamataoliivit sopivat satsiin. En jäänyt kaipaamaan tavis-juustokomponenttiani lainkaan, ja tää maistuis varmaan vegaanillekin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tähän tomaattisalaattiin tulee siis muutama kypsä tomaatti lohkoina, hienonnettu valkosipulinkynsi, kymmenkunta kalamata-oliivia, loraus hyvää oliiviöjyä ja muutama tippa tummaa balsamiviinietikkaa. Pinnalle hieraistaan myllystä mustapippuria ja merisuolaa, ja ripotellaan runsaasti basilikanlehtiä. Nam!

Vietnamilainen kevätsalaatti

Vietnamilaiset kevätrullat ovat ihania. Olen tehnyt niitä pari kertaa, ja jos jotakuta muuta hotsittaa, erittäin hyvät ja havainnolliset ohjeet rullailuun löytyvät Kauhaa ja rakkautta -blogista. Meidän rullista on kurkistellut mm. vesikrassia, mistä ihana keväinen rapeus ja vihreä maku.

Ystävä pitkän matkan takaa oli poikkeamassa käymään, ja sen kunniaksi teki mieli tarjota pötkylöitä jälleen. Mutta mutta. Helsingin keskustasta riisipapereita on lähes mahdotonta metsästää työpäivän jälkeisellä aikataululla. Kampin K-Supermarket? Ei. Tokyokan? Ei. Keskustan Sokos? Ei. Stocka keltaiseen puettuna? Ei ei. Mikä avuksi?

Vietnamilainen kevätsalaatti, tietty! Mukaan mahtui vaikka mitä hyvää, ja maku oli ihan kuin rullissa. Dippikastike on olennainen juttu tässäkin.

Vietnamilainen kevätsalaatti

kourallinen pähkinöitä
1 pkt maustamatonta tofua
tilkka öljyä, soijakastiketta, thaimaalaista currytahnaa
noin 1/2 nippua vihreää parsaa
ohuita riisinuudeleita
2-3 porkkanaa
1/2 kurkku
(pieni avokado)
1/2 nippua ruohosipulia
mizuna-salaattia
vesikrassia
1 limetin mehu
1 punainen mieto chili hienonnettuna
(kumkvatteja koristeluun, jos olet oranssilla tuulella)

*Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla keskilämmöllä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Siirrä syrjään.
*Paloittele tofu kuutioiksi tai suikaleiksi. Kuumenna pannulla öljy. Paista tofu hartaasti rapeaksi. Sekoita joukkoon currytahna ja soijakastike, anna makujen tarttua tofujen pintaan vielä paistamista jatkaen, ja siirrä sitten sivuun.
*Huuhtaise pannu ja laita sille kuumenemaan noin 1 cm kerros vettä. Huuhtele ja kuori vihreät parsat tarvittaessa. Napsaise niistä pois puumainen osa, ja pilko ne sitten muutaman sentin pituisiksi pätkiksi. Kiehauta parsapätkiä pannulla noin 30 sekunnin ajan. Kippaa siivilään, huuhtele kylmällä vedellä nopeasti vihreän värin säilyttämiseksi.
*Kiehauta kattilallinen vettä, siirrä kattila syrjään kuumalta levyltä ja laita veteen likoamaan riisinuudelit. Anna liota noin 5 minuutin ajan, valuta siivilässä, huuhtaise kylmällä vedellä ja laita kulhoon odottamaan. Voit saksia nuudeleita muutaman kerran ristiin rastiin, jotta salaattia on helpompi ottaa lautaselta.
*Suikaloi porkkana ja kurkku ohuen ohuiksi suikaleiksi. Hienonna ruohosipuli. Sekoita kaikki salaatin ainekset (limettiä ja chiliä) lukuunottamatta keskenään kevyesti nostellen.
*Valuta päälle limetin mehu ja ripottele hienonnettu chili. Tarjoile nuoc mam -dippikastikkeen kanssa - dippi on tärkeä osa makua!
(*Koristele halutessasi kumkvatinviipaleilla.)

Nuoc mam -dippi (ohje Kaikki äitini reseptit -blogista, valkosipuli- ja sokerilisäystä lukuunottamatta)

3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 iso punainen chilipalko hienonnettuna
5 rkl ruskeaa sokeria
2 rkl limen mehua
reilu 1/2 dl riisiviinietikkaa
reilu 1/2 dl kalakastiketta
reilu 1/2 dl vettä

Hienonna valkosipuli ja chili (jos omistat kivimorttelin, survo ne sokerihyppysellisen kanssa murskaksi). Sekoita keskenään kaikki ainekset, kunnes sokeri on liuennut. Suljetun lasipurkin ravistelu on kätevä keino. Dippikastike säilyy lasipurkissa jääkaapissa noin viikon.

Jou-jou-jouuu

Lempiasiani joulu.

Ihan kohta saa tehdä taas tuttuun tyyliin kotijuustoa ja kylmäsavulohi-punajuurijäädykettä, parasta!

Jos kotijuusto on ollut kaverini reippaasti yli vuosikymmenen, ja jäädykekin lähes sellaisen matkaa, on tänä ja viime vuonna fiilistelty yhtä uutta suosikkia. Porkkanalaatikkoa! Anpöliivöpol, mutta kun sen viime vuonna ensimmäisen kerran kokeili tehdä erään toisen iloksi, niin hyväähän siitä tuli.
















Tällä viikolla tehtiin porkkanalaatikkoa ns. ruoaksi, ja silloin se toki kaipaa jotakin täyttävää eli proteiinista mukaansa. Kaapintyhjennysmielessä heitin mukaan punaisia linssejä, ja sehän oli vallan hyvä ratkaisu se. Ovat niin mietoja, ettei aito porkkanalaatikkomainen maku kadonnut mihinkään.

Porkkanalaatikon kaverina muuten tarjottiin "vegesilliä", kuten kommentti kuului. Kävi niin, että ihka ensimmäiset ikinä tekemäni suolasienet olivat päässeet homeeseen, ja siinä pettymyksen keskellä lykkäsin sitten lahjaksi saatuja hillottuja suppilovahveroita sienisalaattiin. Omituisen makeaahan siitä tuli, kerta kaikkiaan, mutta kummallisella tavalla hyvää. Vähän niin kuin silli joidenkin mielestä, sanovat.

Porkkanalaatikko linsseillä (porkkanalaatikon perusainemäärät WSOY:n Hyvä Kokki -aapisesta)

1 1/2 dl puuroriisiä
3 dl vettä
6 dl maitoa
500 g kuorittua porkkanaa
1 dl punaisia linssejä
vettä keittämiseen
2 munaa
3 rkl siirappia
1 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
1/4 tl muskottipähkinää
pinnalle korppujauhetta

*Valmista riisipuuro: Mittaa riisi kiehuvaan veteen ja keitä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maito ja keitä puuroa hiljalleen kannen alla noin 30 minuutin ajan välillä sekoitellen. Anna jäähtyä hieman.
*Keitä puuron valmistuessa porkkanat ja linssit: Paloittele kuoritut porkkanat ja huuhtele linssit siivilässä. Kippaa kattilaan ja peitä vedellä. Anna kiehua noin 10-15 minuutin ajan tai kunnes linssit ovat pehmenneet ja porkkanoita on mahdollista muusata. Kaada lopuksi vesi pois ja survo porkkanat ja linssit esim. perunasurvimella rouheaksi muusiksi. Ei haittaa, vaikka jää porkkanasattumia matkaan.
*Lisää puuroon porkkana-linssimuusi, munat, siirappi, suola, pippuri ja muskotti. Sekoita huolellisesti.
*Voitele uunivuoka ja levitä seos siihen. Ripottele pinnalle korppujauhoja. Paista uunissa 175-200°C:ssa noin tunnin ajan.


Makea sienisalaatti

1 dl vispikermaa
2 dl (1 tlk) kermaviiliä
pilttipurkillinen hillottuja suppilovahveroita
1 pieni punasipuli
1 tl kapriksia
merisuolaa, mustapippuria

*Vaahdota vispikerma, sekoita joukkoon kermaviili.
*Hienonna suppilovahverot, pilko sipuli mahdollisimman hienoksi silpuksi. Hienonna myös kaprikset. Sekoita kerma-kermaviilivaahdon joukkoon.
*Mausta merisuolalla ja mustapippurilla.
*Sopii porkkanalaatikon(kin) seuraan, mutta kannattaa tarjota myös jotakin suolaisen makuista samalla aterialla, jottei makeus ota yliotetta.

Swedeslaw. Ja lanttunakkijuna.

Lanttu. Siitä jotakin uutta ja jännää.

Lanttu, kaalin sukulainen. Kaali, coleslaw, lanttu-coleslaw, swedeslaw. Majoo, jukraa, porkkanaa, purjoa, nam. Raastesalaatti goes America.























Lanttu, vähän kuin jättimäinen peruna. Peruna, omenasorvi, mestarisorvaajan parhaat ideat, lanttukiemura, nakin kokoinen kolo, nakkijuna.


















Tekisikö mielesi tehdä nakkijuna? Ei kannata. Joko et omista omenasorvia, tai jos omistat, et varmaankaan halua hajottaa sitä. Mutta jos omistat ja haluat hajottaa, kannattaa kokeilla, koska uunissasi on tuskin koskaan ennen paistunut mitään näin viehkon näköistä ja viekoittelevan makuista. Luomulanttu kohtaa syntisen industrial-nakin, oi Romeo ja Julia.























Entä tekisikö mielesi tehdä swedeslaw-salaattia? Kannattaa!

Lanttu-coleslaw eli swedeslaw

2 porkkanaa karkeaksi raastettuna
n. 300-500 g lanttua karkeaksi raastettuna
n. 7 cm:n pätkä purjoa hienonnettuna
1 dl dijon-sinapilla maustettua majoneesia, mieluusti omatekoista
1 dl turkkilaista jogurttia

*Sekoita ainekset kulhossa keskenään ja nautiskele.

p.s. Jälkkäriä? Maistuisko vaikka lanttukakku!

p.p.s. Mitähän Herkku ja koukku -jengi keksii palsternakasta?

Keittokirjaleikki

Kun pääsin taas hetkeksi aakkosfiiliksiin, alkoi luovuus kukkia ja keksin toisen, ehkä vielä hauskemman ja helpomman ruokaleikin. Hölmöllä on kivaa keskenäänkin! :D


















Ja se menee näin, ja se menee näin:

1. Laske hyllyssäsi olevien keittokirjojen ja muiden haluamiesi reseptiopusten määrä. Arvo sitten kirja: Syötä ykkönen ja maksimiluku satunnaislukugeneraattoriin. (Hauskempaa on, jos voit pyytää joltain kotonasi hiippailevalta ihmisolennolta lukua väliltä 1-x. Mutta jos leikki ei viihdytä sivuhenkilöitä yhtä paljon kuin sinua, on robotti ihan hyvä vaihtoehto.) Saat numeron. Laske nyt monesko kirja on kyseessä, ja nappaa se käsiisi.

2. Montako sivua kirjassa on? Arvo nyt itsellesi sivu samaan tapaan kuin edellä.

3. Jos sivulla on monta ruokaohjetta, arvo numero väliltä 1-[ruokaohjeiden määrä]. Jos sivulla ei ole lainkaan ruokaohjeita, arvo uusi sivunumero.

+ Liennytyspykälä: Huomioi tilanne. Arki vai juhla, aikaa vai ei, lähteäkö kauppaan vai ei, syödäkö jotakin ruokavalioon kuulumatonta vai ei. Jos ei nappaa, toista kohdat 1-4 - kyllä sieltä jotain hauskaa osuu vastaan!

Ensimmäisellä kerralla osui vastaan Jill Dupleixin Good Cooking -kirjan pinaatti-sinihomejuustoquesadillat. (114 - 69 - 1). Tortilloja, mozzarellaa, gorgonzolaa ja pinaattia. Ainesosat olivatkin siinä - yksinkertaista, ja vaatisi vähän särmää - mutta tulipa kokeiltua, niin monta kertaa olen kirjan kuvia kuolannut.























Toiselle kierrokselle arpoutui kuin taikaiskusta ehkä se kaikkein kovimmassa kulutuksessa oleva arkikeittokirja, Hyvä kokki (tai siis sen edellinen painos). Sieltäkin aivan loputon määrä ohjeita on edelleen kokeilematta, joten punakaali-appelsiinisalaatti oli enemmän kuin tervetullut kaveri pöytään.

Punakaali-appelsiinisalaatti (kirjasta Hyvä kokki)

300 g punakaalia
2 appelsiinia
1/4 purjoa
Kastike:
2 rkl appelsiinimehua
2 rkl öljyä
1/2 tl timjamia
ripaus suolaa

*Raasta punakaali tai leikkaa se ohuiksi suikaleiksi. Kuutioi appelsiinit, leikkaa purjo renkaiksi.
*Yhdistä kastikkeen ainekset ja sekoita salaatin joukkoon.
























Oli pakko jatkaa arvontoja kun puuha oli niin erityisen jännää. Haaviin tarttui tällä kertaa jonoon juuttunut helmi: siskon aikanaan tuliaiseksi tuoma The British Museum Cookbook. Haaveilen historiallisista teemajuhlista, mutta jotenkin olen kuvitellut kaikki historiaa havisevat ohjeet ihan kamalan vaikeiksi. Vaan mitä kävikään, sivun 60 päärynäjälkkäri oli ihan tolkuttoman helppo nakki arkipäivän iltapalaksi. Hauskan makuinenkin, sitäpaitsi. Tällä kertaa saattoi kuvitella itsensä johonkin Rooman vallan ajan ruokabileisiin.

Mikä hauskinta, "Imperial Rome"-luvun päärynäohjeessa kehotettiin kahteen kertaan käyttämään mikroaaltouunia, jos perinteinen menetelmä ei nappaa. Vaan ei hätää, onnistui pannulla ja uunissakin ;).

Uunissa paistetut päärynät (villi oma käännös teoksesta The British Museum Cookbook, luku Imperial Rome)

3 suurta tai 6 pientä päärynää kuorittuna, kota poistettuna, neljäsosiin leikattuna ja viipaloituna
3 rouhaisua mustapippuria myllystä
2 reilua hyppysellistä juustokuminaa
1 rkl hunajaa
2 rkl makeaa valkoviiniä
2 munaa

*Hauduta päärynäviipaleita pippurin, juustokuminan, hunajan ja viinin kanssa pannussa hitaasti noin 10-15 minuuttia tai kunnes päärynät ovat kypsyneitä mutta edelleen napakoita. ("Slightly crunchy"?! Haudutetut päärynät rapeita?!) (Vaihtoehtoisesti voit kypsentää kokonaisuuden mikroaaltouunissa 3-5 minuutin ajan.)
*Nosta päärynäviipaleet pois irronneesta keitinliemestä, kuivaa talouspaperilla ja laita laakeaan uunivuokaan. Anna liemen hieman jäähtyä.
*Vatkaa kaksi munaa kevyesti haarukalla sekaisin ja jatka vatkaamista sitten sekoittaen joukkoon jäähtyneen keitinliemen. Kaada munaseos päärynöiden päälle uunipannuun.
*Paista uunissa 160°C:n lämmössä 20 minuuttia tai kunnes munaseos on hyytynyt. ("It should take approximately 5 minutes in a microwave" - mutta suosittelen ehkä munaseoksen kanssa harkitsemaan kahdesti sitä mikron käyttöä...)

Palsternakkalastuja salaatissa

Salaatti on parempaa kun siinä on jotakin paahdettua. Ja juurekset tarjoaa parastaan ihan ohuiksi lastuiksi veisteltyinä, uunissa nopeasti käytettyinä ja käpristyneinä. Siispä palsternakkasalaatti, olkaa hyvät!























Palsternakka-juustosalaatti

palsternakkaa ohuina siivuina (sen verran, että viipaleet voi levittää yhdeksi kerrokseksi uunipellille)
1 tl öljyä
salaattia, kurkkua, kirsikkatomaattia, pala purjoa, viinirypäleitä, salaattijuustokuutioita
grana padano -juustoa

avokadoöljyä, balsamiviinietikkaa, suolaa, pippuria

*Kuori ja leikkaa pala palsternakkaa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi, veitsellä tai juustohöylällä. Mittaa öljy kulhoon, ja sekoittele sitten palsternakkaviipaleita kulhossa niin että öljyä tarttuu hieman pintoihin. Levitä viipaleet leivinpaperoidulle uunipellille ja lykkää 225°C:een uunin ylätasolle. Noin 3-5 minuutin kuluttua viipaleiden reunat ovat alkaneet käpristyä. Käännä uunin lämpö pois päältä, ja anna viipaleiden paahtua jälkilämmössä sillä välin kun valmistat salaattipohjan. Huolehdi, etteivät ohuet viipaleet pääse kärähtämään.
*Paloittele salaattitarpeet ja sekoita. Jaa salaattipohja lautasille.
*Asettele pinnalle palsternakkaviipaleita ja grana padano -juustosta veistettyjä lastuja.
*Mausta avokadoöljyllä, etikalla, suolalla ja pippurilla.

p.s. Kuva-arkisto muuten kertoi, että täähän on jo toinen palsterisalaatti tämän blogin historiassa! :)

Marinoitu munakoisosalaatti

Lauantaiksi piti keksiä kepeä salaattiruoka, ja jääkaapissa odotteli täydellinen munakoisoyksilö. Olin viime viikonloppuna maistellut ihan uskomattoman maukkaita marinoituja munakoisoviipaleita, ja siitä syntyi inspis tähän ruokaan.























Kuningasideanani oli munakoisojen "pikamarinointi". Kuningasideat ei AINA osoittaudu nimensä mukaisesti, mutta tällä kertaa ei menty ihan metsään. Munakoisoviipaleet paahdetaan kypsiksi kuivalla pannulla, kipataan sitten kulhoon ja käännellään marinointiliemessä. Sienimäiset munakoisoviipaleet imevät tässä vaiheessa marinadia ja makua kuin - no, sienet, ja paahteinen paistopinta pitää kuitenkin samalla sen paahdetun fiiliksen mukana.

Yllättävän täyttävä tuo koisokaveri muuten, vaikkei mikään protskuvihannes olekaan. Jännä juttu, sillä ravintoainesisältö sinänsä on tosiaan aika lähellä esimerkiksi kesäkurpitsaa. Vaikuttaisiko korkeampi kuitupitoisuus kylläisyyden tunteeseen?


Munakoisosalaatti (kahdelle nälkäiselle, tai neljälle alkupalaksi)

1 munakoiso
n. 250 g pisara- tai kirsikkatomaatteja
1 keräsalaatti
pinjansiemeniä

Marinadi ja salaatinkastike:

2-3 tl valkosipulimaustettua oliiviöljyä (meillä marinoitujen oliivien purkista, voisi hyvin olla varmaankin vaikkapa aurinkokuivattujen oliivien öljyä, tai tietysti oliiviöljyä ja hiukan valkosipulia)
3 tl tummaa, makeaa balsamiviinietikkaa
1-2 tl vaaleaa balsamiviinietikkaa
3/4 tl juustokuminaa
1 tl hunajaa
1/4 tl merisuolaa
muutama rouhaisu mustapippuria

*Huuhtele munakoiso ja leikkaa se viipaleiksi. Jos epäilet munakoison olevan kitkerää, voit itkettää sitä hetken aikaa, eli ripotella viipaleille suolaa ja pyyhkiä noin viiden minuutin kuluttua pintaan kertyneen suolanesteen paperilla pois.
*Valmista kahvikuppiin tai pieneen kippoon marinadiliemi sekoittamalla ainekset keskenään.
*Kuumenna paistinpannu keskilämmölle ja varaa viereen kulho. Paahda munakoisoviipaleita kuivalla pannulla noin pari-kolme minuuttia kummaltakin puolelta. Viipale on riittävän kypsä, kun näet pinnoissa siellä täällä rusehtavaa sävyä, ja kun paistovälineellä tökätessä viipale on niin pehmeä, että päästää välineen kepeästi lävitseen.
*Sitä mukaa, kun satsi viipaleita on paistunut, kippaa viipaleet kulhoon ja lusikoi pintaan marinadilientä vähän kerrallaan. Jatka samaan malliin ja viipaleita kulhossa käännellen, kunnes kaikki viipaleet on paistettu ja ne ovat saaneet marinadikerroksen pintaansa.
*Puolita pisaratomaatit ja sekoita puolikkaat koisoviipaleiden sekaan kulhoon.
*Paahda pinjansiemenet kuivalla paistinpannulla.
*Kokoa salaatti lautasille: revi pohjalle keräsalaattia, lusikoi mukaan munakoisoviipaleita ja tomaattia ja ripottele lopuksi pinnalle pinjansiemeniä.

Salaattikesän paluu

Olin naputtamassa otsikoksi "Salaattikesä", kunnes hämärät muistikuvat ja googlailu kertoivat, että samoin ovat otsikoineet Pastanjauhajat, Lilyn Keittiössä, kaupungissa sekä - kappas - meikäläinen! Palataan siis perusasioihin.

Viikonloput on parhaillaan näet sellaista reissumätön, pizzan ja grillailun fiestaa, että viikolla on pakko saada viileää salaattia napaan. Tekee hyvää.























Tähän kuvaukselliseen, kylmään ilmestykseen laitoin, BBCGoodFoodin inspiroimana, keitettyä pastaa, suikaloitua kurkkua, vihreitä papuja, tilliä, katkarapuja sekä turkkilaista jogurttia. Vauhdilla kasattu ruokalaji olisi kaivannut lisämakua: vaikkapa dijon-sinappia tuomaan potkua, tai sitten hieman kiehautettua fenkolia makeuttamaan kokonaisuutta (ja fenkolihan se siellä alkuperäisessä ohjeessa komeileekin).























Kesän makeus pääsi loistamaan meloni-fetasalaatissa, jonka tekoon yllytti mainio Herkku&Koukku -blogi. Yleensä olen hunaja- ja cantaloupemelonien joukkueessa, mutta tällä kertaa vesimeloni osoittautui päteväksi vaihtoehdoksi. Mukana siis salaatinlehtiä, kurkkua, vesimelonia, fetajuustoa ja paahdettuja siemeniä. Mahtavaa hellepäivän ruokaa!




















Viimeiseksi, vaan ei vähäisimmäksi, mainittakoon, että mut on vallannut kaalihulluus, joka on kuplinut pinnan alla reilun vuoden. Eli siitä asti, kun luin Korianteria-Liinan kaalipostauksen. Kaalia kaalia kaalia kaalia kaalia. Voisin syödä kaalisuikalesalaattia vaikka koko ajan, jos vaan eteen kannettaisiin. Onneksi valmistuskaan ei ole vaikeaa, ja viimeisimmästä valkosipulisesta versiosta tuli niin hyvää että huudellaan siitä nyt vielä ruokaohjeenkin muodossa. Tähän malliin:

Valkosipulinen kaalisalaatti (vähän niinkun pizzerian kaalisalaatti, juunou, mutta vielä parempaa)

1 pienehkö kesäkaali, olisiko vajaan kilon
pari porkkanaa
5 rkl rypsiöljyä
3 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
6 valkosipulinkynttä
1 tl sokeria
1/2 tl laadukasta merisuolaa
mustapippuria

*Suikaloi kaali ja porkkana ohuiksi, raastemaisiksi suikaleiksi. Käytin tähän isoa keittiöveistä koska kaalin pilkkominen on hauskaa, eikä haittaa vaikkei koko ajan tulisi niin ohuen ohutta, mutta monitoimikone tai vaikka raastinrautakin varmasti toimii. Kippaa suikaleet suureen kulhoon.
*Hienonna valkosipulinkynnet mahdollisimman pieneksi silpuksi. Tai jos omistat valkosipulinpuristimen, käytä ihmeessä sitä.
*Sekoita pienessä kulhossa valkosipuli, öljy, etikka, sokeri, maukas merisuola ja haluamasi määrä mustapippuria. Kaada sitten kastike kaaliraasteen joukkoon ja sekoita huolellisesti. Anna kaalisalaatin vetäytyä jääkaapissa ainakin parin tunnin ajan.

Tabouleh-salaatti ja sitruunalinssit

Bulgur toimii, se on meikäläisen kesähitti. Toinen kesähitti on vihreät linssit, jotka jotenkin omituisesti yhtäkkiä löysin. Siis niin kuin että tosiaan, näitäkin voi ostaa kotiin ja keitellä. Hyvät keittokirjat toimii myös, mutta se taas on tuttuakin tutumpi fakta.

Ja kun kaikki ne yhdistää, voi vakuuttaa että lopputulos on kohdillaan!

























Sitruunalinssit (Ohje lainattu Elina Innasen loistavasta Viiden tähden vegaani -kirjasta)

2 1/2 dl vihreitä linssejä
1 tl suolaa keitinveteen (unohdin eikä haitannut)
1/2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
3 rkl oliiviöljyä
1 tl juustokuminaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria
pippuria myllystä
kourallinen tuoretta persiljaa silputtuna

*Huuhtele linssit. Kaada kattilaan sen verran vettä, että linssit peittyvät. Mausta suolalla ja keitä linssit pehmeiksi.
*Sekoita kastikkeen ainekset yhteen ja kaada linssien joukkoon. Lisää joukkoon persilja ja sekoita.
*Voit tarjota linssit heti lämpiminä tai kylminä vasta seuraavana päivänä. Purista linssien päälle hiukan sitruunamehua ennen tarjoilua.























Tabouleh (Aura Liimataisen ja Heikki Riipin mainiosta Herkkujen maailma -kirjasta)

1 1/2 dl bulgur-vehnää
3/4 tl suolaa
3 rkl hienonnettua sipulia
2 dl hienonnettua persiljaa
1 dl hienonnettua minttua (tätä mulla ei ollut, mutta hyvää tuli silti)
2-3 tomaattia kuutioina
pala kurkkua kuutioina
3-4 rkl oliiviöljyä
1/2 dl sitruunamehua
1/4 tl mustapippuria
(tuoretta minttua koristeluun)

*Kiehauta kattilassa 5 dl vettä, lisää suola ja bulgur. Hauduta hiljalleen keitellen 10-15 minuuttia. Valuta bulgur siivilässä kuivaksi ja pane kulhoon. Sekoita sitruunamehu joukkoon ja anna vetäytyä kylmässä puoli tuntia.
*Lisää kaikki salaatin ainekset bulgurin joukkoon kulhoon ja sekoita. Kaada salaatti tarjoiluastiaan (ja koristele mintunlehdillä). Salaatin maku paranee, jos se saa olla kylmässä muutaman tunnin ennen syömistä.

Uppomunat ja maalaissalaatti

Sarjassamme Asioita, joiden olen luullut olevan hirmuisen vaikeita, mutta totuus on toinen: uppomunat.























Ruokatorstai-kirjan ohjeella sellaisenaan parsan kanssa, tai itse sävelletyn maalaishenkisen salaatin kohokohtana. Kauhaniksi on pop. Tähti on syttynyt.



















Uppomunat (Eeva Salonen: Ruokatorstai)

4 tuoretta munaa
1 l vettä
2 tl suolaa
1 rkl etikkaa
suolaa, mustapippuria

*Kuumenna vesi laakeassa kattilassa ja mittaa joukkoon suola ja etikka.
*Anna veden juuri ja juuri poreilla ja riko munat varovasti yksitellen veteen. (Voit ottaa kauhaan kuumaa lientä, rikkoa munan kauhan pesään ja laskea varovasti kattilaan.) Anna kypsyä muutaman minuutin ajan, kunnes munat nousevat veden pintaan.
*Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Uppomuna-pepperonisalaatti

salaattia
kurkkua ohuina viipaleina
tomaattia lohkoina
muutama kevätsipulin varsi
3 tl öljyä
1 tl viinietikkaa
ripaus suolaa, ripaus sokeria
4 uppomunaa
pepperonimakkaran viipaleita

*Tee salaatista, kurkkuviipaleista ja tomaattilohkoista salaattipeti.
*Sekoita kulhon pohjalla öljy, viinietikka, suola ja sokeri. Hienonna kulhoon kevätsipuli, sekoita kastike tasaisesti sen joukkoon ja lisää sipuli sitten salaattiin.
*Valmista uppomunat ylläolevan ohjeen mukaan. Viipaloi tai paloittele ne ja lisää salaattiin.
*Paahda pepperoniviipaleita kuumalla pannulla, kunnes ne rapsakoituvat. Lisää salaatin pinnalle aivan lopuksi.

Aurinko lautasella eli bataattitornit, paistettu ananas ja tomaattisalaatti

Pääsiäistä on vietetty kesäautonkorjailun ja päämäärättömän hengailun merkeissä, ja pääsiäisateriakin kaihtoi tänä vuonna kaikkia mahdollisia muodollisuuksia. Sekalaisen sakin lautasilla muodostivat bataatti-leipäjuustotornit, kevään ensimmäinen tomaatti-kevätsipulisalaatti sekä chilin kera paistettu tuore ananas. Viimeisin olisi periaatteessa ollut jälkkäriä, mutta kun mämmiä kuitenkin teki mieli, lykättiin se ananaskin reteesti osaksi pääruokaa. Ja hyvä että lykättiin! Bataatin ja juuston täyteläisyys, tomaatin ja sipulin kirpsakkuus ja ananaksen makeus olivat hyvät yhdessä.























Parsa kuului alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta jostain käsittämättömästä syystä olen törmännyt tämän parsakauden alettua kaupoissa vain Perusta rahdattuihin pötkylöihin. Missä on lähiparsa Espanjasta?! Kaikessa epäloogisuudessani ostan toki bataattia (USA) sekä ananasta (Costa Rica), mutta maailman toiselta puolelta tuotu parsa ei vaan toimi. Vaan pidemmittä puheitta sukellus keltaiseen, vihreään, oranssiin ja punaiseen:

Bataatti-leipäjuustotornit (pääruoaksi kahdelle)

1 pieni bataatti
loraus öljyä
n. 300 g leipäjuustoa
suolaa

*Kuori ja viipaloi bataatti noin 1/2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Lorauta uunivuokaan öljyä. Kääntele bataattiviipaleet öljyssä ja levitä tasaisesti vuokaan. Paista uunissa 200°C:ssa noin 20 minuuttia.
*Leikkaa leipäjuustosta pyöreähköjä, bataattiviipaleiden kokoisia palasia. Ota bataatit uunista. Kokoa bataatti- ja leipäjuustopyörylät "torneiksi": laita kahden bataattiviipaleen väliin leipäjuustoviipale, ja halutessasi vielä kerroksen verran lisää leipäjuustoa ja bataattia. Paista uunissa 225°C:ssa noin 5 minuuttia tai kunnes juusto on pehmennyt. Rouhi tornien pinnalle hieman suolaa.

Chilin kera paistettu ananas

1 tuore ananas
1/2 mietoa tuoretta chiliä (sellaista supermarketeissa irtomyyntinä myytävän tyyppistä)
öljyä paistamiseen

*Leikkaa tuore ananas viipaleiksi ja viipaleet edelleen paloiksi. Jätä viipaleiden puumainen keskiosa käyttämättä.
*Poista chilistä siemenet. Hienonna chili.
*Kuumenna paistinpannulla öljy. Paista ananaspaloja chilin kera keskilämmöllä noin parin minuutin ajan kummaltakin puolelta, kunnes ne ovat saaneet hieman kauniin ruskeaa väriä pintaansa.

Tomaatti-sipulisalaatti

2 keltaista tomaattia
2 punaista tomaattia
2-3 kevätsipulin vartta
ripaus merisuolaa

*Viipaloi tomaatti, hienonna kevätsipuli. Yhdistä kulhossa ja mausta ripauksella merisuolaa.