Näytetään tekstit, joissa on tunniste häiden ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste häiden ruoka. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, lokakuuta 15, 2013

Katkarapumönssi eli katkarapu-tuorejuustojuttu vaikka salaatille, ruisleivälle tai uuniperunalle

Jo toinen toivepostaus viikon sisään, tämähän on mahtavaa! Pidemmittä puheitta saanko esitellä: katkarapumönssi.























Katkarapumönssi (riippuu ruokalajin roolista, monelleko se riittää, mutta neljälle hyvin)

500 g pakastekatkarapuja (Lidlin suurehkot katkat, Greenland Prawns, on luottotuote tähän)
1 kunnon nippu tilliä
1 sitruunan mehu
0,5 tl mustapippuria rouhittuna
1 rs (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
n. 2 rkl ranskankermaa

*Anna katkarapujen sulaa jääkaapissa/huoneenlämmössä. Valuta sulaneet katkat siivilässä ja käytä siivilä nopeasti juoksevan veden alla - mutta vain hetken ajan, ettei kaikki suola katoa.
*Hienonna tilli pieneksi silpuksi. Sekoita kulhossa katkaravut, tilli, sitruunan mehu ja pippuri. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja ranskankerma.

P.S. Jos haluat tehdä maidottomia tillikatkarapuja, jätä tuorejuusto-ranskankermalisäys väliin, ja sekoita joukkoon 1 rkl rypsiöljyä.

P.P.S. Vaikka ranskankermaa on vähän, tulee tästä silti melko juoksevaa. Jos haluaa jähmeämpää katkaraputahnaa vaikka cocktail-paloille, kannattaa käyttää pelkkää tuorejuustoa ja huolehtia että katkaravut on valutettu tosi hyvin.



sunnuntaina, lokakuuta 13, 2013

Häämenu ja miten se syntyi

Kerroin aiemmin hääkakusta, mutta ajattelin listata alle, mitä muuta meidän häissä syötiin. Osa tehtiin siis omalla porukalla, lämmin osasto tuli valmiina, osaan on jo ohjeet, osaan sellaiset tulevat vasta lähi- tai kaukotulevaisuudessa. Tämän postauksen kuvista kiitos Tuitulle, Antille, Reetalle ja Helille!



Pöytäkolmiossa (pilkahtaa kuvassa vasemmalla) kerrottiin, että ruoaksi on salaattipöytä, palapaisti ja hääkakkua. Pöydässä se näytti tältä:

Salaattipöytä
Salaattisekoitus (frisee-salaatti, viinisuolaheinä ja rucola)
Savulohi
Minilihapullat
Marinoidut oliivit
Tomaatti-mozzarella-basilikasalaatti
(Maidoton versio: Tomaatti-basilikatofusalaatti)
Sitruunamarinoidut linssit
Katkarapumönssi
(Maidoton versio: Tillikatkaravut)
Juustokuutiot
Leikkeleitä
Kurkkukuutioita
Paahdettuja auringonkukansiemeniä
Vinegretti
Jogurtti-sipulikastike

Palapaisti ja kumppanit
Palapaisti
(Maidoton palapaisti)
(Sienikastike)
Hunajajuurekset
Keitetyt perunat

Leipä ja piirakat
Karjalanpiirakat
(Gluteenittomat piirakat, maidottomat piirakat)
Munavoi
Sämpylät
Ruisleipä

Jälkkärit
Hääkakku
(Gluteeniton ja maidoton kakku)
Keksejä
Lakupatukoita
Kahvi ja tee

Iltapala
Hodarit ja hääruokien tähteitä (kiitos S ja V, jotka järkkäsivät tämän lahjana meille!)





































Sain jo aika varhain huomata, että itse ruoat ei olleet tässä se isoin juttu, vaan kokonaisuuden suunnitteleminen siten, että häissä kaikki olisi sujuvaa ja rentoa. Jännää ja mielenkiintoista! Jos hääruokien itse tekeminen (tai osittainen sellainen) kiinnostaa, tässä listaa siitä, miten me ruokahommaa valmisteltiin:

*Aika pian hääpäivän päättämisen jälkeen sovittiin, että äitini tekisi karjalanpiirakat, mikä osoittautuikin äidilleni kovin rakkaaksi puuhaksi. Se taisi olla ensimmäinen sovittu hääruoka.

*Muutama kuukausi ennen häitä aloitin listaamalla ruutupaperille hyväksi koettuja tai muuten vaan lemppariruokia, jotka on melko helppo valmistaa suurellekin porukalle. Minilihapullia, tomaattisalaattia ja katkarapumönssiä (samoin kuin sitä hääkakkua) ehdittiin testailla kevään ja kesän mittaan aika monta kertaa, muiden kylmien herkkujen ohjeet sekä sämpyläresepti oli jo valmiiksi hyppysissä.

*Päätimme, että ennen häitä valmistelut tehdään omalla porukalla, mutta itse häissä kukaan vieraista ei osallistu keittiöjuttuihin. Päätimme myös, että häissä pärjätään kahdella ulkopuolisella keittiö-/tarjoilutyypillä. Tunsin silti tarjoilijat ennalta ja tiesin, että uskallan luovuttaa hääpäivänä koko paletin heidän käsiinsä.

*Koska aikaa ruokien lämmittelyyn ei olisi ollut, tilasimme lämpimät ruoat paikalliselta pitopalvelulta niin, että he toivat ne suoraan lämpölaatikoissa juhlapaikan keittiöön. Tämä oli aika helppo päätös, sillä vihtiläisen Saanan Salin palapaisti on maailman parasta.



*Seuraavaksi tein hääruoista excel-taulukon eri versioineen. Tästä pdf-versiosta pääsee ehkä kärylle siitä, millainen se yhdessä suunnitelmien vaiheessa oli. (En luottaisi siihen kovin pitkälle, esim. kaupan keksejä emme laittaneet pakastimeen...) Taulukossa oli itse ruokalajin lisäksi listattuna myös tarjoilu- ja valmistusastioita, sillä meidän piti tarkistaa, että juhlapaikalta tosiaan löytyy kaikki tarvittava itse ruokailuastioiden lisäksi. Muutamat isot jutut lainattiinkin toisaalta.

*Tapasimme tarjoilijat kesällä ja kävimme yksityiskohtaisesti läpi sekä juhlan aikataulun sekä sen, mitä ruokia tulisi olemaan tarjolla.

*Kaasoni avulla kävimme listan läpi ja laskimme, miten paljon mitäkin ruokaa tarvitaan noin sadan hengen porukalle. Pääraaka-aineesta oli aina helppo laskea kerroin, ja kun kertoimen laittoi taulukkoon, olikin ostoslista jo lähes valmis. Määrien arviointi tuntui minusta aluksi vaikealta, mutta lopulta aika toimiva keino oli käydä mielessään läpi keskimääräisen häävieraan lautanen. Kuinka paljon sellaisella on salaattia, oliiveja, leikkelettä jne. Se toimi: mikään ei loppunut kesken, mutta häistä jäi yli lähinnä niitä ruokia, joita tietoisesti hankittiinkin kunnolla yläkanttiin.



























*Tein hääruoista kaksi ostoslistaa:
1) viikkoa ennen pakkaseen tehtävien ruokien raaka-aineet sekä kaikki huoneenlämmössä hyvin säilyvät tarvikkeet
2) häitä edeltävän aamun ostoslista, jossa oli kaikki muu.

*Lihapullat ja sämpylät tosiaan tehtiin viikkoa aiemmin pakastimeen. (Myös hääkakkua tehtiin pakastimeen, mutta logistisista syistä eri paikassa ja eri päivänä...) Sämpylöiden teossa oli mukana yksi pieni avustaja :).


































 

*Olin tehnyt hektistä perjantai-iltapäivää varten jokaisesta ruoasta ohje-aanelosen, jossa oli ainesosien lisäksi checklist tarjoiluastian ja -ottimen valmiiksi pöytään laittamiselle. Oma sivu oli sellaisillekin ruokalajeille, jotka eivät paljon vaatineet valmistusta - jonkun piti huolehtia leikkeleidenkin lautanen pöytään. Papereista muodostunut kansio jäi lauantain tarjoilijoiden käyttöön. Jos jollekin vieraalle olisi tullut kysyttävää ruokien ainesosista, sisällön olisi voinut tsekata sieltä.

*Muovitaskuja jaettiin ilahduttavan runsaslukuiselle apujoukolle, joka tuli paikan päälle pilkkomaan ja sekoittamaan. Kaasoni, jälleen kerran, oli koonnut välineet valmiiksi ja tehnyt talkoolaisille TYÖPISTEET keittiöön. Kuin hienoa!












*Muovitaskuissa oli jokaiselle ruokalajille kaksi "nimitagia". Toinen vietiin perjantaina valmiiksi tarjoilupöytään, toinen kiinnitettiin sinitarralla sen jääkaapin oveen, johon ruoka jätettiin säilöön. Näin tarjoilijat näkivät lauantaina mahdollisimman helposti, mikä ruoka löytyy mistäkin.

*Pöydässä oli tarjolla yhtä aikaa sekä kylmä että lämmin kierros. Näin vähennettiin jonotusta. Lisäksi oltiin kuultu, että jos pääruoka ei ole näkyvillä, savulohta menee järjettömän paljon. Aika järkevä huomio.

*Lauantaina nostettiin hattua talkoolaisille, taitaville ja uskomattoman tehokkaille tarjoilijoille,  ja nautittiin hyvästä ruoasta. Reinoissa.



p.s. Eikö ookin maailman hienoin hääpuku? Se on taftia ja vaaleaa beigeä ja myynnissä vielä muutaman viikon ajan Lovebirdsissä. Mainostan avoimesti, koska se on paitsi hienoin, myös muuten vaan paras!

lauantaina, syyskuuta 28, 2013

Hääkakku eli mustikka-valkosuklaa-turkinpippurijuustokakku

No moikka! Mentiin tässä naimisiin, ja siinä riittikin projektia melko lailla elo-syyskuuksi. Ensin valmisteltiin viikkokaupalla, sitten yhdistettiin suunnitelmat, ihanat vieraat ja yllätykset, ja lopulta hyviä jälkifiiliksiä pureksiessa onkin sitten vierähtänyt pari viikkoa lisää.

Kirkolla meitä kuvasi Tuittu Teivainen



















Suunniteltiin, tehtiin ja hankittiin juhliin itse toki perinteiset koristelut, mutta myös kaikki kylmät ruoat (eli lähes kaikki ruokalajit), leipäosasto ja hääkakut. Paljon tehtiin ennakkoon, tilasyistä vaikka missä. Lisäksi vaihdoin työpaikkaa juuri häiden alla ja tein yhtä lukuunottamatta täysiä työpäiviä. Sain huomata, että noin sadan hengen juhlia tehdessä mentiin tällä paletilla mahdollisen ja mahdottoman äärirajoilla. Mahdottomaksi se olisi mennyt, jos mulla ei olisi mahtavia ja taitavia ystäviä ympärilläni. (Ja enemmän kuin mahdottomaksi se olisi mennyt ilman huippua esimiestä, joka kannusti pitämään edes sen yhden päivän vapaana ennen juhlia.) Mutta oli se vaan mieletöntä, kaiken vaivan arvoista, kun ruoka oli oikeasti hyvää ja porukka tykkäsi!

Haluaisin kovasti postata koristeluista ja ruokaosastosta jotakin, mutta tällä morsiamella elikä vaimolla ei ole vielä minkään tason käsitystä siitä, minkälainen kuvamateriaalipaketti itse juhlan puolelta on pärähtämässä käyttöön. En edes muistanut mainita juhlapaikalla kuvanneelle, että olis tällainen blogikin...

Kakusta voisin kuitenkin kirjoittaa jo nyt. Sitä(kin) testattiin useita kertoja ennen juhlia, mutta juhlaruoista se on toistaiseksi ainoa, jota olen jo ehtinyt tehdä uudelleen!

























Näin ollen mustikka-valkosuklaa-turkinpippuri-juustokakkua on ehtineet syömään...
1) sulhanen ja morsian kotona
2) morsiamen entisen työpaikan työkaverit (mansikoilla koristeltuna tosin)
3) sulhasen työpaikan työkaverit
4) häävieraat
5) vaimon uuden työpaikan työkaverit
6) sekä viitoskakun massasta lohjenneet jälkkärikulhoversiot vaimo ja mies kotona (viimeisessä kakussa oli muuten mustikoiden sijaan mustaherukoita).

Uskallan väittää, että ohje on testattu ja toimiva.

Tämänkin kuvan otti (ennen seepia- ja rajausrääkkäystä)
Tuittu Teivainen. Juhlakakuista osa oli niitä ainoita,
jotka vähän niin kuin epäonnistuivat, mutta onneksi
sen tiesi vain pari tyyppiä...
























Mustikka-valkosuklaa-turkinpippurijuustokakku 

175 g kaurakeksejä
2 rkl Turkinpippuri Crush -murua
50 g voita
25 g öljyä

6 liivatelehteä ja kylmää vettä
5 dl vispikermaa
1,5 levyä valkosuklaata (Panda)
1,5 rs (300 g) maustamatonta Viola-tuorejuustoa (ei kevyt)
0,25 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
n. 0,5 l mustikoita

LYHYT VERSIO:
*Tee pohja keksimurusta, turkinpippurimurusta, voista ja öljystä.
*Vaahdota kerma yhdessä kulhossa. Sulata toisessa kulhossa suklaa ja sekoita suklaaseen tuorejuusto ja sokerit.
*Liota liivatelehdet kylmässä vedessä 5 minuutin ajan, puristele ne sitten ja liota kattilassa kiehautettuun vesitilkkaan. Sekoita liivateveteen vähän tuorejuustomassaa tai kermavaahtoa, ja valuta sitten suklaa-tuorejuustomassan sekaan. Sekoita yhteen massat ja mustikat ja laita pohjan päälle hyytymään.

PITKÄ VERSIO eli näin se oikeasti tehdään
*Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperista sopivan kokoinen ympyrä. Asettele vuokaan kakun reunakalvo. (Reunakalvoja voi ostaa ainakin Ullanunelmasta. Ne ovat huipputuote, sillä tasaisen reunan lisäksi kakkuun saa lisää korkeutta.)
*Hienonna kaurakeksit monitoimikoneella hienojakoiseksi muruksi. (Jos olet morsian paniikissa, ota puhelu kaasolle. Sinä päivänä, kun varsinaiset hääkakut piti tehdä pakkaseen talkoilla pikkuveljen opiskelijakämpässä, heräsin hengittelemään paperipussiin ja maailman paras kaaso jauhoi keksit työpaikallaan.)
*Sulata voi. Sekoita kulhossa tai vaikka voikattilassa keksimuru, turkinpippurimuru, voi ja öljy. Painele sitten seos irtopohjavuoan pohjalle ja vie viileään. (Tai voi ne pohjat odotella pöydälläkin.)
*Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
*Vaahdota kerma. (Viiden desin kermapurkin vaahdottaa sähkövatkaimella näppärästi kahdessa erässä. Ei, en edes yrittänyt vaahdottaa kerralla. Käytä siis vaahdotukseen yhtä kulhoa ja kasaa valmiit kermavaahdot toiseen. Jos teet tätä ohjetta moninkertaisena, se "toinen" voi olla puhdas ämpäri.)
*Sulata valkosuklaa mikroaaltouunissa vähän väliä tarkkaillen ja sekoitellen. Sekoita sitten sulan valkosuklaan joukkoon tasaisesti tuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri.
*Laita kattilaan tilkka vettä, kuumenna kiehuvaksi. Puristele liivatelehdistä liiat vedet ja liuota ne kiehuvaan vesitilkkaan. Älä enää keitä.
*Nosta kermavaahdosta ja/tai valkosuklaaseoksesta kauhalliset massaa kattilaan ja sekoita tasaiseksi liivateliemen kanssa. Kaada vasta sitten liivateliemi tasaisena nauhana valkosuklaa-tuorejuustoseoksen joukkoon. Kääntele sitten tasaisesti joukkoon kermavaahto, ja aivan lopuksi mustikat. (Jos käytät jäisiä mustikoita, säästä ne oikeasti viimeiseksi. Virallisista hääkakuista puolet tosiaan meni rakeisiksi ja löysiksi, kun massassa jo olleet mustikat taisivat jäähdyttää liivatteen liian pian. My bad. Onneksi maku oli silti hyvä.)
*Kaada täyte pohjamurun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa kelmulla peitettynä yön yli.


Jos haluat tehdä kakut etukäteen pakkaseen, käytä joko tuoreita mustikoita tai huolehdi siitä, että pakastetut eivät sula välissä, vaan pysyvät täysin jäisinä sen pienen hetken, kun ne sekoitetaan ihan viimeisinä massaan ja laitetaan sitten taas kakun mukana pakastimeen. Tämäkin on vain hygieniahuomio; muutoin kakut eivät mene pakastamisesta miksikään. Pakastetut kakut kannattaa ottaa jääkaappiin sulamaan edellisenä iltana.

Riskejä minimoi, jos työstää yhtä aikaa tupla- tai triplamäärää ainesosia, mutta ei sen enempää. Suurempi erä ei mahtuisi enää sellaiseen kymppilitraiseen muoviämpäriinkään. Lisäksi silloin on helpompi varmistua mm. siitä, että liivate jakautuu tasaisesti massaan.

Me teimme juhlakakut irtopohjavuokien sijaan pyöreisiin foliovuokiin. Reunakalvojen kanssa niistä tuli mukavan korkeat, vaikka itse vuoat ovat reunoiltaan kovin matalat. Halkaisijaltaan 27 cm:n vuokaa varten ohjeen ainesosia meni puolitoistakertainen määrä, 23cm:n vuokaan taas tuli aika lailla yksi kakku per tämän ohjeen ainemäärät.

Jos joku soveltaa juhliinsa tätä ohjetta, on oikeaa määrää tosi vaikeaa sanoa, sillä menekki riippuu juhlien muista tarjoiluista ja muun makean tarjottavan määrästä. Meillä oli muuna makeana vain keksejä ja lakupatukoita. Massa tehtiin 10-kertaisena, pohjaa hiukan vähemmän, ja siitä tuli muistaakseni 3 keskikokoista kakkua, 4 suurta kakkua ja yksi pieni hääparin kakku. Yli jäi varmaankin kolme kakkua, eli vähän liioittelun puolelle meni tuo kymmenenkertaistus... Mutta ainakaan hääkakku ei päässyt loppumaan kesken, ja moni vieraskin sai kakkujatkot kotona!