Näytetään tekstit, joissa on tunniste lisäkekastikkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lisäkekastikkeet. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, toukokuuta 17, 2013

Salaatti viikunalla, vesikrassilla ja salamilla

Tämän salaatin alkuperäinen ohje on joululahjakirjastani, Yvette van Bovenin Home Made Winteristä. Olikin jo korkea aika hyödyntää viimeisiä viikunoita ja hasselpähkinöitä, nekin joulun ajalta.





Olin jo etsimässä kaupasta bresaolaa eli ilmakuivattua nautaa, kun sitten nuukuuttani päätin kysäistä vielä vaihtoehtoja leikkeletiskin myyjältä. Onneksi kysyin! Uusi ystäväni, ihana Gi Salame Golfetta, saattoi tehdä minusta kyseisen tiskin kanta-asiakkaan.

Alkuperäinen resepti on tässä:




















Minun versioni taas tässä:

Pähkinäinen viikuna-vesikrassi-salamisalaatti (kahdelle)

1/2 ruukkua roomansalaattia tai muuta tummanvihreää salaattia
1/2 ruukkua vesikrassia
4 kuivattua viikunaa viipaleina (tuore toimisi tässä kyllä vielä paremmin)
läpikuultavan ohueksi leikattuja viipaleita hyvää salamia tai vastaavanlaista leikkelettä
1 dl karkeasti rouhittua hasselpähkinää

Kastike:
1/2 dl smetanaa (tai jogurttia tai ranskankermaa)
1 tl hyvää hunajaa
mustapippuria, suolaa

*Revi salaatti ja vesikrassi tarjoiluastialle. Asettele salaattipedille viikunat ja sen jälkeen leikkelesiivut kauniina ruusukkeina. Suuria siivuja kannattaa leikata puolet pienemmiksi. Ripottele pinnalle hasselpähkinärouhe.
*Kastiketta varten sekoita smetanaan hunaja. Kevyempi, noin 20% rasvaa sisältävä smetana on juoksevampaa kuin täysrasvainen, ja sopii siksi tähän ruokaan paremmin. (Alkuperäisessä ohjeessa käytetään muuten vuohenmaitojogurttia, varmasti todella hyvää sekin!) Mausta mustapippurilla ja suolalla.
*Valele kastiketta maltillisesti salaatin päälle. Rouhaise pinnalle vielä halutessasi mustapippuria ja suolaa.



tiistaina, maaliskuuta 19, 2013

Saksanpähkinä-jogurttikastike

Tammikuussa tein paria uudenlaista kylmää kastiketta. Ruokabloggaajien tapaaminen oli lähestymässä ja pikkusyötävät sopivat illan teemaan. Sitten kävi kuinka kävi ja kipeäksi tullut kotikokki jäi nuolemaan näppejään (tai no siis sittemmin tervehdyttyään ei näppejään vaan aika ison kulhollisen kastiketta). Nyt kun talvipöpöjen toinen kierros pakotti jäämään kotiin, muistui mieleen bloggaamaton helmi.

Nimittäin Helsingin Sanomien ohjeella tehty saksanpähkinäinen jogurttikastike oli todellinen helmi! Jopa yksin syötäväksi. Se sopii Lähi-idän meze-tyyliin, mutta yhtä hyvin voisin tarjota sitä rapuallergikolle toast skagenin päällä. Raikas jogurtti, rasvainen saksanpähkinä ja pirteä tilli toimivat loistavasti yhteen.


























Kuvassa on myös punainen pähkinä-paprikatahna. Sooloilin raaka-aineiden kanssa ja tahna ei säväyttänyt yhtään, linkki alkuperäiseen Hesarin ohjeeseen kertoo kuitenkin oikean valmistustavan.  Sitten takaisin jogurttiasiaan.

























Saksanpähkinä-jogurttikastike eli turkkilaisittain haydari (ohje hs.fi, tässä puolitettu annos)

40 g saksanpähkinöitä
2 valkosipulinkynttä
pieni puntti tuoretta tilliä
375 g turkkilaista jogurttia
1/2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa

*Murskaa saksanpähkinät esimerkiksi veitsellä hienontamalla. Kuori ja murskaa valkosipulit. Leikkaa tilli silpuksi.
*Sekoita hienonnetut ainekset jogurttiin. Lisää oliiviöljy ja suola. Sekoita.

maanantaina, helmikuuta 06, 2012

Dipitidip

Kertokaapas, onko soijajogurtti parasta ihan sellaisenaan vai ruoanlaitossa? Olen pähkäillyt sitä samaa tässä viime päivinä, kun Alpro ystävällisesti tahtoi lahjoittaa jogurttiuutuuksiaan bloggarin maistettavaksi. Uusissa jogurteissa on kermaisen pehmeä maku ja rakenne, mikä olikin oikein bueno juttu. Mulla on kaikesta huolimatta vielä henkilökohtainen ongelma soijajogurtin perusmaun kanssa, se tuntuu jotenkin maamaiselta tai.. kalkkiselta tai.. en osaa selittää! Opin kyllä varmasti vielä jonakin päivänä pitämään siitä, pidänhän tofunkin perusmausta.























Sen tiedän soijajogurtista, että etenkin maustamattomana se on ihan hurjan monikäyttöistä. Eikös soijajogurtilla voikin korvata maidottomassa kokkauksessa melkein koko hapanmaitotuoteskaalan? Siitä keksinkin, että parhaimmillaan jogurtti voisi olla totutteleville makuhermoilleni dippikastikkeessa. Tässä siis kaksi dippiä, joiden maut osuivat kohdilleen:

Yrtti-valkosipulidippi

1/2 dl tuoretta ruohosipulia hienonnettuna
1/2 dl tuoretta persiljaa hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rkl oliiviöljyä
1 dl maustamatonta soijajogurttia
ripaus yrttisuolaa

*Sekoita ainekset keskenään, anna vetäytyä vähintään parin tunnin ajan viileässä.

Välimerellinen tomaattidippi

5 öljyyn säilöttyä aurinkokuivattua tomaattia hienonnettuna
2 rkl Välimeren tahnaa (tahnaa paahdetuista paprikoista ja pähkinöistä, esim. Pirkalta löytyy)
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 rkl sitruunamehua
1 dl maustamatonta soijajogurttia
ripaus rouhittua mustapippuria

*Sekoita ainekset keskenään, anna vetäytyä vähintään parin tunnin ajan viileässä.

p.s. Samainen maistatuspaketti sisälsi toisenkin tuotesetin, jonka edessä sain hetken pähkäillä. Paahtoleipää tai vaaleaa vehnäleipää ei tule yleensä ikinä ostettua, mutta Pågenin uutuuksista hyviä ideoita pulpahteli ilmoille sittenkin monta: toasteja, lämpimiä voileipiä - ja dippaukseen sopivia paahdettuja leipäpalasia! Eli suosittelen, sinne kurkku-, porkkana- ja kukkakaaliosaston oheen.

sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2011

Keskikesän grillijuhla

Ajattelin, että tämän vuoden juhannus voisi olla ihan ultimaattinen grillaus- ja marinointifestivaali. Sellaiseksi se osoittautuikin, ja parhaillaan grilli kuumenee jo neljättä päivää. Naudanlihaa, vartaita, munakoisoa, tofua, makkaraa ja uusia perunoita. Ja vaikka mitä muuta siihen kylkeen.























Joku oli selvästi lukenut ajatuksiani, sillä sopivasti juhannuksen alla DanSukker heitti minua paketilla, jossa oli muun muassa aivan törkeän runsas reseptivihko. Nyt on kyllä joku tehnyt hyvää työtä siellä sokeritehtaan koekeittiöllä. Harvoinpa sitä hurahtaa täysillä yhteen 10-sivuiseen mainosreseptisettiin, mutta tämä alkaa olla jo puhkiselattu. Mun mittakaavassa on melko kova juttu, että ekalla sovelluskerralla lähtee sekoitteluun yhteensä neljä eri ohjetta. (19 muuta on vielä kokeilematta.)























Munakoisoille sokeriset marinadit ei muuten oikein sopineet, kärvähtävät niin äkäisesti koisokaverin pintaan. Mutta lihan ja tofun kanssa sokerilla on mukava vaikutus paistopintaan. Tumman ruokosokerisiirapin ansiosta paistettava oli jo ennen paistoa ihan ruskeaa.

Ohjeista kiitos DanSukkerille, omat muutokset suluissa. Marinadit riittävät noin 1 1/2 kilolle lihaa, mutta me uitettiin vähempiä liha- munakoiso- ja tofumääriä näissä reiluissa liemissä. BBQ-kastike ei ole marinadia, vaan vähän niinkö ketsuppia. Omaa sovellusta oli matkassa hieman, mutta vain hieman. Suosittelen siirappisen marinointihullun sydämeni pohjalta. Nää toimii.























Marinadi naudanlihalle

2-3 rkl fariinisokeria (lorautettiin sama määrä siirappia)
1/2 dl viskiä
1/2 dl soijakastiketta (teriyaki-kastiketta)
1/2 dl Dijon-sinappia (rakeista versiota)
1/2 dl silputtua kevätsipulia
1 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria

Marinadi lampaalle (meillä oli kyllä vaan nautaa ja niitä tofuhommia)

2-3 rkl ruokosokerisiirappia
1/2 dl tummaa balsamiviinietikkaa
1/2 dl öljyä
1 rkl hienonnettua rosmariinia (hienonnettua ruohosipulia)
1 rkl hienonnettua oreganoa
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl suolaa

Marinadi porsaalle (meillä oli kyllä vaan nautasuikaleita, joita pujoteltiin vartaisiin fenkolin, ananaksen ja paprikan kanssa)

1/2 dl vasta puristettua sitruunamehua
1/2 dl valkoviinietikkaa (pieni loraus tummaa balsamiviinietikkaa)
1/2 dl oliiviöljyä (rypsiä)
2-3 rkl ruokosokerisiirappia
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna (olisko ollut 4…)
maun mukaan sambal oelekia (1 kuivattu chili hienonnettuna)
1/2 tl rouhittua mustapippuria
(ripaus suolaa)


Marinadien valmistusohje:

*Sekoita kaikki marinadin ainekset kulhossa.
*Laita grillattavat herkkusi pakastepussiin, kaada marinadia päälle, solmi kiinni ja kääntele. Anna maustua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin ajan.























Mausteinen BBQ-kastike

3 rkl öljyä
1 silputtu sipuli
1 dl tomaattipyreetä (kaksi pientä tölkillistä)
3/4 dl ruokosokerisiirappia
1 tl suolaa
3 rkl vasta puristettua sitruunamehua
2 rkl makeaa sinappia (käytin konjakkisinappia, toimi loistavasti)
5 tippaa tabascoa (savuista sellaista)
3 rkl Worcestershire-kastiketta

*Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä sipuli.
*Lisää loput ainekset ja anna kiehua hiljalleen noin 30 minuuttia. Jäähdytä.
(*Voit purkittaa ja säilyttää kastikkeen jääkaapissa, jos kaikki ei hupene kerralla porukan vatsaan.)

keskiviikkona, kesäkuuta 08, 2011

Jogurtti-kevätsipulikastike grillin liepeille

Kesäkuun kahdeksatta mennään, ja voin jo sanoa tietäväni, mikä on tämän kesän paras höyste kaikelle grillatulle. Ekan kerran jogurttidipin sekoitti kestosuosikkiruokavieraamme Reetta. Kaupat olivat helatorstaina kiinni, ja grillausilta kasattiin kaapeista löytyneistä aineksista. Seuraavaksi kastiketta tein minä itse, alle viikon päästä. Kunnon satsin, jotta sai vielä työlounaallakin haarukoida napaan kera grillitähteiden.

Kiitos helatorstain helpon ratkaisun, tulen halajamaan yhtä ja samaa makua vihanneshärpäkkeiden ja krakovanmakkaroiden kylkeen koko kesän. Se vaan on niin.























Ihan paras kevätsipulinen jogurttikastike

n. 3 dl paksua turkkilaista jogurttia
n. 1/2 kevätsipulinipun varret
2-3 valkosipulinkynttä
vajaa 1 tl hyvää, maukasta merisuolaa

Sekoita ja anna vetäytyä grillivalmistelujen ajan. Nautiskele grillattujen juttujen eli ihan minkä vaan kera.























p.s.
Tulin juuri äsken mielenkiintoisesta tilaisuudesta, jossa keskusteltiin värikkäästi bloggaajien ja yritysten yhteistyöstä.

Tähän kastikkeeseen käytin (ihan itse ostamaani, ja täysin tilaisuuteen liittymätöntä) Lindahlsin turkkilaista jogurttia, jonka maku pelaa täydellisesti yhteen sipulin ja merisuolan kanssa. Ja joka muutenkin on ihan mahtava tuote. Jos jogurtissa olisi ollut joku ikävä valuvika, tai jos sen maku olisi ensimaistamalla ollut kova pettymys, olisin aika varmasti maininnut pettymykseni täällä blogissa. Kuluttajapalvelukontaktin lisäksi.

Tällainen ei taida olla kaikkien yritysten toiveuni - erään elintarvikealan yrityksen edustaja toi illan keskustelussa aika selkeästi esiin näkemyksensä siitä, että negatiiviset kritiikit tuotteista blogeissa ovat ei-toivottuja. Vaikka bloggaaja sitten jälkeenpäin kertoisikin niistä mahdollisista hyvityksistä, ja paremmista kokemuksista tuotteen parissa. Se jälki, joka negatiivisesta tarinoinnista jää nettiin, ilmeisesti pelottaa.

Jännää! Arkielämän kokkaus käänteineen kun on Se Juttu, joka itseäni ja varmaankin teitä muitakin ruokablogeissa kiinnostaa. Onneksi ajatuksia ja mielipiteitä on joka lähtöön, yrityksissäkin, ja blogien ominaispiirteitä oivalletaan ajan myötä aina vaan paremmin. Pidetään, kanssabloggaajat ja te huiput kommentoijat ja lukijat, se tuntumamme todellisuuteen ja kantaaottava kuluttajuutemme, jookos! :)

torstaina, tammikuuta 20, 2011

Salsa ja guacamole: punaista, vihreää ja nopeaa

Guacamole on itse tehtävä juttu, minkä nyt toki valistunut blogikansa tietääkin, sillä kaupan purkillista parempi ja hyvänmakuisempi avokadodippi syntyy helposti ja nopeasti vaikka päällään seisoisi ja kyynärpäillä hämmentäisi. Ainakaan kaupan guacamolejen avokadopitoisuuksien ylittäminen ei kotioloissa ole kovin vaikeaa...






















...mutta tiedättekös mitä todistin tuossa eräänä iltana itselleni? Sellaisen jutun, että myös tomaattisen, kiehautetun salsakastikkeen voi tehdä lähes silmänräpäyksessä! Olin jotenkin ajatellut, että kunnon maku tulee vasta tuntikausien keittelyn myötä, eli että kotitekoinen salsa ei sopisi sellaiseen viiden minuutin mielitekoillalliseen. Mutta näin vaan hyvältä maistui, ja määräkin oli yhdelle kahden hengen nachoillalliselle melko optimaalinen.





















Näillä dipeillä, nachoilla ja reiluilla turkkilaisen jogurtin nokareilla siis kohti dekadenttia tv- ja sohvaillallista:

Salsa

1 pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
kuivattua chiliä hienonnettuna
tilkka öljyä
250 g (1/2 tlk) paseerattua tomaattia
1 tlk ananaspaloja
1 tl vaaleaa balsamicoa
2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
mustapippuria

*Paloittele sipuli ja valkosipuli, valitse hienompi tai rouheampi silppu makusi mukaan. Kuullota sipuleita ja chiliä öljytilkassa. Kaada joukkoon paseerattu tomaatti, ananaspalat sekä mausteet. Jos et tykkää sweet chili -tyyppisestä makeudesta, vähennä sokerin määrää. Anna kuplia hiljalleen sillä aikaa, kun valmistat guacamolen, nauti.
























Guacamole

1/2 pieni sipuli
1-3 valkosipulinkynttä
1 kypsä avokado
1 tomaatti
kuivattua chiliä hienonnettuna
1/4 - 1/2 sitruunan mehu
ripaus suolaa, mustapippuria ja sokeria
1/2 dl turkkilaista jogurttia

*Hienonna sipuli. Halutessasi laita sipulisilppu siivilään ja kaada siivilän läpi kiehautettua vettä, näin sipulin kitkeryys taittuu. Hienonna valkosipuli. Paloittele avokado ja tomaatti pieniksi kuutioiksi. Sekoita kulhossa kaikki ainekset. Voit jättää seoksen joko kuutioiden ja silpun sekamelskaksi, tai painella haarukalla tai huhmareessa tasaiseksi.

P.S. Mainittakoon vielä guacamoleen liittyen: tänään Avaruusasema-blogia selatessani tajusin että olen tainnut aiemmin käyttää sitruunan sijaan limettiä avokadotahnan mausteena, ja se toimii tässä ruokalajissa kyllä loistavasti, ehkäpä vielä sitruunaa paremmin.

lauantaina, tammikuuta 15, 2011

Soppaa ja silakkapihvejä - eli sesonkijuttuja läheltä

No nyt löi vanha tuttu ällikällä! Olen tilannut vuosikaupalla Glorian Ruoka & Viini -lehteä. Vaikka tunteet lehden suhteen ovat vaihdelleet laidasta laitaan, olen aina ollut tyytyväinen kuviin, korkealle kurottavaan otteeseen ja inspiroivuuteen. Ohjeita olen toteuttanut yhteensä varmaan yhden käden sormilla laskettavan määrän, sillä niin inspiroivia kuin ne ovatkin, raaka-aineiden hinta ja/tai ruoanvalmistusaika on tullut tielle aika usein. Sekä tapani pitää erilaisia ruokaohjekokoelmia muutenkin lähinnä yleisen inspiksen lähteinä.























Vaan tässä uudessa numerossa oli paitsi rutkasti inspistä, myös toteutettavaa vaikka kuinka! Teemana oli sesonki- ja lähiajattelu, mikä tietty noin ruokamaailman tämänhetkisenä valtatrendinä kolisee itsellekin vallan kovasti, ja mikä toisaalta tarkoittaa että ihan toteutusmielessäkin raaka-aineita voi hankkia helposti ja edullisesti.

Niinpä marssin lehden saapumista seuraavana(!) päivänä kauppaan ja perjantai-iltana syötiin Menu tunnissa -sarjan ohjeiden mukaan (!) valmistettua siitakesienikeittoa ja silakkapihvejä lanttusipsien kera. Tuohon Menu tunnissa -lausumaan en ihan yhdy, vaikka jälkkäriä ei edes nautittu, mutta pistän sen enemmän oman verkkaisen tahtini kuin lehden piikkiin ;) Mutta joka tapauksessa, kalaisaa, lanttuisaa ja sienisavuisaa, ihan kuten kuuluikin.

Ohjeista kokkaamista juhlistamisen hengessä myös valmistusohjetekstit ovat tällä kertaa lähes sanasta sanaan lehden mukaiset. Kiitokset siis toimittaja Suvi Rüsterille, joka lehden sivut 52-55 on kynäillyt!



















Savuinen siitakesienikeitto (Glorian Ruoka & Viini 1/2011)

100 g siitakesieniä
1 valkosipulinkynsi
ripaus kuivattua rosmariinia (alkup. ohjeessa 1 rkl tuoretta rosmariinia)
2 rkl voita
5 dl vettä
1 rkl kasvisfondia (alkp. ohjeessa 2 rkl sipulifondia)
1 1/2 dl savujuustolla maustettua ruokakermaa (esim. Valion Kippari)

*Kuori ja hienonna valkosipuli. (Hienonna rosmariini.)
*Kuumenna voi kattilassa. Lisää sienet (pienet kokonaisina, suuremmat paloiteltuina), valkosipuli ja rosmariini ja kuullota 3-5 minuuttia. Lisää vesi, fondi ja ruokakerma. Anna keiton porista miedolla lämmöllä 8-10 minuuttia.
























Anjovis-yrttitäytteiset silakkapihvit (Glorian Ruoka & Viini 1/2011, määrät sovellettuna kahdelle hengelle)

12 silakkafileetä
ripaus suolaa

Anjovis-yrttitäyte:
1/2 dl hienonnettua tilliä
1/2 dl hienonnettua persiljaa
4 anjovisfileetä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1/2 luomusitruunan raastettu kuori

*Hienonna tilli ja persilja. Murskaa anjovisfileet haarukalla kulhossa. (Tässä vaiheessa alkuperäinen ohje pyytää paahtamaan auringonkukansiemeniä, itse en paahtanut.) Siirrä siemenet kulhoon anjoviksen joukkoon. Pese sitruuna ja raasta sen kuori raastimen hienoimmalla terällä. Sekoita yrtit ja sitruunankuoriraaste anjoviksen ja siementen joukkoon.
*Leikkaa silakkafileistä selkäevät saksilla. Levitä puolet silakkafileistä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille nahkapuoli alaspäin. Ripottele suolaa pinnalle. Levitä anjovis-yrttitäyte tasaisesti kalafileiden päälle. Aseta loput silakkafileet täytteen päälle nahkapuoli ylöspäin ja paina kevyesti. Kypsennä pihvejä 200°C:ssa uunin keskitasossa noin 12 minuuttia.
*Tarjoa piparjuuritartarin ja lanttusipsien kanssa.

Lanttusipsit (Glorian Ruoka & Viini 1/2011, määrät sovellettuna kahdelle hengelle)

1/2 lanttu
2 rkl oliiviöljyä
1/2 rkl hunajaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

*Halkaise lantunpuolikas vielä puoliksi. Kuori palat ja viipaloi ne mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Levitä lanttuviipaleet leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
*Sekoita oliiviöljy, hunaja, suola ja mustapippuri kupissa. Hiero seos lanttuviipaleiden pintaan. Aseta lantut pellille niin, että ne ovat mahdollisimman vähän päällekkäin, jotta ne paistuvat rapeiksi. Kypsennä lanttusipsejä uunin keskitasossa 225°C:ssa 35 minuuttia. (Jos valmistat silakkapihvit kiertoilmauunissa samaan aikaan samalle aterialle, alenna uunin lämpöä loppuvaiheessa, kun lisäät pihvit uuniin.)

Piparjuuritartar (Glorian Ruoka & Viini 1/2011)

200 g kermaviiliä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl sinappia
1 dl maustekurkkukuutioita
1/2 dl hienonnettua tilliä
1 rkl piparjuuritahnaa
1 tl sokeria
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

*Sekoita kermaviili, sitruunanmehu, sinappi, maustekurkkukuutiot ja tilli kulhossa. Lisää voimakasta piparjuuritahnaa vähän kerrallaan, tarkista maku. Mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla.


P.S. Keksin muuten ruokia valmistaessani, että savujuusto ja silakat ovat esiintyneet yhdessä blogipostauksessani aiemminkin. Ja kapris myös, joka on melkein niinkuin kasvismaailman anjovis ;). Kapris-savujuustosilakoiden ohje on siis täällä.

perjantaina, syyskuuta 03, 2010

Tillipesto

Paluu korkeiden hintojen Suomeen, muutto uuteen kotiin jota nyt asuttaa kaksi opiskelijaa - siinä pari syytä, jotka inspiroivat aloittamaan jälleen uuden ryhtiliikkeen teemalla "älä heitä ruokaa pois". Meinaten sitä, että syksyn ensimmäisten leipomusten kananmunallasivelystä ylijäänyt munamassa paistui minilounaaksi (oli muuten ylevä ja resursseja säästävä olo sitä puolikasta munaa natustaessa). Meinaten myös sitä, että kun kotiinpaluusavukalan ja -perunoiden seuraksi hankitusta tillinipusta oli jäljellä 90%, sille piti keksiä käyttöä.

Muistin lukeneeni joskus jostain keittokirjasta tillipeston ohjeen, mieleeni jäi lähinnä että juustona oli emmentalia, koska tilli teki meinigistä Välimerta pohjoisemman. Hyvä, emmentalraastetta löytyikin jääkaapista. Pohjoisuus tosin unohtui siinä vaiheessa, kun lorottelin sekaan oliiviöljyä etelästä ja seesaminsiemeniä ties mistä, mutta todella hyvää tuli! Syötiin tätä lounashöysteeksi paahdettujen patonginpalasten kanssa, mutta toimisi varmasti myös ruisleivän, perunoiden tai jonkin kalan kaverina.























Tillipesto

1 nippu tilliä
kourallinen emmentaljuustoraastetta
1 rkl seesaminsiemeniä
1/2 dl oliiviöljyä
merisuolaa myllystä

*Leikkaa tillinipun alaosasta paksuimmat varret pois. Pane tilli ja muut ainekset juomalasiin. Hienonna ja sekoittele seosta keittiösaksilla juomalasissa, kunnes tilli ja juustoraaste ovat menneet silpuksi ja seos on tasainen. Mausta merisuolalla makusi mukaan. Tarjoile.

keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2010

Linssejä, mangoa, kotijuustoa

Siskot kokkaa -blogin linssihöystön ohje osui ja upposi, kun keksin, että saisin sen hengessä tyhjennettyä loppuun kaapissa odotelleet currytahna- ja mangochutneypurnukat. Eipäs ollutkaan mitä tahansa koha-nyt-jotai-vaan -kaapintyhjennysruokaa tämä, ihan mielettömän hyvän makuista nimittäin!























En tiedä oliko salaisuus mangon makeudessa, oman versioni reilussa tulisuudessa, inkiväärissä, ylikypsentämättömissä linsseissä vai missä, mutta tämä olisi toiminut jopa ihan riisuttuna eli ilman jogurtti- ja juustolisäystäkin. Ja se on minulta itsetekemäni intialaisruoan kohdalla aika paljon sanottu! Kiitokset siis Siskolaan inspiksestä ja ohjeista.

Tein tulisen tomaattipohjaisen höystön kaveriksi kurkkuraitaa. Suosittelen, se maistuu makuparina mainiosti.

Linssi-mangocurry (reilu annos, ainakin neljälle)

2 pientä sipulia
4 valkosipulinkynttä
1 rkl hienonnettua tuoretta inkivääriä
reilu tilkka öljyä
2-3 rkl keltaista currytahnaa (esim. Rajah)
1 tl juustokuminaa
1 kuivattu chili hienonnettuna
400 g (valkosipulimaustettua) tomaattimurskaa
n. 2 dl punaisia linssejä huuhdeltuna
kiehuvaa vettä
n. 1 dl mangochutneytä
2 dl paksua maustamatonta jogurttia
kotijuustoa kuutioina
(tarjoiluun kevätsipulia)

*Hienonna sipulit, valkosipulinkynnet sekä inkivääri. Kuumenna pannulla parin ruokalusikallisen verran öljyä, lisää sipuli ja inkivääri öljyyn kuullottumaan. Kääntele joukkoon mausteet.
*Lisää pannuun tomaattimurska, linssit, mangochutney sekä sen verran vettä, että linssit peittyvät. Anna kiehua hiljalleen noin 20-25 minuuttia, eli kunnes linssit ovat kypsiä, mutteivät yhtään ylikypsiä eli hajonneita. Sekoita joukkoon jogurtti ja kuutioitu kotijuusto, anna lämmetä mutta älä enää keitä.

Kurkkuraita

1/2 kurkku
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 1/2 paksua maustamatonta jogurttia
ripaus juustokuminaa
ripaus chilirouhetta

*Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi. Painele raasteesta siivilän avulla liika neste pois.
*Sekoita kulhossa kurkkuraaste ja muuta ainekset keskenään, anna maustua viileässä noin tunnin ajan.

keskiviikkona, helmikuuta 17, 2010

Kreikkalaiset lihapullat ja tzatziki

Ilahduttava löytö, kilon ämpäri partaäijäjogurtin luomuversiota, inspiroi tämän aterian tekoon. Olivat nääs printanneet houkuttelevan tzatzikiohjeen purkin kanteen. Inspiroiva oli myös Kreikan-matkan tuliaisina jo jonkin aikaa sitten saatu maustesekoituspussi, joka jo etiketissään huuteli lihaa seurakseen.
























Kreikkalaishenkiset lihapullat (n. 20 kpl)

1/2 dl korppujauhoja
1/2 dl jogurttia
1/2 dl vettä
1 tl kuivattua basilikaa
1-2 rkl kreikkalaista mausteseosta: chiliä, kardemummaa, korianteria, juustokuminaa, katajanmarjaa
hyppysellinen merisuolaa
mustapippuria myllystä
1 muna
100 g fetajuustoa murusteltuna
400 g jauhelihaa

*Mittaa kulhoon korppujauhot, jogurtti ja vesi. Anna turvota muutaman minuutin ajan. Sekoita joukkoon mausteet. Lisää sitten muna, murusteltu fetajuusto ja jauheliha. Vaivaa seos tasaiseksi. *Pyörittele seoksesta pienehköjä lihapullia. Paista leivinpaperoidulla uunipellillä uunin keskitasossa 225°C:ssa n. 15 minuutin ajan.
























Tzatziki

1/2 kurkku raastettuna
2 dl paksua jogurttia
ripaus suolaa
valkosipulinkynsiä (ohjeessa 1, laitoin 3)
ripaus mustapippuria
1 tl viinietikkaa
1 tl oliiviöljyä

*Raasta kurkku. Kaada raasteesta irtoava vesi pois. Sekoita kurkkuraasteen joukkoon jogurtti ja suola. (Ohjeessa kehotetaan sekoittamaan aluksi raaste, jogurtti ja suola keskenään ja valuttamaan seosta jonkin aikaa. Tzatzikista tulee silloin paksumpaa. En tehnyt näin, ajattelin että löysäkin toimii arkioloissa hyvin ja enemmän on aina enemmän :D)
*Hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita ne ja loput ainekset kurkku-jogurttiseoksen joukkoon. Anna vetäytyä hetken aikaa, nauti.

sunnuntaina, elokuuta 09, 2009

Hampparilaakson salaisuudet

Kotitekoiset hampurilaiset ovat haaste. Sämpylöistä, jauhelihapihveistä ja täytteistä saa aikaiseksi hyvän aterian, mutta jotenkin tähänastiset kotihampurilaishetkeni eivät ole onnistuneet tavoittamaan sitä rouhean muhkeaa makua ja fiilistä, jonka ravintolassa saa kunnon hampurilaisannoksen tilatessaan. Toisin oli nyt. Neljän hengen porukalla onnistuimme luomaan burgeriharmonian, joka veti tunnelman hartaaksi.
























Onnistumisen perimmäinen salaisuus on tietysti kokeillekin aina jossain määrin arvoitus, mutta erityismaininnan ansainnevat...
...hyvin vaivattu, tiivis ja yksinkertainen pihvimassa, ronskisti ruskeaksi paistettuina pihveinä.
...hienonhieno sipulisilppu hampurilaisten välissä: kun silpun läpi valuttaa kiehautettua vettä siivilässä, kitkeryys katoaa.
...itsetehty majoneesi, nam!
...paistetut kananmunat.
...kaupan hampurilaissämpylät: ainakaan mun kotikokkitaitoni kun eivät riitä leipomaan yhtä aitoa vehnähöttöä! Sämpylöihin saa makua ja rapeutta, kun puolikkaat käyttää kuumalla pannulla pihvin- ja kananmunanpaiston jälkeen.
...ohessa tarjotut kotitekoiset ranskalaiset.
...itsekasvatettu salaatti ja torilta ostetut luomutomaatit.
...Valion uusi Cheddar-Aamupala- juusto, joka on muuten todella autenttisen makuinen tuote.
























Ranskalaiset ja majoneesi olivat oma osuuteni aterian valmisteluista. Ranskikset olen postannut jo aiemmin, samoin yhden majoneesinkin, mutta ohessa ohje tämänkertaiseen kastikkeeseen.

Sinappinen majoneesi

2 munankeltuaista
2-3 tl dijon-sinappia (karkeaa ja/tai tavallista)
2-3 rkl vaaleaa balsamico-etikkaa
3 dl rypsiöljyä
1/2 tl suolaa
(ketsuppia)

*Sekoita korkeassa, kapeassa kulhossa munankeltuaiset, sinappi ja etikka. (Voit halutessasi lisätä sinappia ja etikkaa ensin vähemmän, sillä voit tarvittaessa maustaa niillä myös valmista majoneesia.)
*Vaahdota seosta sähkövatkaimella ja lisää laitteen käydessä joukkoon öljy ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana. Valmis majoneesi on vaaleaa ja kuohkeaa.
*Mausta suolalla. Voit halutessasi vielä sekoittaa joukkoon myös etikkaa tai sinappia.
*Halutessasi voit sekoittaa valmiiseen majoneesiin ketsuppia, jolloin se sopii erityisen hyvin hampurilaisten välissä tarjottavaksi.

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2009

Argentiina: Pihviä ja höysteitä, chimichurri-kastike ja chipas-leivät

Argentiinalaiset ovat pihvinsyöjäkansaa. Tämän voi päätellä paitsi nettilähteistä, myös siitä, että argentiinalaista naudanlihaa tuotetaan Suomenkin tarpeiksi asti. Argentiinan ollessa aakkosmatkavuorossa, oli siis lähdettävä liikkeelle pihvistä, ökytunnelmissa jopa sisäfileepihvistä. Kaupassa nuukuus iski - onhan sisäfilee meilläpäin ihan perustellustikin tosi, tosi kallista - ja pihvin ympärille ostin myös mausteista makkaraa sekä sipulia ja paprikaa varrasaineksiksi: niinpä yhdestä (1) sisäfileepihvipakkauksesta riitti maistiaisia kuudelle (6) syöjälle!























Pihvin seuraksi valmistin chimichurri-kastikkeen, joka eri versioineen vaikuttaa olevan argentiinalainen tyypillisyys. Chimichurri on raikkaan makuinen, öljypohjainen kastike jota voi käyttää vaikkapa marinadina grillatessa, tai sitten ihan vaan lautasen reunalla muuta ruokaa maustamassa. Ohjeet vaihtelivat täysin vihreän värisistä sellaisiin, joissa oli sekä paprikaa että tomaattia. Oma reseptini oli lopulta näiden jonkinlainen välimuoto. Persilja, valkosipuli, öljy ja etikka ovat joka tapauksessa kastikkeen pohjana.























Kastikkeen rippeet pyyhitään lautaselta luonnollisesti leipään, jota tarjotaankin kuuleman mukaan Argentiinassa joka aterialla. Leipää leivoin siis minäkin, ja lautasella se korvasi muun hiilarilisäkkeen. Apuna oli mielenkiinnon herättänyt Allrecipes.comin chipas-ohje, jonka mukaan siis paistoin uunissa munasta, maidosta, voinokareesta, juustoraasteesta, maissitärkkelyksestä, vehnäjauhoista ja leivinjauheesta mielenkiintoisia palleroita. Syötäviä ja maistuviakin niistä tuli, mutta aika kuivia, mihin saattoi vaikuttaa hieman summittainen jauhoarvioni. Jätettäköön siis ohje alkuperäislähteen varaan, jossa tosin siinäkin jauhomäärä vaikuttaa mielestäni aika runsaalta.

Näin kesän kynnyksellä monet tämän ateriakokonaisuuden osat valmistuvat kätevästi grillissä: esim. pihvistä ja lisäkkeistä voisi tehdä vartaita. Kerrostalo-olosuhteissa ateria syntyi kuitenkin uunissa, joten myös ohjeet etenevät sen mukaan.

Chimichurri-kastike
1 punainen paprika
1 valkosipuli (n. 10 kynttä)
1 nippu sileälehtistä persiljaa
1 - 1 1/2 dl hyvää oliiviöljyä
1 rkl paprikajauhetta
1 rkl kuivattua oreganoa
1 tl rouhittua mustapippuria
1/2 tl juustokuminaa
3 rkl valkoviinietikkaa
tabascoa maun mukaan
merisuolaa
(vettä)

*Leikkaa paprika neljäksi pitkittäiseksi lohkoksi ja aseta palat leivinpaperoidulle uunipellille kuoripuoli ylöspäin. Jaa valkosipuli käsin puoliksi, laita toinen puolikas myös pellille. Paahda paprikaa ja valkosipulia 250°C:ssa grillivastusten alla, kunnes paprikan kuori on saanut hieman mustaa väriä. Ota pois uunista ja anna jäähtyä, minkä jälkeen paprikan kuori irtoaa helposti.
*Leikkaa paahdettu, kuorittu paprika sekä paahtamattoman valkosipulinpuolikkaan kynnet erittäin hienoiksi kuutioiksi. Voit toki myös käyttää esim. pientä monitoimikonetta. Purista paahdetut valkosipulinkynnet ulos kuorestaan - jos ne eivät ole paahtuneet tahnamaisiksi, kuori ja hienonna nekin.
*Leikkaa persilja samaan tapaan erittäin hienoksi. Itse jouduin käyttämään "tavallista" persiljaa mikä hieman harmitti, sillä sille ominainen pistävä maku peitti jonkin verran kastikkeen muita makuja. Käytä siis ehdottomasti lehtipersiljaa, jos vain löydät sitä!
*Sekoita kulhossa kaikki ainekset. Maista, mausta tarpeen mukaan. Voit lisätä kastikkeeseen hieman vettä, jos haluat sen olevan juoksevampaa.























Minipihvit

1 naudan sisäfileepihvi (120-150 g)
voita ja öljyä
merisuolaa, pippuria

*Ota pihvi ajoissa viileästä huoneenlämpöön, niin ettei se ole enää pannulle päätyessään kylmää. Leikkaa pihvi ensin poikkisyin kahteen viipaleeseen ja viipaleet vielä neljään palaan - näin sinulla on kokonaista kahdeksan pihviä!
*Rouhi pihvien pintaan myllystä pippuria ja suolaa juuri ennen paistoa.
*Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja nokare voita, kunnes voin kuohuminen on asettunut ja rasvaseoksen väri on kauniin ruskea.
*Aseta minipihvit kuumalle pannulle vieri viereen. Nosteltuasi kahdeksannen pihvin pannulle voitkin jo kääntää ensimmäisen, ruskistuneen pihvin ympäri ja jatkaa samaa rataa. Kun pihvien toinenkin puoli on saanut nopeasti kauniin värin, siirrä pannu sivuun levyltä, aseta kansi päälle ja anna minipihvien vetäytyä n. 10 -15 minuuttia.

Höysteitä nälkäisille
n. 500 g mausteista A-luokan makkaraa
2 paprikaa, esim. keltainen ja vihreä
4-5 pientä sipulia
öljyä
mustapippuria

*Viipaloi makkarat. Lohko paprikat suupaloiksi. Kuori ja leikkaa sipulit lohkoiksi. Sekoita kaikki ainekset leivinpaperoidulla uunipellillä. Pirskottele päälle hieman öljyä ja rouhi myllystä mustapippuria.
*Kypsennä höysteitä uunissa grillivastusten alla 225°C:ssa n. 15-20 minuuttia tai kunnes makkarat ovat rapeutuneet ja vihannekset kypsyneet.

maanantaina, tammikuuta 12, 2009

Seesamilohi soijasiirapilla

Käsiini sattui jokin aika sitten vanha Glorian Ruoka&Viini-lehti (7/2005), josta löytyi tämä ohje paistettuun loheen soija-appelsiinisiirapilla. Seesaminsiemenet, soijakastike, sitrus ja rapsakat lisäkeparsakaalit - kaikki juuri makuuni.






















Pihille mutta laadun suhteen nirsolle tuore kala on todella harvinaista ja arvostettua herkkua (etenkin kun omia verkkoja ei ole tullut laskettua lähivesistöihin), joten pannulla paistuva kalapala kohtasi kokemattoman kokin ja jännityksen siitä, onnistuuko arvokas raaka-aine nyt varmasti kypsymään niinkuin pitää. Suoraan sanoen onnistui yli odotusteni, sillä maltoin olla paistamatta lohta ylikypsäksi. Pinnalta täysin kypsässä mutta sisältä vielä aavistuksen tummemmanpunertavassa lohipalassa on tallella kaikkien kypsyysasteiden aromit, ja haarukalliset sulavat suuhun, nam.






















Seesamilohta ja soijasiirappia

lohi- tai kirjolohifileetä
suolaa
mustapippuria
seesaminsiemeniä
öljyä

Soijasiirappi:
1 dl appelsiinimehua (yhden suuren appelsiinin mehu)
pari suikaletta appelsiinin oranssia kuorta
1/4 dl soijakastiketta
2 rkl hunajaa

*Valmista ensin siirappi. Pese appelsiini ja vuole esimerkiksi kuorimaveitsellä sen pinnasta pari ohutta suikaletta. Mittaa kaikki siirapin ainekset pieneen kattilaan ja keitä noin 15 minuuttia eli kunnes liemi hieman sakenee. Tarkkaile siirappia keittovaiheessa: se saa jäädä mieluummin liian juoksevaksi kuin kiinteäksi ja tahmaiseksi.
*Paloittele lohifilee annospaloiksi. Mausta palat suolalla ja pippurilla ja painele niiden pintaan seesaminsiemeniä. Kuumenna pannussa tilkka öljyä. Paista lohipaloja ensin nahkapuoli alaspäin ja seuraa, kunnes näet palan sivusta kalan kypsyneen lähes puoleenväliin fileen paksuutta. Käännä palat sitten ympäri ja seuraa taas kalan kypsymistä palan sivusta. Mehevimmän lopputuloksen saat, kun huolehdit ettei lohi ehdi aivan täysin läpikypsäksi.
*Valuta soijasiirappia paistetuille lohipaloille. Tarjoa lisänä öljyssä pikapaistettuja kasviksia, esimerkiksi parsakaali käy hyvin.

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Ruistikut ja savulohidippi

Eräänä viimeviikkoisena iltana pöydällä odotti kuivahtanut ruisleipä ja savulohisalaatin jämätarpeillekin piti keksiä käyttöä. Eineistä koostui seuraava simppeli mutta sitäkin nautittavampi dippi-illallinen.























Ruisleipätikut (vajaa pellillinen)
2 pientä ruisreikäleipää
1 valkosipulinkynsi
n. 3 rkl rypsiöljyä
(merisuolaa)

*Leikkaa ruisleipä dippailuun sopiviksi suikaleiksi. Hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita kulhossa ruisleipäsuikaleet, valkosipuli ja öljy siten, että öljyä näyttää olevan jokaisen leipäsuikaleen pinnassa. Voit tarvittaessa lisätä öljyä, kovin paljoa sitä ei kuitenkaan tarvitse.
*Levitä suikaleet leivinpaperoidulle pellille. Anna paistua uunin ylätasolla 250°C:ssa n. 5 min. Tarkkaile suikaleita paiston ajan, sillä ne kärähtävät todella nopeasti!
*Sirottele valmiille ruisleipätikuille halutessasi hieman merisuolaa.

Savulohidippi
ranskankermaa
lämminsavulohta hienonnettuna
runsaasti tillisilppua

*Sekoita dipin ainekset keskenään.
*Kermaviilistä syntyy kevyempi dippi, ranskankermaa nautiskellessa olo taas on taatusti juhlallisempi ;).

maanantaina, heinäkuuta 14, 2008

Kesän herkulliset rasvaserkukset

Kesäkastike tiivistää lapsuuteni kesät yhteen makumuistoon. Nopeasti valmistuvaa voi-sipulikastiketta nostettiin ja nostetaan pöytään kotona päin hyvin usein - eikä ihme! Yksinkertaista, mutta juuri siksi niin hyvää. Ja kun otetaan huomioon, että lapsena uusia perunoita tuli syötyä varmaankin joka kesäpäivä, olen nauttinut tätä herkkua elämäni aikana erinäisiä litroja.






















Kesäkastike

reilu nokare voita tai voita sisältävää levitettä (esim. Oivariinia)
suurinpiirtein sama määrä vettä
runsaasti pieneksi silputtuja kevätsipulin varsia tai ruohosipulia
aromi- tai yrttisuolaa

*Annostele muumimukiin voi ja vesi. Arvioi määrä ruokailijoiden mukaan: voita voi laittaa saman verran kuin sama määrä ruokailijoita laittaisi sellaisenaan uusien perunoiden päälle.
*Kuumenna mikroaaltouunissa keskilämmöllä, kunnes voi on sulanut veteen. Voit toki tehdä saman kattilassa liedelläkin, mutta kotioloissa mikroaaltouuni säästää aikaa, energiaa ja tiskiä.
*Lisää mukiin runsaasti kevät- tai ruohosipulia. Mausta kastike ripauksella aromi- tai yrttisuolaa. Nauti perunoiden kera.

Uudempaa makumieltymysten polvea taas edustaa majoneesi. Olen oppinut syömään sitä oikeastaan vasta opittuani valmistamaan sitä itse - ja melkoista herkkuahan tuo itse tehtynä onkin! Tosin sen verran tuhtia, että litratolkkua en suosittele ainakaan kovin lyhyen ajan sisään. Oma majoneesini on tietysti aiolia, sillä majoneesin kohdalla valkosipulimahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä, väitän minä. Tätä nautittiin lohkoperunoiden ja kalapuikkojen (eli fish and chipsin!) kanssa.























Aioli

2 tl sitruunamehua
1 tl omenaviinietikkaa
1 tl dijon-sinappia
ripaus suolaa
ripaus sokeria
pieni ripaus valkopippuria
1-2 hienonnettua valkosipulinkynttä (kaksi, mikäli todella tykkäät valkosipulista)
1 keltuainen
1,5 dl öljyä

*Mittaa kulhoon kaikki aineet öljyä lukuunottamatta. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi.
*Jatka sekoittamista ja lisää öljyä sekaan ensin tipoittain, ja kun huomaat emulsion syntyneen (eli majoneesi alkaa näyttää vaahdottuvalta), lisää loput öljystä mukaan ohuena norona. Mikäli valmis majoneesi on liian tiivistä ja jäykkää, voit ohentaa sitä pienellä tilkalla kylmää vettä.
*Majoneesin voit tehdä myös sähkövatkaimella tai käsin vatkaamalla. Mikäli teet isomman erän, myös monitoimikone sopii tarkoitukseen.

maanantaina, heinäkuuta 07, 2008

Thai-kalapihvit ja tulinen maapähkinäkastike

Thai-tyylisten kalapihvien valmistaminen oli ollut mielessäni siitä lähtien, kun Facilio saapui keittiööni. Kun muistin Tomppaa varten hankitun kaffirlimetinlehtilaatikon odottavan pakastimessa käyttöä, oli kalapihvien aika tullut.

Ohjeen kalakakkusiin ja ohessa tarjottavaan pähkinäkastikkeeseen löysin RecipeZaar- sivustolta. Vaikka kokkaisit vain yhdelle, kannattaa murekepihvejä tehdä kerralla enemmän: itse söin näitä vielä kahtena seuraavana päivänä lounaaksi, ja maut tuntuivat vain paranevan! Myös satay-tyyppinen pähkinäkastike oli onnistunutta, ja loistava pari pihveille.

Yhdessä asiassa kuitenkin mokasin: jauhoin kalamassan innostuksissani liian hienojakoiseksi. Lopputuloksen rakenne muistutti einestä. Seuraavalla kerralla massa saa jäädä hieman rouheisemmaksi.
























Thai-kalapihvit (n. 10 kpl)

1 pkt (400g) pakasteseitä
1 rkl kalakastiketta
2 tl-1 rkl punaista thai-currytahnaa
1 rkl lime- tai sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
4 kaffirlimetinlehteä (kuivattua tai pakastettua) hienonnettuna
1 munanvalkuainen tai ripaus vehnäjauhoja
3 rkl hienonnettua tuoretta korianteria
(suolaa ja pippuria maun mukaan)
kasviöljyä paistamiseen (käytin rypsiöljyä)

*Laita monitoimikoneen kulhoon hieman sulanut pakastesei, currytahna, lime-/sitruunamehu, valkosipuli, kaffirlimetinlehdet sekä munanvalkuainen tai ripaus jauhoja. Anna koneen leikkuuterän käydä, kunnes aineksista on syntynyt tasainen massa.
*Lisää mukaan korianteri, ja anna koneen käydä vielä nopeasti, kunnes massa on taas sekoittunut. Maista, mausta tarvittaessa. (Mikäli et pidä korianterista, sen voi varmasti hyvin jättää kokonaan poiskin. Silloin mukaan voi lisätä piristykseksi tilkkasen enemmän lime-/sitruunamehua.)
*Jaa massa noin 10 osaan ja muotoile osista pyöreitä pihvejä.
*Paista murekepihvejä pannulla öljyssä n. 3-4 minuuttia kummaltakin puolelta. Pinnan on tarkoitus tulla kauniin kullanruskeaksi. Tarjoile vihannesten ja/tai riisin sekä maapähkinäkastikkeen kanssa.

Tulinen maapähkinäkastike

1 pieni punainen chili
1 rkl soijakastiketta (mietoa tai vedellä laimennettua)
1 rkl limen/sitruunan mehua
1 rkl sokeria
3 rkl maapähkinätahnaa
4 rkl kookosmaitoa

*Hienonna chili. Voit halutessasi ennen hienontamista poistaa sen siemenet.
*Laita kaikki ainekset pieneen kattilaan ja kuumenna hiljalleen, koko ajan sekoittaen, kunnes seos on tasaista ja kuumaa.

maanantaina, kesäkuuta 30, 2008

Salsa verde

Ennen juhannusreissua täytyi keksiä käyttöä keittiössä odottaville yrttinipuille. Miellyttävä tehtävä! Kun kaapissa oli vielä avattu anjovissetti ja kapriksia, muistui mieleeni maistamismuisto salsa verdestä. Ainekset siis suorastaan huusivat päästä kastikkeeksi.

Tämä kastike on voimakkaan maukas ja täyteläinen. Luonteeltaan se on kuitenkin sen verran keveä, että halusin ehdottomasti nauttia sitä kalan kanssa. Yhdistelmä toimikin hyvin, mutta toki myös muita vinkkejä otetaan vastaan. Jämät hujahtivat seuraavana päivänä spagetin seurana. Ohje on suoraan Joanna Farrow'n Maailman parhaat kastikkeet- kirjasta. Tutustumisen arvoinen kirja muuten, mainittakoon. Aiemmin olen tehnyt siitä ainakin olut-sipulikastiketta.
























Salsa verde

25 g sileälehtistä persiljaa
yhteensä 15 g basilikaa, ruohosipulia ja minttua
2 valkosipulinkynttä silputtuna
(15 g kivettömiä vihreitä oliiveja, en itse laittanut näitä)
1 rkl kapriksia huuhdeltuna
2 tl rouhituista siemenistä valmistettua sinappia (tai tavallista dijon-sinappia)
3 anjovisfileetä
3-4 tl sitruunamehua
1 1/4 dl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä
pippuria
(suolaa)

*Revi yrtit varsineen pienemmäksi. Sekoita ne monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa valkosipulin, kapristen, sinapin ja anjoviksen kanssa. Lisää 3 tl sitruunamehua.
*Sekoita ainekset tasaiseksi tahnaksi. Lisää öljy vähitellen. Kastike saa jäädä hiukan kokkareiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää halutessasi tilkka sitruunamehua maun terävöittämiseksi. Kaada kastike pieneen tarjoilukulhoon ja jäähdytä jääkaapissa ennen tarjoilua.

torstaina, kesäkuuta 12, 2008

Bulgursalaattia bulgursalaatin perään

Muutaman numeron takainen Kodin Kuvalehti lähti kaupasta matkaan alennushintaan ja yllätti minut resepteillään. To do- listalle päätyviä oli nimittäin monta! Yllätin itseni tekemällä kerrankin jotain tehtäväksi suunniteltua vain kuukauden sisällä lehden lukemisesta, ja niin syntyi värikäs bulgursalaatti. Proteiinia edustaa tosin soija alkuperäisen broilerin sijaan. Bulgur-innostuksessa piti tehdä myöhemmin myös tabboulehia, josta tosin tuli epä-tabboulehia runsaan persiljan vaihduttua pieneen määrään korianteria. Maistuvaa se oli silti.

Kokeilin bulguria nyt ensimmäistä kertaa, ja totesin sen mainioksi raaka-aineeksi ruokaisaan salaattiin. Se maistuu hyvältä kylmänäkin ja pysyy keitettynäkin irtonaisena. Se ei taida myöskään reagoida liikaan nesteeseen yhtä hanakasti kuin serkkunsa couscous, joka kyllä sekin on muuten hyvää.





















Bulgur-soijasuikalesalaatti (3-4 annosta)

1,5 dl bulguria
3 dl vettä
suolaa

pari kourallista soijasuikaleita
vettä
1 sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria

paprikaa (käytin purkkipaprikaa, sillä alkuperäisessä ohjeessa tuore paprikakin kuullotettiin pannulla pehmeäksi)
appelsiineja (käytin vain yhden, kaksikin menisi)
aurinkokuivattuja tomaatteja
kevätsipulin varsia
(kivettömiä oliiveja)
fetajuustoa

Kastike:
maustamatonta jogurttia
sitruunamehua
suolaa
hienonnettua tuoretta minttua

*Valmista ensin kastike sekoittamalla ainekset. Anna maustua jääkaapissa.
*Laita soijasuikaleet kattilaan. Lisää päälle kiehuvaa vettä sen verran, että suikaleet juuri ja juuri peittyvät. Mausta vesi suolalla, runsaalla mustapippurilla ja puolikkaan sitruunan mehulla. Anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. Painele ylimääräinen kosteus pois soijasuikaleista. Purista päälle vielä puolikkaan sitruunan mehu ja sekoita se tasaisesti joukkoon. Anna jäähtyä.
*Keitä bulgur pakkauksen ohjeen mukaan. (Minun pakkauksessani ainesuhteet olivat yllämainitut ja keittoaika 8 min.) Anna jäähtyä.
*Kuori ja viipaloi appelsiinit, paloittele viipaleet vielä neljään osaan. Suikaloi ja kuullota paprika puolipehmeäksi, jos käytät tuoretta paprikaa. Hienonna kevätsipuli, suikaloi aurinkokuivatut tomaatit. Murusta feta.
*Sekoita kaikki salaatin ainekset keskenään. Tarjoile kastikenokareen kanssa.























Bulgur-tomaatti-minttu-korianteri- salaatti

keitettyä bulguria (kuivaa 1 dl, keitinliemessä suolaa ja loraus oliiviöljyä)
n. 300-400 g tomaattia
n. 2 rkl hienonnettua minttua
n. 1 rkl hienonnettua korianteria (vähempikin riittää, ellei halua korianterin maun puskevan läpi)
1 valkosipulinkynsi
kevätsipulia
sitruunamehua

*Pilko tomaatit pieniksi kuutioiksi ja puristele niistä siivilässä ylimääräinen neste pois. Hienonna sipulit.
*Sekoita salaatin ainekset keskenään. Lisää joukkoon runsaasti sitruunamehua. Anna vetäytyä jääkaapissa ennen tarjoilua.

lauantaina, toukokuuta 31, 2008

Arkistomakkaraa

Kansioiden syvyyksistä löytyi kuva makkaranyyteistä, joita kokkailin keväällä ihan uuden reseptin kokeilu- eli bloggausmielessä. Juuri tällaisissa satunnaisesti unelias luonteenlaatu paljastuu :D Saakoon makkara nyt lopulta paikkansa täällä.

Ohje on napattu Finfoodin keittokirjasta. Laitan sen alle sellaisenaan, vaikka itse käytinkin nyyteissä makkaran lisäksi vain porkkanaa ja sipulia. Kastikkeen tein ruohosipulia lukuunottamatta melko tarkkaan ohjeen mukaan, ja siitä tuli hyvää! Ananas ja curry olivat mielenkiintoinen pari kotoisalle lenkkimakkaralle.

















Makkara-kasvisnyytit

makkaraa
kesäkurpitsaa
jauhoista perunaa
1 keltainen paprika
1punainen paprika
1punasipuli
rypsiöljyä

Viipaloi kesäkurpitsa, kuoritut perunat, paprikat ja sipuli. Sivele kasvikset öljyllä. Leikkaa juustomakkara viipaleiksi. Pyöräytä kasvikset ja makkarapalat pannulla öljyssä värin saamiseksi. Asettele kasvikset ja makkarat kerroksittain foliopalasille. Sulje nyyteiksi ja kypsennä 200 asteessa 20 - 30 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä.

Kylmä jogurttikastike

1 prk (200 g) ruokajogurttia
1 pieni prk ananasmurskaa liemineen
2 rkl hienonnettua ruohosipulia
0,5 tl currya
1 tl hunajaa
ripaus suolaa

Sekoita ainekset sauvasekoittimella keskenään. Anna hetken vetäytyä. Tarjoa juustomakkara-kasvisnyyttien kastikkeena.

lauantaina, huhtikuuta 19, 2008

Parsaa hollandaisekastikkeella

Pieni askel maailmalle, suuri tälle ruokakunnalle. Ajatus hollandaise- tai minkään muunkaan lämpimän emulsiokastikkeen tekemisestä on suoraan sanoen pelottanut minua. Juoksettumisriski yhdessä munan hyytymisriskin kanssa on vaan ollut jotain liian ahdistavaa tälle pelokkaalle keittiöeläimelle, vaikka kokkaukset tehdäänkin yleensä vain omalle itselle. Haastepiirasta seuraavana päivänä kaapissa kuitenkin odottivat vaativina niin puolikas nippu parsaa, kananmunat kuin pala voitakin - nyt tai ei koskaan!

Ja kyllä kannatti. Henkisen vuorikiipeilyn ja fyysisen voinvaahdotuksen jälkeen hypin riemusta noin suunnilleen tasajalkaa sillä innolla, että kuvakulmatkin jäi vähän puolitiehen. Ja mitä makuun tulee, teki mieli nuolla lautanen puhtaaksi. (En kuitenkaan nuollut. Jotain käytöstapoja sentään!)






















Hollandaisekastiketta parsalla (1-2 annosta)

tuoretta vihreää parsaa

1 keltuainen
1 tl sitruunamehua
1/2 tl vettä
pieni ripaus valkopippuria
50 g huoneenlämpöistä voita


*Kiehauta vihreä parsa kevyesti.
*Aloita kastikkeen teko etsimällä kattila sekä lasinen tai teräksinen kulho, joka sopii kätevästi kattilan päälle, ulottumatta kuitenkaan sen pohjaan asti. Itse käytin keskikokoista (2l?) teräskattilaa sekä lasista, pyöreää Pyrex-kulhoa.
*Laita kattilaan vettä n. 5 cm korkeudelle. Kiehauta vesi, laske lämpö nollille tai hyvin pieneksi. Voit myös kiehauttaa veden vedenkeittimessä ja laittaa sen sitten kattilaan, miedolle lämmölle.
*Kuutioi voi pienehköiksi kuutioiksi.
*Vispaa kulhossa sekaisin keltuainen, sitruunamehu ja vesi sekä ripaus valkopippuria.
*Nosta kulho kattilan päälle. Tässä vaiheessa veden tulisi poreilla pienesti tai vain höyrytä, ei varsinaisesti kiehua. Vispaa koko ajan, sitä saat tehdä vielä melkoisen hetken.
*Lisää mukaan vähitellen voita kuutio kerrallaan. Anna yhden kuution aina sulaa joukkoon ennen seuraavan lisäämistä. Ja vispaa, vispaa.
*Kun kaikki voi on lisätty, jatka vispaamista, kunnes kastikkeesta tulee kuohkeaa ja sakeaa. Eron "raakaan" kastikkeeseen kyllä huomaa, sillä väri muuttuu vähän vaaleammaksi ja rakenne tosiaan hieman paksummaksi. Uskoisin kyllä, että kastike voisi olla vielä vaahtomaisempaa ja sakeampaa, mutta omastani tuli kuvassa näkyvän kaltaista, ja hyvältä maistui.
*Tarjoile parsan kanssa. Kastike pitää nauttia nopeasti valmistamisensa jälkeen, jotta sen rakenne säilyy hyvänä.