Vanha tuttu yllättää (eli juustoa ja vinkkejä)

Viikko sitten kokkailtiin taas yhdessä ruokabloggareiden kanssa. Tällä kertaa ArlaIngman oli kutsunut meidät patojen ääreen - ja oli muuten kutsunut paikalle myös pari vallan hurmaavaa Suomen kokkimaajoukkueen jäsentä.

Tarkoitus oli tutustua Apetina-juustoihin, jotka luulin tuntevani kuin omat taskuni. Esimerkiksi Apetinan kreikkalainen feta on suuri suosikkini, ja siitä tehtiin takuuhyvää salaattia tälläkin kertaa.

Tarkoitus oli myös muun muassa leipoa juustokakku, jonka luulin olevan ihan peruskauraa, olenhan sellaisen muutamaan kertaan tehnyt. Kuinkas meninkään luulemaan.


Video: Arla

Minä ja joukkuekaverini Avaruusasemalta teimme hyydytettyä juustokakkua yhdessä kokkimaajoukkueen jälkkärispesialistin Kasper Salomäen kanssa. Kilpailevan tiimin (yhtä kauniin ja herkullisen) kakun teki Rauna, jonka blogista ohje kakkuun löytyy.

Ja mitä sitten tuli opittua? Muun muassa seuraavaa:

• Juustokakun pohjaksi voi mainiosti käyttää mysliä, joka tosin kannattaa parilla sykäyksellä hienojakoistaa tehosekoittimessa.
• Mysli-voiseos kannattaa laittaa jähmettymään pakastimeen, jotta se on varmasti kovettunut, kun täyte kaadetaan päälle.
• Täytteen muna-sokerivaahto vatkataan oikeasti kiiltäväksi, kauniiksi vaahdoksi, niin että vaahdon pintaan voi valuttaa kahdeksikon ja se pysyy siinä hetken. Tähän on riittävästi malttia yleiskoneella.
• Kermavaahtoa ei tehdä eikä etenkään sekoiteta joukkoon vielä siinä vaiheessa, kun muu täytemousse on valmis liivatteen sekoittamiseen. Se tehdään vasta myöhemmin.
• Liotetut liivatelehdet voi laittaa pienen vesitilkan kanssa kattilaan ja kylmälle lieden levylle, kuumentaa levy, sekoitella koko ajan ja katsoa kun liivatteet sulavat. Tärkeää on, että niitä ei keitetä. Sulamisen jälkeen joukkoon lisätään sitruunan mehu. Liivateseokseen sekoitetaan ensin kauhallinen täytemoussea. Sitten tämä seos kaadetaan lopun moussen sekaan. Näin vältytään paakuilta, joita voi syntyä kun kirkasta liivatelientä kaadetaan täytteen sekaan.
• Tässä välissä täytemousse viedään kulhossa hyytymään kylmään hetkeksi, ei kovin pitkäksi, mutta hetkeksi kuitenkin.
• Vatkataan kerma löysäksi vaahdoksi, ja käännellään se nopein liikkein nuolijalla (huom. huom. ei vatkaimella) moussen sekaan.
• Viedään kakku hyytymään pakastimeen, mikäli ennen tarjoilua on vain vähän aikaa jäljellä. Jos päälle tehdään kiille, hyytymisen tulee tapahtua hyvin ennen kiilteen kaatamista pintaan.
• Edetään koristeluvaiheeseen, johon liittyy kiillettä, pohjastaan tasaisiksi leikattuja marjoja, ilmakuplien tohotusta, kiillesiirappia ja muuta jännittävää - minä hyppäsin tässä vaiheessa salaatin pariin, sillä joukkuekisa kävi salaattien ympärillä ehkä kuumimmillaan ;)
  

Kuva: Arla / Minna Saarinen

Niin, kyllä ne Apetinatkin pääsi yllättämään. Olin aiemmin maistanut uusista tuorejuustoista vain Toscana-makua, joka oli ihan ookoo. Kolme muuta makua sen sijaan osuivat kermaiseen makuhermooni ihan mahtavasti. Juustojen rakenne on tosi täyteläinen, eikä maku tunnu suussa ollenkaan jauhoiselta, toisin kuin joskus tuorejuustojen kohdalla saattaa olla.























Kuva: Arla / Minna Saarinen

Tuorejuustoa lykättiin muun muassa liha- ja soijapulliin hyvällä menestyksellä. Inspiroiduin lihapullapannujen ympärillä hyörimisestä niin, että rasvapoltin viimein kauan sitten ostamani hiiliteräspannun käyttöön, ja se onkin kuumentunut jo viikon aikana aika monta kertaa. Soijapullista kirjoitettiinkin lisää Sillä Sipulin puolella.

Ihan mahtavaa päästä kokkailemaan porukalla ja ennen kaikkea oppimaan uutta taitavilta tyypeiltä. Ei voi muuta sanoa!

Munakokkelioikotie

Opin tekemään munakokkelia Ranskalaisen keittiön salaisuuksien ohjeella, ja siitä lähtien olen noudattanut ohjetta tarkkaan. Vaan eräänä viikonloppuaamuna löysin itseni hämmentämästä munia ja kermaa kylmällä pannulla, odottaen hyytymistä. Äkkiä se iski: Paniikki! Olin mokannut! Unohdin! Kermahan piti lisätä vasta lopuksi!























Jepjep. Halusin tulla vaan nyt raportoimaan teille, että oikein hyvää siitä kokkelista tuli näinkin. Ei yhtä täydellistä kuin toisella tapaa tehtynä, mutta ihan kelpoinen ja helppo keino tämäkin.

Munakokkeli vol. 2

haluttu määrä munia
1 rkl kermaa jokaista munaa kohti
musta- tai valkopippuria, ripaus merisuolaa

*Sekoita pienessä kulhossa munat ja kerma, vatkaa noin 30 sekunnin ajan kevyesti haarukalla. Kaada seos kylmään pannuun ja laita pannu kuumenemaan keskilämmölle.
*Liikuttele munakokkelimassaa pannulla puuhaarukalla koko ajan. Aluksi ei näytä tapahtuvan mitään, mutta pian seos muuttuu ensin nestemäisen vanukasmaiseksi, ja alkaa sitten selvästi saostua. Ole tarkkana kuin porkkana ja huomioi, että kypsyminen jatkuu vielä hetken sen jälkeen kun olet lopettanut - eli ota pannu sivuun levyltä heti kun huomaat että seos alkaa saostua kokkelimaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile.

Artisokkapizza / artisokkapitsa

Kuvapostaus, oujee! Kuvista kiitos yhdelle Jussille. Alkuperäisestä ohjeesta kiitos Kotivinkille 3/2012. Täähän syntyi kuin itsestään.

Artisokkapizza eli artisokkapitsa

Pohja:
vapaavalintainen näppituntumainen pitsapohjataikina kuten meillä (kiitos yhdelle Jussille) tai
3 dl vettä
1/2 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
3 rkl öljyä
6-7 dl (durum)vehnäjauhoja

Täyte:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
2 rkl tomaattipyreetä
1 tlk (400 g) tomaattimurskaa (Muttin hienojakoinen on hyvää!)
1 tl kuivattua timjamia
1/2 tl suolaa
1 prk artisokansydämiä
n. 170 g tuoreita herkkusieniä
2 palloa (á 125 g) mozzarellajuustoa
rucolaa ja hyvää oliiviöljyä

*Valmista pohja. Sekoita kuivahiiva lämpimään veteen (+42), lisää suola, öljy ja puolet jauhoista. Sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot. Vaivaa kymmenen minuutin ajan tasaiseksi ja kimmoisaksi. Jätä liinan alle lepäämään.
*Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulit siinä. Lisää tomaattipyree, tomaattimurska, timjami ja suola. Anna kiehua hiljakseen sillä aikaa kun teet muut valmistelut.
*Valuta ja halkaise säilötyt artisokansydämet. Puhdista ja viipaloi herkkusienet ohuelti.
*Vaivaa pohjataikinasta ilmakuplat pois, jaa 3-4 osaan ja kaulitse ohuiksi pizzapohjiksi leivinpapereiden päälle.
*Laita uuni kuumenemaan erittäin kuumaksi (250°C-275°C). Valitse kiertoilma alalämmöllä tai tasalämpö.
*Levitä pizzapohjille tomaattikastike, revi sitten niiden päälle yhden pallon edestä mozzarellaa. Jaa artisokat ja sienet pizzoille, revi pinnalle vielä jäljellä oleva mozzarellajuusto.
*Paista pizzat yksi kerrallaan 6-8 minuutin ajan uunin alimmalla tasolla (tai kunnes pohja ei ole vielä palanut mutta pinta jo saanut hieman väriä). (Vahdi leivinpaperia kuin haukka, sille voi käydä hyvin kuumissa lämpötiloissa huonosti. Voit tietty paistella pizzat vaikka folion päällä, jos luonto antaa myöten.)
*Nosta tarjoiltaessa (eli heti) pizzan päälle tuoretta rucolaa ja valuta pintaan vielä hieman oliiviöljyä.

Parasta ennen eli yhden keksitaikinan tarina

Huijaan itseäni luulemaan, etten muka ole makeiden herkkujen ystävä, mutta oikeasti kaikki suklainen ja tahmainen nyt vaan on todella hyvää.

Näiden amerikkalaisten suklaakeksien alkuperäinen ohje on Täydellisestä ohjeesta, olen näköjään kokkaamassa läpi koko kirjan. Eikä kyseessä edelleenkään ole minkään sortin sponsorointi tai mainostus, vaan silkka inspiraatio. Taikinaan käytin fariinisokerin sijaan muscovadosokeria, paahdoin saksanpähkinät pro-vinkin mukaisesti, ja aivan jumalaisen mielettömän törkeän ihanaahan siitä taikinasta tuli. Sitä voisi ehkä tarjoilla sellaisenaan jos vaikka Ruotsin prinsessa Estelle tulis kylään, heti opittuaan syömään ja arvostamaan suklaisia asioita. Söin aika monta lusikallista.























Mutta mutta. Kirjan ohjeistama paistoaika osoittautui liian pitkäksi jo skonssien kohdalla, ja nyt mentiin todella iloisesti metsään samaisen asian kanssa. Ohje neuvoo paistamaan pikkuleipiä 12-14 minuuttia 200°C:ssa "kunnes pinta halkeilee", ja kyllä vaan, pinta oli alkanut hieman halkeilla siinä 12 minuutin kohdalla jolloin nappasin keksit pois uunista. Vaan tumman suklaiset keksit olivat päässeet samassa ajassa jo huomaamatta palamaan, ja sitkeänpehmeänrapean sijaan pikkuleipä oli kova, kärtsännyt ja mureneva.

Onneksi pakastimessa on vinkin mukaisesti pakastettu taikinanpuolikas. Malttaiskohan sen paistaa lyhyemmällä ajalla, vai tuleekohan syötyä sellaisenaan?

Amerikkalaiset suklaapikkuleivät, oma eli kommentoitu versio (taikinaa 15-20 suurehkoon pikkuleipään)

100 g haluamaasi suklaata (alkuperäisessä ohjeessa 200 g suklaata)
70 g saksanpähkinöitä (alkuperäisessä ohjeessa 100 g)
150 g voita
2 dl sokeria
1 1/2 dl (tai 105 g) muscovadosokeria (alkuperäisessä ohjeessa 1 1/2 dl fariinisokeria)
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
1/4 tl hyvää merisuolaa (alkuperäisessä ohjeessa 1/2 tl, mutta olen huomannut että puhdistamatonta merisuolaa riittää melkein aina vähempi määrä)

*Ota voi ja kananmunat huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen taikinan valmistusta.
*Paahda kokonaisia saksanpähkinöitä uunissa 150°C:ssa noin 10 minuutin ajan. (Alkuperäinen ohje neuvoi, jotta 25-30 minuuttia, mutta onkohan mulla oikeasti jokin superuuni? Yli kymmenen minuuttia olisi ollut eri huono ratkaisu.)
*Hienonna suklaa ja pähkinät pieneksi rouheeksi terävällä veitsellä leikkuulaudalla.
*Vatkaa huoneenlämpöinen voi, sokeri ja muscovadosokeri kuohkeaksi vaahdoksi. (Vähänkään kovettunut muscovado kannattaa tätä vaihetta varten rouhia mahdollisimman pieniksi muruiksi, eikä se silti ainakaan minulla täysin sekoittunut, mutta mitäpä siitä. Lisäksi en oikein ymmärrä voin ja sokerin vaahdotusta, tarvitsisin jonkin leipurimestarin näyttämään mulle kädestä pitäen mistä on kyse. Itse saan sähkövatkaimella vain mukavan sekoittunutta ja ehkä jollain tapaa kuohkeaa murutahnaa aikaiseksi. Hyvin tuntui toimivan, ja lisäksi pro-vinkki-osastossakin sanottiin ettei saa vatkata liikaa.)
*Vatkaa joukkoon yksitellen rikotut munat.
*Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa, ja sekoita ne sitten sokeri-voivaahdon joukkoon nopeasti käännellen. Kääntele taikinan sekaan myös suklaa- ja pähkinäpalat.
*Nosta taikina jääkaappiin. (Itse pidin sitä siellä aika pitkään, mutta alkuperäinen ohje neuvoo pitämään ainakin 30 minuuttia. Jääkaapituksen kesto ei liene niin justiinsa, kun kerta osan taikinaa voi pakastaakin raakana, jos hotsittaa.)
*Kuumenna uuni 200°C:seen. Nostele parin ruokalusikallisen kokoisia taikinapalleroita leivinpaperin päälle uunipellille ja paina lusikalla tasaiseksi. Jätä pellille reilusti leviämisvaraa.
*Kypsennä vähemmän kuin 12 minuuttia (6? 8? 10? tai vaikka 11,5 jos uunisi on vähemmän super kuin minun) eli kunnes keksin pinta halkeilee (mutta se ei herranen aika ole vielä palanut eikä läpeensä kova, vaan sisältä ihanan pehmeä ja sitkeä). Anna jäähtyä leivinpaperin päällä.

Chorizo-maissi-kukkakaalipaistos

Alkuvuonna ruokainspiraatio on löytynyt usein kaapista. Uutta kotia on asuttu nyt jokunen kuukausi, ja käynnissä on edelleen sellainen muuton jälkeinen puhdistunut flow, kun säilöön ei ole kertynyt ihan mahdotonta määrää ikuisuustavaraa. On mahdollista kokata jääkaappi ja pakastelokero mahdollisimman tyhjäksi aina ennen kauppareissua. Lisäksi ainakin minä saan ihan mielettömät kiksit siitä, kun keksin vaikkapa parille yksinäiselle jämälasagnelevylle käyttöä.























Kaikenlaiset häröyhdistelmät on satunnaisuudessaan hyviä, mutta eihän niitä nyt blogattua tule. Tämä omituisten osien kerho sen sijaan maistui niin hyvältä, että joskus voisi kirjoittaa ihan uuden kauppalistan sen pohjalta!























Sunnuntaifuusio eli chorizo-maissi-kukkakaalipaistos

n. 15 cm:n paprikachorizo-makkaraa (sellaista noin parin sentin paksuista)
2-3 pientä sipulia
1 porkkana
3-4 rkl paprika-cashewpähkinätahnaa (eli Pirkan Välimeren tahnaa, tai omatekoista paahdettu paprika-cashewhässäkkää)
1 tl harissatahnaa
tilkka vettä
n. 50 g Koskenlaskija-juustoa
1 pss (200g) pakastemaissia
1 pieni kukkakaali
lasagnelevyjä
pari kourallista juustoraastetta

*Leikkaa chorizomakkara niin ohuiksi viipaleiksi kuin pystyt. Levitä viipaleet kylmälle paistinpannulle, kuumenna ja paistele, kunnes viipaleet ovat rapeita muttei kärähtäneitä. Siirrä chorizoviipaleet sivuun odottamaan ja kaada halutessasi ylimääräinen rasva pois.
*Leikkaa sipuli ohuiksi lohkoiksi ja lykkää pannulle keskilämmölle kuullottumaan. Raasta porkkana karkeaksi raasteeksi ja sekoita joukkoon. Anna paistua välillä sekoitellen, kunnes sipulit ovat läpikuultavia.
*Sekoita joukkoon paprika-cashewtahna, harissatahna, tilkka vettä ja murusteltu Koskenlaskija-juusto. Kun ainekset ovat sekoittuneet tasaisesti, lisää pakastemaissi ja käännä levyn lämpö pois. Sekoita maissi tasisesti mukaan.
*Kiehauta suurehko kattilallinen vettä, ja lisää sitten kiehuvaan veteen lasagnelevyt sekä suupaloiksi paloiteltu kukkakaali. Anna kiehua noin 4-5 minuuttia.
*Voitele lasagnelevyjen ja kukkakaalin kiehuessa uunivuoka.
*Lado uunivuokaan ensin kolmasosa maissiseoksesta, sitten puolet kukkakaaleista, puolet lasagnelevyistä, kolmasosa maissiseoksesta, loput kukkakaalit, loput lasagnelevyt ja loput maissiseoksesta. Ripottele pinnalle runsaasti juustoraastetta.
*Paista uunissa 200-225°C:ssa noin 15-20 minuuttia tai kunnes juusto on saanut pintaansa väriä.

Tee-se-itse-noutokinkki: Hapanimelää possua ja kasviksia

Halusin eräänä arki-iltana lohduttaa nuhaista olemustani hakemalla noutokiinalaista tofusettiä matkalla töistä kotiin. En tiedä mikä kumma voi olla selityksenä, mutta noutoaasialaisruoka tekee aina olon aivan äärimmäisen onnelliseksi. Paras hetki on juuri ennen syömistä, kun se valkoinen muovikassi ja jännittävät rasiat vasta lämmittävät käsiä, eikä vielä tiedä tuleeko kokemuksesta ihan normi vai erityisen hyvä. Tähän ei liity ironiaa, ei sarkasmia, vain silkkaa rakkautta peruseurooppalaistuneeseenkin aasialaiseen pikaruokaan. (Koettakaapa muuten kirjoittaa tai sanoa tuo kolmanneksi viimeinen sanahirviö.)

Veikkaan että noutokinkin hohto säilyy jatkossakin, vaikka tällä kertaa itse syöminen olikin vähän antikliimaksi. Valkosipuliseksi ja chiliseksi luulemani kastike ei ollut kumpaakaan. Ihan maittavaa se oli, ja keksinkin että syy yllättävään mauttomuuteen voisi olla se, että... *rumpujen pärinää* ...olen viime kuukausina oppinut itse loihtimaan peruskinkkiruoan maut esiin kotihellallakin!

Tässä siis resepti hapanimelään possuun, jota olin tehnyt pari päivää aiemmin itse. Salaisuus on ehkä maapähkinä- ja seesamiöljyn käytössä. Toinen salaisuus on siinä, että ketsuppi saa nopean hapanimeläkastikkeen maistumaan hapanimeläkastikkeelta.























Jos joku väittää että olen kiertänyt Aasiaan Amerikan kautta ketsuppipullo kainalossa, niin väittäköön rauhassa. Amerikan suunnalta taitaa se niin-kovin-rakastamani noutomuovipussimeininkikin olla kotoisin...

Jossakin vaiheessa tajusin, että noutokinkin mauttomuus saattoi johtua myös siitä äkillisesti yllättäneestä nuhasta, mutta pyh, itsetehty oli yllättävän hyvää silti!

Hapanimelä possu-kasvispaistos vähän niinku lähikiinalaisittain (3-4 annosta)

1 rkl maapähkinäöljyä
1 rkl seesamiöljyä
2 pientä sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
lohko kaalia
noin 1/2 parsakaali
noin 300 g kypsäksi soijakastikkeen kanssa paistettuja possunsuikaleita
1/2 dl hyvää ketsuppia (Kelpuutan Heinzin tai Felixin. Tällä hetkellä muuten diggaan Felixistä erityisesti, koska se Felix Zengerin tekemä Spotify-mainos on hauska. Heinz taitaa silti löytyä kaapista.)
1-2 rkl soijakastiketta
1 rkl juoksevaa hunajaa
tuoretta punaista mietoa chiliä hienonnettuna
1/2 dl vettä
suolapähkinöitä

*Kuumenna maapähkinä- ja seesamiöljy pannussa. Lohko sipuli ohuiksi lohkoiksi, suikaloi paprika ja kaali, hienonna valkosipuli. Lisää mainitut kasvikset kuumaan pannuun ja kypsennä kahdella kapustalla koko ajan nostellen noin viiden minuutin ajan niin, että sipulit alkavat olla läpikuultavia ja paprikat ovat pehmenneet.
*Paloittele parsakaali suupaloiksi ja lisää pannuun. Sekoita paistokseen kuumenemaan myös kypsät possusuikaleet (Itselläni kypsät possusuikaleet olivat vielä kylmiä. Kyseessä oli edellisestä possukokkailusta ylijäänyt liha, jonka olin silloin paistanut valmiiksi. Jos käytät raakaa possua, suosittelen kypsentämään sen soijakastikkeen kanssa ensin, laittamaan sivuun ja lisäämään samaan tapaan matkaan tässä vaiheessa.) Sekoita ketsuppi, soijakastike, hunaja, chili ja vesi keskenään, kaada pannuun. Lisää tässä vaiheessa halutessasi mukaan myös kourallinen suolapähkinöitä.
*Laske lämpöä ja anna hautua hiljalleen vielä noin 5-10 minuutin ajan tai kunnes kasvikset ovat haluamasi kypsyisiä ja liha mureaa.


p.s. Jos haudot pakastimessasi isoja luomupossu- tai muita lihapalasia, ja kokonainen sulatettu pala ei meinaa tulla käytetyksi kerralla, vinkkaan tekemään kuten me ja paistamaan osan suikaloidusta lihasta valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Etukäteen paistettu, soijakastikkeella maustettu possu sopi tähän ruokaan kuin nakutettu.

Jauhoja! Sokeria! Höttöä!

Kääretorttu. Mikä unohdettu ihme. Ruokatalouden toinen jäsen oli saanut päähänsä, että jääkaapissa vanhenevan tuoreen ananaksen sekä valmiin kinuskikastikkeen jämät voisi käyttää sellaiseen. Minä innostuin kuin pieni kärpänen ja olin jo pian toisen omaa projektia omimassa ja munasokerivaahtoa vatkaamassa. Tämä ei todellakaan ole mikään kakkublogi, kuten ehkä olette huomanneet, joten onhan se aina juhlaa kun pääsee fiilistelemään, kuinka kuohkeaa sen munasokerivaahdon pitikään olla. (En uskaltanut ottaa vaahdosta kuvaa blogiin, veikkaan että se ei kuiteskaan olis ollut ihan oikeaoppista.)























Lopputuloksesta täytyy vielä päivitellä, siis siinä ihmemielessä, että kuinka nopeasti sitä voikaan tehdä jotakin makeaa ja hyvää ja vielä jollakin kotikutoisella tavalla vieraskelpoista? No näin nopeasti. Olis vienyt kauemmin tehdä reissu lähikauppaan valmistorttujen luo. Valmistortut tosin on muutenkin kaukana ihmeestä, paitsi säilyvyysmielessä.

Ananas-kinuskikääretorttu

Pohja:
4 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta

Täyte:
2 dl vispikermaa
tuoretta ananasta hienoksi pilkottuna (tai 1 tlk ananasmurskaa)
noin 1 dl kinuskikastiketta

*Mittaa jauhot ja leivinjauhe kulhoon, sekoita. Riko munat toiseen kulhoon, mittaa joukkoon sokeri. Vaahdota sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahdon joukkoon varovasti käännellen.
*Paista uunin keskiosassa leivinpaperoidulla uunipannulla 225°C:ssa noin 7-9 minuutin ajan. Kumoa kypsä kääretorttulevy toiselle leivinpaperille, jonka päälle on ripoteltu hieman korppujauhoja tai sokeria. Anna jäähtyä, ja irrota sitten varovasti päällimmäinen leivinpaperi.
*Vaahdota vispikerma. Levitä jäähtyneelle kääretorttulevylle ananas, kermavaahto ja valuta sitten ohuena norona kinuskikastiketta sinne tänne.
*Kääri torttu tiiviiksi paketiksi leivinpaperin avulla. Tarjoile heti tai anna vetäytyä jääkaapissa.























Leipomisen makuun päässeenä tein seuraavan aamun aamupalaksi skonsseja. Idea tuli Kokit ja potit -blogista, samalla asialla oli muuten myös Kädenvääntöä, ja jäljet johtivat tietysti taas siihen täällä-jo-kovin-toisteltuun Rüsterin Suvin Täydelliseen ohjeeseen. Minä lisäsin vehnäjauhojen sekaan tattarijauhojen jämät, joten omani olivat Hannelen ja Pinjan versioita huomattavasti lättänämpiä. Kirjan vinkkaama kokojyväsinappi sen sijaan sopi suolaisiin skonsseihin todella hyvin. Alla olevassa skonssiohje on siis oma sovellukseni, joka lopulta ei ole enää ihan alkuperäisen kanssa ihan samanlainen.

Sinappi-tattariskonssit (4-5 kpl)

1/2 dl tattarijauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl sokeria
pieni ripaus suolaa
25 g voita
1 dl piimää
1/2 rkl kokojyvä-dijonsinappia
(voiteluun maitoa ja/tai keltuaista)

*Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon kylmä voi ja nypi murumaiseksi seokseksi. (Jaan vinkin kirjan pro-vinkki-osastolta: jos viilennät kätesi kylmään veteen kastelemalla ja kuivaamalla, ei voi sula nypittäessä niin helposti.) Kaada joukkoon kylmä piimä, lisää sinappi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
*Kaavi taikina jauhotetulle alustalle. Taputtele noin 3 cm:n paksuiseksi levyksi. Ota taikinasta pyöreällä muotilla, esimerkiksi ohutreunaisella juomalasilla leivonnaisia leivinpaperoidulle uunipellille. (Voitele skonssit halutessasi maidolla ja/tai keltuaisella.)
*Paista 200°C:ssa uunin keskitasossa noin 10-12 minuutin ajan tai kunnes skonssit ovat kypsiä.
*Nauti skonssit heti paistamisen jälkeen, ne eivät säily tuoreen oloisina pitkään. Sinappimaustettujen skonssien seuraan sopii esimerkiksi juusto ja hyvä palvikinkku.

Kirjahehkutusta ja aurinkoisia piirakoita

Alkuvuodesta olen ollut hurjan onnekas sikäli, että kirjahyllyyn on kotiutunut pari huikaisevan kiinnostavaa ja hyvää keittokirjaa. Suvi Rüsterin Täydellistä ohjetta ehdin jo hehkutellakin, ja toinen uusi suosikki on Sonja Blåbergin ja Kaisa Torkkelin Aidon maun juurilla - Kotiruokaa tuoreesti.

Olin vähän epäröinyt jälkimmäiseen tutustumista. Poikkesin sitten eräänä tammikuisena päivänä pitkästä aikaa Hobboksiin. Kauppias tuntee keittokirjamakuni aika hyvin, sillä olen viettänyt kaupassa yhdessä vaiheessa aika paljonkin aikaa.

"Tää olis kuule ihan sun kirja"
"Niin mut onko se vähän... kotitalousopettajamainen..."
"No mut sittenhän se on just sulle!"

Ja niin kiikutin kirjan kiltisti kassalle. Ja sehän on ihan mielettömän hyvä! Täynnä inspiroivia, värikkäitä ja kauniita ruokaohjeita, etenkin kasvisruokaohjeita. Kokeilin saman tien muutamia reseptejä, ja yhtä olen ehtinyt kokeilla jo kahdesti. Tai puolitoista kertaa. Aurinkopiiras on kokonaan kirjan ohjeen mukaan tehty, kinkku-juustopiiraassa puolestaan on aurinkopiiraan pohja ja Muna- ja juustoruokia -kirjan täyte.























Aurinkopiiras (Sonja Blåberg & Kaisa Torkkeli: Aidon maun juurilla)

Pohja
100 g huoneenlämpöistä voita
2 dl kaurahiutaleita
1 dl hiivaleipäjauhoja (tai vehnäjauhoja, ja itse taisin laittaa vähän enemmänkin)
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
n. 1/2 dl kylmää vettä

Täyte
yhteensä reilu 1 l kasviksia (itse käytin parsakaalia, paprikaa, sipulia, porkkanaa)
2 rkl öljyä
2 tl currya
2-3 valkosipulinkynttä
1-2 tl suolaa
rouhittua mustapippuria
3 dl kermaa
2 munaa
100 g vuohenjuustoa

*Yhdistä taikinan kuivat aineet ja nypi huoneenlämpöiseen rasvaan. Sekoita joukkoon nopeasti kylmä vesi.
*Taputtele taikina voidellun piirasvuoan (halkaisijaltaan 23 cm) pohjalle ja reunoille jauhotetuin käsin. Paina pala leivinpaperia tiiviisti tasoitetun taikinan pohjalle ja reunoille (itse tein saman homman foliopötkylällä). Näin reunat eivät pääse valumaan paistamisen aikana. Paista piiraspohjaa 225°C:ssa uunissa noin 15-20 minuuttia.
*Kuori juurekset, leikkaa kaikki kasvikset ohuiksi suikaleiksi.
*Kuumenna öljy paistinpannussa ja lisää curry. Anna paistua hetki. Lisää kasvikset kypsymisjärjestyksessä ja kuullota puolikypsiksi. Mausta valkosipulilla, pippurilla ja suolalla.
*Kaada kasvikset esipaistetulle piiraspohjalle. Sekoita muna ja kerma keskenään, kaada piiraalle. Aseta päälle juustoviipaleita, ripottele pinnalle auringonkukan- tai seesaminsiemeniä. Paista 200°C:ssa uunissa 30-40 minuuttia.























Kinkku-juustopiiras

Pohja, ks. aurinkopiiras

Täyte
200 g palvikinkkua
250 g emmental-mozzarellajuustoraastetta
4 munaa
2 dl maitoa
1 tl paprikajauhetta
ripaus mustapippuria
(ruohosipulia)

*Valmista pohja aurinkopiiraan ohjeen mukaan.
*Hienonna palvikinkku pieniksi kuutioiksi. Levitä esipaistetulle piiraspohjalle vuoroin kinkkua ja juustoraastetta.
*Vatkaa munat ja maito keskenään. Mausta paprikalla ja pippurilla sekä halutessasi tuoreella ruohosipulilla. Kaada munamaito vuokaan ja paista 200°C:ssa noin 40 minuutin ajan.

Hapankaali-chorizo-paistos

"Pannuun kasviksia ja päälle smetanaa" -linja jatkuu. (Chorizokin on vähän niinkuin kasvis, kun se on niin kauniin punainen.) Tää maistui hauskan saksalaiselta. (Saksalainenkin voi olla hauskaa.)























Kaali-omena-chorizopaistos (3-4 annosta)

noin 10 cm pätkä chorizomakkaraa (halkaisija noin 2 cm)
(tilkka öljyä)
lohkon verran eli muutama kourallinen tuoretta valkokaalia suikaloituna
1 rs (400 g) hapankaalia
1 hapan omena
tarjoiluun smetanaa ja ruohosipulia

*Leikkaa chorizomakkara niin ohuiksi viipaleiksi kuin pystyt. Levitä viipaleet kylmälle paistinpannulle, kuumenna ja paistele, kunnes viipaleet ovat rapeita muttei kärähtäneitä. Siirrä chorizoviipaleet sivuun odottamaan ja kaada halutessasi ylimääräinen rasva pois.
*Kuumenna pannulla keskilämmöllä tarvittaessa tilkka öljyä. Lisää tuore kaali ja anna pehmentyä muutaman minuutin ajan.
*Huuhtele hapankaalia kylmällä vedellä siivilässä - paitsi tietysti jos tykkäät oikein napakan makuisesta hapankaalista. Sekoita hapankaali hautumaan kaalin joukkoon pannulle. Anna kaaliseoksen kypsyä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin 10 minuutin ajan.
*Kuori ja kuutioi omena, sekoita omenakuutiot ja rapeat chorizoviipaleet kaalin joukkoon ja anna vielä kypsyä noin 3-5 minuutin ajan.
*Tarjoile smetanan ja ruohosipulin kanssa.

Blinipannaripyttäri

Olipa kerran lauantaiset blinibileet, olipa ihanaksi ystävänpäivälahjaksi saatu Täydellinen ohje -kirja. Olipa mieletön määrä kolminkertaisella ohjeella vehnäolueen ja täysmaitoon tehtyjä, rapeita blinejä kirjan ensimmäisiltä sivuilta, olipa suuri määrä ystäviä ja täytetuliaisia. Olipa paljon hauskaa ja hyvin vähän valokuvia.

Olipa kerran sunnuntai ja jääkaapissa vielä smetanaa ja mätijämiä, olipa iltapalaksi paistettu blinipannari kun tattarijauhojakin vielä oli.

Olipa sitten tiistaipäivä ja jääkaapissa nuutunut tillinippu sekä blinipannarin jämät, olipa myös porkkanoita ja avokadoja, ja olipa kerran herkullinen muistikuva porkkanaisesta talvisalaatista ja sen pituinen se.























Porkkana-avokadopyttis rapeilla pannukakunpaloilla (kahdelle)

öljyä ja/tai voita paistamiseen
3 porkkanaa
1 valkosipulinkynsi
muutama tattaripannukakun pala, muukin pannari käy varmasti hyvin
2 pientä avokadoa
1/2 limetti
smetanaa
tillipestoa

*Leikkaa porkkanat ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna pannussa keskilämmöllä rasva ja lisää porkkanat, anna kuullottua miedolla tai keskilämmöllä hiljalleen, kunnes viipaleet alkavat pehmetä. Hienonna valkosipulinkynsi ja sekoita porkkanoiden joukkoon. Anna kypsyä hiljalleen vielä parin minuutin ajan, siirtele sitten porkkanat pannun laidoille.
*Viipaloi pannukakkupalaset noin sormen paksuisiksi suikaleiksi. Lisää pannun keskelle öljyä, anna kuumentua keskilämmöllä ja lisää pannarisuikaleet. Anna niiden paistua parilta laidalta rapeiksi.
*Halkaise avokadot, poista kivi ja kuori. Viipaloi avokadonpuolikkaat ja purista pinnalle limetin mehu, joka estää avokadoa tummumasta.
*Kokoa lautaselle porkkana-pannukakkuviipalepaistosta, avokadoviipaleita, smetanaa ja reilusti tillipestoa.























p.s. Olipa kerran paluu sunnuntaiaamuun, jolloin viimeisten blinien päälle aseteltiin kinkkua ja pyöreäksi paistettua kananmunaa, ja pohdittiin, että koskas blinibileitä seuraa blingbling-bileet.
p.s. Olipa kerran paluu aivan ympyrän alkuun, ja siellä alussa uudesta kirjasta opitut vinkkipäivitykset parin vuoden takaisiin blineihin: kunnon vehnäolutkäyminen ja kirkastettu voi palamattomaan paistoon. Sen pituinen uudelleen se.