lauantaina, tammikuuta 26, 2013

Sipulipiiras ja itkuton sipuli

Viikko takaperin tein eräissä hauskoissa juhlissa evääksi kolme pellillistä sipulipiirakkaa. Se tiesi melkein viiden sipulikilon pilkkomista, viihdyttävää puuhaa se. Pilkkomisprosessi kesti aika kauan (ihan niin kuin kaikki muukin kun minä kokkaan, en tästä syystä IKINÄ pärjäisi MISSÄÄN MasterChefin tapaisessa), mutta samalla se sujui itkuitta, kuten yleensä. Ja jälleen kerran kohtasin tutun tilanteen: varsin sivistynyt ja järkevä tyyppi kysyi, että "itkettikö"?

Leppeä small talk -kysymys saa mut aina vähän hermostumaan. Asiahan on niin, että sipuli-itku saa kansalaisten mielissä jonkin ihme muna-vai-kana -tyyppisen ikuisuusongelman arvon. Eih! Pysytään niissä munissa ja kanoissa, ja ratkaistaan se yksinkertainen ongelma sillä yhdellä yksinkertaisella tavalla. Sillä terävällä veitsellä. Asia on niin tärkeä, että tein jotain ainutkertaista tämän blogin historiassa (ja tulevaisuudessa): havainnollistavat piirrokset!

















Älä käytä tylsää veistä sipulin leikkaamiseen. Tylsä veitsi ei leikkaa sipulin soluja siististi, jolloin ärsyttävää ainetta roiskuu ilmaan ja sitä kautta silmiin.

















Käytä terävää veistä sipulin leikkaamiseen. Terävä veitsi leikkaa sipulin solut siististi, jolloin sitä ärsyttävää ainetta ei roisku ilmaan ja sitä kautta silmiin. Älä leikkaa painamalla veistä suoraan alaspäin, vaan anna veitsen kulkea eteenpäin samalla kun leikkaat.


























Ja niin, se sipulipiirakka. Tää oli hyvää!

Pekonilla maustettu sipulipiirakka (1 pellillinen)

1,5 kg sipulia
nokare voita ja tilkka öljyä

250 g voita
5 dl vehnäjauhoja
reilu 0,75 dl kylmää vettä

1 pkt (170 g) pekonia
3 suurta kananmunaa
2,5 dl täysmaitoa
mustapippuria, 1 tl suolaa
muutama kourallinen juustoraastetta

*Leikkaa sipulit puoliksi, kuori puolikkaat, ja viipaloi sitten ohuelti.
*Kuumenna suuressa pannussa keskilämmöllä voi ja öljy. Lisää sipuli: ei hätää, vaikka pannu tulisi aivan kukkuroilleen - vesi alkaa haihtua pian. Kun sipulin kuullottuminen alkaa, kääntele ja jatka kääntelyä sillon tällöin kunnes suurin osa sipulista on alkanut kuullottua. Laske lämpö matalaksi ja anna sipulin kypsyä kannen alla noin tunnin ajan, kunnes se on hyvin pehmeää ja jopa siirappimaista rakenteeltaan.
*Valmista taikina. Pilko suurella leikkuulaudalla kylmä voi pieniksi kuutioiksi. Nypi sitten kulhossa voikuutiot ja vehnäjauhot tasaiseksi muruksi, lisää joukkoon kylmä vesi ja sekoita nopeasti. Anna vetäytyä jääkaapissa.
*Saksi pekoniviipaleet suikaleiksi erilliselle, kylmälle pannulle. Kuumenna ja paista, kunnes pekoni on rapeaa. Siirrä sivuun odottamaan.
*Kun sipuli alkaa olla valmista, kaulitse taikina uunipellin kokoiseksi pohjaksi. Helpoiten se käy, kun kaulitset taikinan kahdessa erässä, eli puolikkaan pellin kokoinen levy kerrallaan. Suuri taikinalevy on helppo siirtää pöydältä, kun käärit sen kaulimen ympärille ja siitä sitten leivinpaperoidulle uunipellille.
*Vatkaa kulhossa sekaisin munat ja maito, mausta pippurilla ja suolalla. Levitä taikinapohjan päälle ensin pekonimuru, sitten sipuli, sitten juustoraaste ja lopuksi munamaito.
*Paista uunin keskitasossa 200°C:ssa noin 25-35 minuuttia tai kunnes piiraan pinta on saanut kauniin ruskean värin.



4 kommenttia:

Aili Inkeli kirjoitti...

Sipulinrakastajan unelmapiirakka! Olen tehnyt muuten samalla ohjeella, mutta maidon tilalla on kermaviili ja sipulin mausteena pannulla lisäksi kuivattu timjami. Pilkkominen terävällä veitsellä on terapeuttista, aina.

Anna kirjoitti...

Jep! Ja kun kerran terävällä veitsellä pilkkoo sipulikasan, niin jo pelkkä ajatus tylsästä veitsestä ja edes yhdestä sipulista alkaa itkettää :D

Krista kirjoitti...

Ja minusta on kanssa hienoa että joku tajuaa että veitsellä leikataan eikä survota... ;)

Anna kirjoitti...

Krista: Jep, siinä on iso ero!