Ihana Pariisi

Joulun alla vietimme pitkän viikonlopun Pariisissa. Loma oli äärimmäisen rennon letkeä, sillä Pariisin päänähtävyydet oli tullut kierrettyä pikavauhdilla jo pari vuotta aiemmin. Eiffel, Louvre ja Notre Dame kuuluivat kuvioon tälläkin reissulla, mutta enimmäkseen aika kului riittävän pitkään nukkuen, hyvin syöden, puodeissa, maisemissa ja metroasemilla kierrellen ja Montmartren kauniita taloja, mäkiä ja katuja fiilistellen.

Keittiötarvikekaupat

Sillä Sipulit olivat listanneet herkku- ja keittiötarvikepuoteja juuri sopivasti ennen reissuamme, iso kiitos siitä!


























Keittiötarvikekaupoista vaikuttavin oli E. Dehillerin (risteys 18 et 20, rue Coquillière - 51, rue Jean- Jacques Rousseau). Perinteikkäässä, varastomaisessa kaupassa tuoksui puu ja metalli, ja asiakas saattoi kuvitella olevansa vaativa keittiömestari sadan vuoden takaa. Varsinkin kellarin saavinkokoiset kuparikattilat olivat hauskoja.

Aivan lähistöllä oli pari muutakin Sipulien mainitsemaa paikkaa: leivontatarvikkeisiin erikoistunut Mora (13 rue Montmartre) sekä muuhun keittämiseen enemmän painottunut La Bovida (36 Rue Montmartre). La Bovidan vieressä, Moraa vastapäätä oli muuten myös jonkinlainen luksusherkkukauppa, jossa kävimme vain nopeasti kääntymässä. 

 





















 

Du Bruit dans la Cuisine -kauppa löytyi Saint-Lazare -aseman kauppakeskuksesta. Mora, La Bovida ja tämä olivat "tavallisia", moderneja keittiötarvikekauppoja. Jos tykkää kierrellä vastaavia kauppoja maasta ja paikasta riippumatta, niin varsinaisia ylläreitä ei ole sarjojen ja tuotteiden suhteen vastassa, mutta etenkin Du Bruit dans la Cuisine tuntui olevan valikoimaltaan edelläkävijä. Siellä viihdyin pisimpään ihmettelemässä juttuja joita en ollut ennen nähnyt. Sipulien listaamista paikoista mainittakoon vielä Pylones, joka tuntui tulevan vastaan joka kulmalla, mukaan lukien samaisessa Saint-Lazaren kauppakeskuksessa. Pylones muistuttaa vähän tanskalaista Tigeria, eli esillä on vinkeää tilpehööriä, kuitenkin kodin ja keittiön pikkutavaraan painottaen. 


























 
Herkkukaupat

Paria ihan erikseen herkkuihin keskittynyttä paikka haluaisin hehkuttaa. Majoituimme mielettömän tunnelmallisessa, pikkupuotien kansoittamassa Montmartressa, ja ihan omilta huudeiltamme löytyikin bretagnelaisiin erikoisuuksiin keskittyvä Ty Miam Goz (64 Rue d'Orsel). Mukaan tarttui niin marmeladeja, rapurilletteä kuin jonkinlaisilla merileväkasveilla muastettuja sinappejakin. Omistaja oli asialleen omistautunut ja palvelu erittäin hyvää, vaikka yhteinen kieli rajoittuikin pitkälti bonsuuriin. 

Vastaava, Provencen herkkuihin erikoistunut kauppa Premiere Pression Provence - Épicerie provencale löytyi vain pari korttelia ylempää (3 Rue Tardieu), ja siellä taas myytiin muun muassa öljyjä, etikoita, tapenadea ja anjovistahnaa.

Legendaarisen tavaratalon Galeries Lafayetten gourmet-osasto (48 Boulevard Haussmann), se paikallinen "Stockan Herkku", taas oli kuin pieni herkkukauppa jättimäisellä mittakaavavirheellä: isojen brändien lisäksi tarjolla oli paljon erikoistuotteita. Uuvuttavan paljon, mutta kannattaa silti poiketa.

Ruokapaikat

Pariisissa ehkä parasta on, että voi vain kävellä katua, poiketa sisään ovesta, ja hyvin suurella todennäköisyydellä olet poikennut paikkaan josta saa hyvää ruokaa. Perinteikkäitä, tunnelmallisia pikkubistroja riitti loputtoman paljon ainakin majapaikkamme liepeillä (sanoinko jo, että Montmartre on ihana) ja kaikkialla muuallakin? Muutama paikka jäi kuitenkin erilaisena mieleen.

 





















 

Smooth in the City on parasta sellaiselle, joka tarvitsee kipeästi aamupalan, mutta jolla voi-sämpylä-croissantti-marmeladi -yhdistelmä alkaa siinä kolmannen päivän paikkeilla töksähdellä. Smoothiet valmistuvat mehubaarityyliin tuoreesta tavarasta silmien edessä.

La Caravane (35 rue de la Fontaine au Roi) on selvästi viihtyisä rokkibaari ja hengailupaikka eikä samettiin verhoiltu pönötysbistro: mutta sieltäkin saa koko kattauksen ruokaa. Illan plat du jour oli ehtinyt jo loppua kun olimme liian myöhään liikkeellä, joten änkytimme hädissämme pöytäämme juustoburgerit. Ei muuten yhtään hassumpi ratkaisu sekään, kyseessä oli sen verran itse tehty, maukas ja mehevä versio. Alkuruoka-grillivihannekset olivat myös loistavia. 

























Bistro-kirja taskussani halusin löytää myös jotain oikein perinteikästä ja tyylikästä, ja niin me menimme lounaalle La Ferrandaiseen (8 rue de Vaugirard). Ei ollut eka kerta kun olimme vähän väärään aikaan liikkeellä, ja niinpä saimme lounaaksemme lajitelman "mitä keittiössä vielä on jäljellä" -asioita. Lanttusoppaa, jänöä (ehkä jänöä, tai sitten jotakin ihan muuta lihaa) riisissä ja pähkinäterriiniä. Rustiikkia ja fiiniä samaan aikaan. Paikka oli hurjan tunnelmallinen, mutta olimme ehkä hippasen nuorempia kuin muu asiakaskunta.

























Pariisissa on monta marokkolaista ravintolaa. Helsingissä niitä ei ole turhan montaa, joten tilaisuudesta oli napattava kiinni: Le Mansouria (11 rue Faidherbe) tarjosi eksoottisia makuja ja keltainen, itämainen sisustus jäi mieleen. Olimme paikalla heti ovien avautuessa, mikä ehkä kannatti, sillä paikka tuli sittemmin aivan täyteen. (Niin no, pöytävarauksetkin on varmaan keksitty mutta tapansa kullakin...)

Muuta tietämisen arvoista 

 





















 

Jos joku lukee tätä postausta Pariisin-matka mielessään, muistettakoon että:
*Oikeasti pariisilainen turistibistro-aamiainenkin on aika mukava
*Louvressa siistiä on Mona Lisa ja Napoleonin astiat, mutta ei Ikinä Kannata Eksyä sinne egyptiläisten kivipaasien luo. Se on monotoninen kierros, joka kestää aivan loputtoman kauan.
*Hotel Audran oli oikein huokea ja siisti paikka: ja onnekas voi saada sieltä ullakkohuoneen, jossa tuntee olevansa suoraan kuin jostain taiteilijaromaanista





















*Jos tykkää La Case de Cousin Paul -valoista, löytyy Montmartresta tähänkin karkkikauppa-unelmaan vastaus
*Savon de Marseille -kaupassa (3 rue Bréa) ihastuin tuoksuviin voiteisiin ja tietysti niihin saippuoihin. Marseillehullun must.




















*Eiffeliin kiivettyään ei näe Eiffeliä. Jos sen sijaan kiipeää Basilique du Sacre-Coeurille, näkee Eiffelin ja ihan valtavan paljon muutakin. (Alas astellessa maisema on lamppuineen varsin ranskalainen, katso postauksen eka kuva.)
*Joulumarkkinakaupunkina Pariisi ei ole yhtään hassumpi. Pienempiä löytyi itsenäisyyspäivän aikaan sieltä ja täältä, äkkiseltään laskien törmäsimme ainakin neljiin, ja ne suurimmat ja mahtavimmat taitavat olla Champs-Élyséen varrella.

Kuva: Crack a Book

Kotimatkalla ostin muuten mainion kirjan. Hauska toimittajaheppu on koonnut tarinoiksi knoppitietoa ja visiittivinkkejä. Puistoja, katukylttejä, suhdetta veteen ja ennen kaikkea kaupungin historiaa. Lentoasemalla manailin ensin, miksi löysin kirjan vasta nyt, mutta sitten keksin: jotta palaisin kaupunkiin aina uudelleen, tietty! Suosittelen kuitenkin sellaisellekin, jolla matkaliput vasta polttelevat taskussa.