maanantaina, heinäkuuta 14, 2008

Kesän herkulliset rasvaserkukset

Kesäkastike tiivistää lapsuuteni kesät yhteen makumuistoon. Nopeasti valmistuvaa voi-sipulikastiketta nostettiin ja nostetaan pöytään kotona päin hyvin usein - eikä ihme! Yksinkertaista, mutta juuri siksi niin hyvää. Ja kun otetaan huomioon, että lapsena uusia perunoita tuli syötyä varmaankin joka kesäpäivä, olen nauttinut tätä herkkua elämäni aikana erinäisiä litroja.






















Kesäkastike

reilu nokare voita tai voita sisältävää levitettä (esim. Oivariinia)
suurinpiirtein sama määrä vettä
runsaasti pieneksi silputtuja kevätsipulin varsia tai ruohosipulia
aromi- tai yrttisuolaa

*Annostele muumimukiin voi ja vesi. Arvioi määrä ruokailijoiden mukaan: voita voi laittaa saman verran kuin sama määrä ruokailijoita laittaisi sellaisenaan uusien perunoiden päälle.
*Kuumenna mikroaaltouunissa keskilämmöllä, kunnes voi on sulanut veteen. Voit toki tehdä saman kattilassa liedelläkin, mutta kotioloissa mikroaaltouuni säästää aikaa, energiaa ja tiskiä.
*Lisää mukiin runsaasti kevät- tai ruohosipulia. Mausta kastike ripauksella aromi- tai yrttisuolaa. Nauti perunoiden kera.

Uudempaa makumieltymysten polvea taas edustaa majoneesi. Olen oppinut syömään sitä oikeastaan vasta opittuani valmistamaan sitä itse - ja melkoista herkkuahan tuo itse tehtynä onkin! Tosin sen verran tuhtia, että litratolkkua en suosittele ainakaan kovin lyhyen ajan sisään. Oma majoneesini on tietysti aiolia, sillä majoneesin kohdalla valkosipulimahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä, väitän minä. Tätä nautittiin lohkoperunoiden ja kalapuikkojen (eli fish and chipsin!) kanssa.























Aioli

2 tl sitruunamehua
1 tl omenaviinietikkaa
1 tl dijon-sinappia
ripaus suolaa
ripaus sokeria
pieni ripaus valkopippuria
1-2 hienonnettua valkosipulinkynttä (kaksi, mikäli todella tykkäät valkosipulista)
1 keltuainen
1,5 dl öljyä

*Mittaa kulhoon kaikki aineet öljyä lukuunottamatta. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi.
*Jatka sekoittamista ja lisää öljyä sekaan ensin tipoittain, ja kun huomaat emulsion syntyneen (eli majoneesi alkaa näyttää vaahdottuvalta), lisää loput öljystä mukaan ohuena norona. Mikäli valmis majoneesi on liian tiivistä ja jäykkää, voit ohentaa sitä pienellä tilkalla kylmää vettä.
*Majoneesin voit tehdä myös sähkövatkaimella tai käsin vatkaamalla. Mikäli teet isomman erän, myös monitoimikone sopii tarkoitukseen.

5 kommenttia:

Meri, Helsinki kirjoitti...

Aioli on mahtiherkkua, mutta tuosta edellisestä en ole koskaan kuullutkaan ja täytyy sanoa, että kastikkeita kammoava puoleni aktivoituu siitä jostain syystä :-D Uskon, että on herkullista, mutta se ei vaan välity ruumiille, joka ei hyväksy.

Mutta hirmu hauska kuulla, mitä kukakin on pienenä syönyt ja minkälaisessa ruoka- ja makumaailmassa kasvanut. Meillä on syöty uudet perunat aina voi(tai flora)-nokareen ja tillin kanssa, sinappisilliä unohtamatta. Siitä tosin en lapsena piitannut, vaikka nyt se on niiiiiin herkullista. Itse aina muusasin uudetkin perunat karkeasti ja sotkin rasvan joukkoon, olenhan pienestä saakka ollut muussilla käyvä muuli ;-)

Merituuli kirjoitti...

meilläkin syötiin voikastiketta. voi ja sipuli sulateltiin levyllä ja sipulit keitettiin joukossa tooosi pehmeiksi. siskojen kanssa vedeltiin tätä sitten uusien perunoiden päällä kuorittujen, kylmien makkarakiekkojen kanssa kun ei sillistä välitetty. ja oli niin hyvää!

itse en ole montaakaan kertaa tehnyt voita kastikkeeksi asti (vaikka se ylihelppoa onkin) vaan Muulin tavoin lohkaissut rasvaa suoraan pottujen päälle.

Anna kirjoitti...

Hauskaa kuulla teidänkin perunamuistoista! :) Tiedän tunteen siitä ettei viitsi tehdä mitään erityistä sellaisesta, joka toimii tekemättäkin (kuten nyt voinokare), mutta tämä kastike syntyy multa vaikka silmät kiinni ja oon niin tottunut sen makuun, että pelkkä voi tuntuu perunoiden kanssa ihan väärältä, huonosti leviävältä tai jotain :D Nää jos mitkä on tottumiskysymyksiä!

Anonyymi kirjoitti...

Nam, voikastike on ihanaaaaaa ja kiva että kerroit mihin voin käyttää lahjaksi saamaani yksinäistä pikku myy-mukia :)

Anna kirjoitti...

Hanna: Joo, Myy saa voista hyvän kumppanin! :)