torstaina, tammikuuta 17, 2008

Valkosipuli-savujuustokeitto

Tallinnan-tuliaisten, herkkukorien ja jälleenlahjoitusten seurauksena jääkaappiin oli ilmestynyt savujuustoa. Tiedättehän: sellainen ruskea, makkaranmuotoinen ja hyvänmakuinen juusto. Rakenteeltaan se on melko samanlaista kuin suomalainen savujuusto Kippari, jota tosin myydään ilmeisesti vain viipaloituna.

Saan usein kaikenlaisia ruokavisioita, mm. ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla, ja yksi sellainen oli tuon juuston pehmeä yhdistäminen valkosipuliin. Vaikka valmiissa keitossa olikin kokonainen, suurehko valkosipuli, oli lopputulos ainakin omaan makuuni nimenomaan pehmeä ja täyteläinen. Tällaisista keitoista kuulemma pitävät nekin, jotka eivät valkosipulista sellaisenaan niin paljon perusta, joten suosittelen!




















Valkosipuli-savujuustokeitto (3-4 annosta)

1 valkosipuli (n. 10-12 kynttä)
2 keskikokoista sipulia
1-2 rkl voita tai öljyä (jos käyttää öljyä, välttyy noilta pintaan nousevilta keltaisilta pisaroilta...)
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio (lihaliemi olisi sopinut tähän myös)
ripaus valkopippuria
loraus rasvatonta maitoa
reilu 100g savujuustoa
tarjoiluun jotakin yrttimaustetta, esim. basilikaa tai oreganoa

*Hienonna sipuli ja valkosipuli mahdollisimman hienoksi. Kuullota niitä keskilämmöllä pinnoitetussa kattilassa, kunnes sipulit ovat läpikuultavia.
*Lisää vesi, liemikuutio ja pippuri. Anna kiehua hiljalleen noin puoli tuntia.
*Lisää sekaan loraus maitoa sekä savujuusto pieninä paloina. (Ruskea kuori kannattaa leikata juustosta pois.) Sekoita kunnes juusto on sulanut joukkoon. Anna kiehahtaa.
*Maista, mausta tarvittaessa. Ripottele valitsemaasi yrttiä valmiin keiton pinnalle.

P.S. Kiitokset ee:lle blogikukkasista!

3 kommenttia:

Polkkapossu kirjoitti...

Kippari on jees, joten epäilemättä virolainen versio myös, sikälimikäli samalta maistuu. Valkosipulin osalta toinen hyväksi todettu valmistustapa on vetää vaakasuunnassa halki, heittää pellille, hieman öljyä pintaan ja nuketus uunissa kypsäksi. Sitten palat keittoon. Tulee mukavan paahteinen maku, tosin savujuustosta varmaan tässä keitossa saa jo tarpeeksi paahtoa.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno blogi :)
Ja mikä resepti! Tätä kokeillaan ihan lähipäivinä, on nimittäin jääkaapissa pötköllinen Tallinnantuliaisia!

Anna kirjoitti...

Polkkis: Hei juu, oonkin kuullut joskus tuosta vinkistä! Tarkemmin ajatellen noin taidettiin menetellä reseptissä, jota ensin olin ajatellut kokeilla... Tää keitto valmistettiin kuitenkin keittiössä, jonka fasiliteetit eivät riittäneet uunisuunnitelmaan :)

Soppahanna: Kiitos! Olipa mieltä lämmittävä kommentti. Hauska sattuma: ajattelinkin tätä postatessani että varmaankin näin lomien jälkeen monella muullakin on tällaista juustoa jääkaapissa odottamassa käyttöä...