Surkeiden sattumien soppa

Aina eivät ole ylisanat tarpeen. Niin kävi tämän cross-over-kattilallisen kohdalla. Mieli teki epämääräisesti keittojuureksia, lopulta intouduimme kanssa-aterioitsijan kanssa ostamaan kaupan melkein tyhjäksi eri kasviksista. Mukana oli niin puna- kuin kiinankaaliakin, paprikaa, purkkiherkkusieniä, selleriä, palsternakkaa, limettiä... Mukaan heitettiin mungpapunuudeleita, ja kaiken kruunasi kaupan halvin pakastesei.



















Ainekset onnistumiseen olivat ehkä kasassa, mutta kun keittoa keitettiin hurjan kovaa kiehuen ihan liian kauan ja maustettiin satunnaisilla Aasia-mausteilla, oli lopputulos ruskeanvioletti pata täynnä läpeensä pehmeitä sattumia. (Papunuudelit olivat kyllä hyviä, ne lisättiin keittoon ihan loppuvaiheessa. Tosin niistäkin tuli tietysti violetteja...) Lopputulos oli ihan ok - Aromatin kanssa :D.

Ei näin. Seuraavan kerran teen joko rehellistä suomalaista kasviskeittoa, sattumat napakoiksi jättäen, tai nuudelikeittotyyppisesti suikaloin vihannekset ohuenohuiksi ja kaadan kuuman liemen päälle. Piste.