Keittokirjaleikki

Kun pääsin taas hetkeksi aakkosfiiliksiin, alkoi luovuus kukkia ja keksin toisen, ehkä vielä hauskemman ja helpomman ruokaleikin. Hölmöllä on kivaa keskenäänkin! :D


















Ja se menee näin, ja se menee näin:

1. Laske hyllyssäsi olevien keittokirjojen ja muiden haluamiesi reseptiopusten määrä. Arvo sitten kirja: Syötä ykkönen ja maksimiluku satunnaislukugeneraattoriin. (Hauskempaa on, jos voit pyytää joltain kotonasi hiippailevalta ihmisolennolta lukua väliltä 1-x. Mutta jos leikki ei viihdytä sivuhenkilöitä yhtä paljon kuin sinua, on robotti ihan hyvä vaihtoehto.) Saat numeron. Laske nyt monesko kirja on kyseessä, ja nappaa se käsiisi.

2. Montako sivua kirjassa on? Arvo nyt itsellesi sivu samaan tapaan kuin edellä.

3. Jos sivulla on monta ruokaohjetta, arvo numero väliltä 1-[ruokaohjeiden määrä]. Jos sivulla ei ole lainkaan ruokaohjeita, arvo uusi sivunumero.

+ Liennytyspykälä: Huomioi tilanne. Arki vai juhla, aikaa vai ei, lähteäkö kauppaan vai ei, syödäkö jotakin ruokavalioon kuulumatonta vai ei. Jos ei nappaa, toista kohdat 1-4 - kyllä sieltä jotain hauskaa osuu vastaan!

Ensimmäisellä kerralla osui vastaan Jill Dupleixin Good Cooking -kirjan pinaatti-sinihomejuustoquesadillat. (114 - 69 - 1). Tortilloja, mozzarellaa, gorgonzolaa ja pinaattia. Ainesosat olivatkin siinä - yksinkertaista, ja vaatisi vähän särmää - mutta tulipa kokeiltua, niin monta kertaa olen kirjan kuvia kuolannut.























Toiselle kierrokselle arpoutui kuin taikaiskusta ehkä se kaikkein kovimmassa kulutuksessa oleva arkikeittokirja, Hyvä kokki (tai siis sen edellinen painos). Sieltäkin aivan loputon määrä ohjeita on edelleen kokeilematta, joten punakaali-appelsiinisalaatti oli enemmän kuin tervetullut kaveri pöytään.

Punakaali-appelsiinisalaatti (kirjasta Hyvä kokki)

300 g punakaalia
2 appelsiinia
1/4 purjoa
Kastike:
2 rkl appelsiinimehua
2 rkl öljyä
1/2 tl timjamia
ripaus suolaa

*Raasta punakaali tai leikkaa se ohuiksi suikaleiksi. Kuutioi appelsiinit, leikkaa purjo renkaiksi.
*Yhdistä kastikkeen ainekset ja sekoita salaatin joukkoon.
























Oli pakko jatkaa arvontoja kun puuha oli niin erityisen jännää. Haaviin tarttui tällä kertaa jonoon juuttunut helmi: siskon aikanaan tuliaiseksi tuoma The British Museum Cookbook. Haaveilen historiallisista teemajuhlista, mutta jotenkin olen kuvitellut kaikki historiaa havisevat ohjeet ihan kamalan vaikeiksi. Vaan mitä kävikään, sivun 60 päärynäjälkkäri oli ihan tolkuttoman helppo nakki arkipäivän iltapalaksi. Hauskan makuinenkin, sitäpaitsi. Tällä kertaa saattoi kuvitella itsensä johonkin Rooman vallan ajan ruokabileisiin.

Mikä hauskinta, "Imperial Rome"-luvun päärynäohjeessa kehotettiin kahteen kertaan käyttämään mikroaaltouunia, jos perinteinen menetelmä ei nappaa. Vaan ei hätää, onnistui pannulla ja uunissakin ;).

Uunissa paistetut päärynät (villi oma käännös teoksesta The British Museum Cookbook, luku Imperial Rome)

3 suurta tai 6 pientä päärynää kuorittuna, kota poistettuna, neljäsosiin leikattuna ja viipaloituna
3 rouhaisua mustapippuria myllystä
2 reilua hyppysellistä juustokuminaa
1 rkl hunajaa
2 rkl makeaa valkoviiniä
2 munaa

*Hauduta päärynäviipaleita pippurin, juustokuminan, hunajan ja viinin kanssa pannussa hitaasti noin 10-15 minuuttia tai kunnes päärynät ovat kypsyneitä mutta edelleen napakoita. ("Slightly crunchy"?! Haudutetut päärynät rapeita?!) (Vaihtoehtoisesti voit kypsentää kokonaisuuden mikroaaltouunissa 3-5 minuutin ajan.)
*Nosta päärynäviipaleet pois irronneesta keitinliemestä, kuivaa talouspaperilla ja laita laakeaan uunivuokaan. Anna liemen hieman jäähtyä.
*Vatkaa kaksi munaa kevyesti haarukalla sekaisin ja jatka vatkaamista sitten sekoittaen joukkoon jäähtyneen keitinliemen. Kaada munaseos päärynöiden päälle uunipannuun.
*Paista uunissa 160°C:n lämmössä 20 minuuttia tai kunnes munaseos on hyytynyt. ("It should take approximately 5 minutes in a microwave" - mutta suosittelen ehkä munaseoksen kanssa harkitsemaan kahdesti sitä mikron käyttöä...)

Armenia: Lavash-leipää ja linssikeittoa

Arvaatteko, mikä heräsi juuri henkiin horroksen mailta? Mikä saapui varjoista ja pimeydestä valoon? Se on... aakkosmatka!

Nämä suorastaan raamatulliset sanakäänteet vievätkin aasinsiltaa pitkin Armeniaan, tuohon Kaukasian maahan, jossa joskus seisoi maan kansallissymboli, Ararat-vuori. (Nykyisin legendaarinen vuori on Itä-Turkissa. Raja siirtyi, ei se vuori.) Sillä vuorella taas on jotakin tekemistä ala-asteen uskonnontuntien ja Nooan arkin kanssa...

Jos vuori on legendaarinen, niin legendaarinen on myös leipä. Googletellessa lavash tuli vastaan hieman joka suunnalta. Ja lavash-leipä taas, väittävät, on muuten se sellainen, jota silloin samaisina raamatullisina aikoina murrettiin ja mutustettiin, joten sinne uskonnontunneille päädytään taas.























Lavashista on loputon määrä erilaisia reseptejä ympäri nettiä; pyöreää ja neliskulmaista, leivinjauheella, hiivalla tai kohottamatta, hunajalla tai maidolla, voilla tai öljyllä, pehmeää, rapeaa... Itse tein nostatusaineettomia, rapeita pyörylöitä. Mallina oli tämä ohje, joka tosin osoittautui ihan hirveän suolaiseksi, ja niinpä ainemäärät muotoutuivatkin lisäysten myötä omanlaisiksinsa. Mutta kuten sanottua, lavash-ohjeita löytää netistä ihan loputtomasti, olkoon tämä yksi lisää niiden joukkoon.

Leipää dipattiin linssi-aprikoosikeittoon, jossa maistuivat juustokumina ja sitruuna. Ohjeita armenialaiseen linssi-aprikoosisoppaan löytyy paristakin blogista. Kuvittelin olevani vuorenrinteen muori talvisena marraskuun päivänä, ja muikistelin tyytyväisenä kun maistui niin hyvältä!

Rapea armenialainen lavash-leipä

90 g vehnäjauhoja
90 g täysjyvävehnäjauhoja
0,5-0,75 tl suolaa (riippuu, kuinka vahvan makuista suolaa käytät)
3 rkl öljyä
110 g maitoa
seesaminsiemeniä

*Sekoita kulhossa jauhot ja suola. Hiero sormenpäillä joukkoon öljy. Tee keskelle kuoppa, kaada siihen maito ja vaivaa tasaiseksi palloksi.
*Vaivaa taikinapalloa pöydällä noin viiden minuutin ajan. Laita sitten päälle kulho ylösalaisin ja jätä huoneenlämpöön vetäytymään noin 30 minuutin ajaksi.
*Jaa taikina kuuteen osaan ja kaulitse osat pyöreiksi tai pitkulaisiksi, noin parin millimetrin paksuisiksi levyiksi. Ripottele pinnalle runsaasti seesaminsiemeniä ja rullaa kaulinta vielä kerran levyn päällä niin, että seesaminsiemet tarttuvat leipään kiinni.
*Paista 200°C:n lämmössä uunin keskitasossa noin 10 minuuttia tai kunnes pinta on saanut hieman ruskeaa väriä. Varo paistamasta liikaa.























Armenialainen linssi-aprikoosikeitto

110 g punaisia linssejä
110 g kuivattuja aprikooseja
2 suurta perunaa
1,5 litraa kasvislientä
1 sitruunan mehu
2 tl juustokuminaa
2-3 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna
(suolaa, pippuria)

*Huuhtele linssit ja kuivatut aprikoosit. Kuori ja paloittele peruna, paloittele kuivatut aprikoosit. *Mittaa kattilaan linssit, aprikoosit ja peruna. Kaada päälle kasvisliemi, lisää sitruunamehu, juustokumina ja puolet persiljasta ja anna kuumentua kiehuvaksi. Keitä hiljalleen noin 30 minuutin ajan.
*Lisää loput persiljasta. Maista, mausta tarvittaessa. (Soseuta halutessasi.) Tarjoile.

Palsternakkalastuja salaatissa

Salaatti on parempaa kun siinä on jotakin paahdettua. Ja juurekset tarjoaa parastaan ihan ohuiksi lastuiksi veisteltyinä, uunissa nopeasti käytettyinä ja käpristyneinä. Siispä palsternakkasalaatti, olkaa hyvät!























Palsternakka-juustosalaatti

palsternakkaa ohuina siivuina (sen verran, että viipaleet voi levittää yhdeksi kerrokseksi uunipellille)
1 tl öljyä
salaattia, kurkkua, kirsikkatomaattia, pala purjoa, viinirypäleitä, salaattijuustokuutioita
grana padano -juustoa

avokadoöljyä, balsamiviinietikkaa, suolaa, pippuria

*Kuori ja leikkaa pala palsternakkaa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi, veitsellä tai juustohöylällä. Mittaa öljy kulhoon, ja sekoittele sitten palsternakkaviipaleita kulhossa niin että öljyä tarttuu hieman pintoihin. Levitä viipaleet leivinpaperoidulle uunipellille ja lykkää 225°C:een uunin ylätasolle. Noin 3-5 minuutin kuluttua viipaleiden reunat ovat alkaneet käpristyä. Käännä uunin lämpö pois päältä, ja anna viipaleiden paahtua jälkilämmössä sillä välin kun valmistat salaattipohjan. Huolehdi, etteivät ohuet viipaleet pääse kärähtämään.
*Paloittele salaattitarpeet ja sekoita. Jaa salaattipohja lautasille.
*Asettele pinnalle palsternakkaviipaleita ja grana padano -juustosta veistettyjä lastuja.
*Mausta avokadoöljyllä, etikalla, suolalla ja pippurilla.

p.s. Kuva-arkisto muuten kertoi, että täähän on jo toinen palsterisalaatti tämän blogin historiassa! :)

Punajuuribuumi

Olen syönyt pari päivää borssikeittoa. Ihan mahtavaa lusikoitavaa se, vaikka unohdinkin Sen Olennaisen eli maustekurkun. En punajuurta sentään. Punajuurta ei juuri nyt voi unohtaa, se tulee ihanan purppuraisena vastaan monessa muodossa. Yhtä, toista jos kolmattakin punajuurisoppaa on näkynyt pitkin syksyä työpaikan lounaspöydässä. Vegemisissä on tehty punajuuripestoa, Kulinaarimurulassa burgereita. Yksi punajuurilempparini kummittelee myös mielessäni jatkuvasti: Prinsessakeittiön punajuurilasagnat. Ja sitten on tietty kapriksiset lindströminpihvit ja perinteiset punajuuriviipalepihvit ja vaikka mitä!

Vihdin Uutisissa, joka muuten on yllättävässä määrin ruokakulttuurin lähettiläs, tehtiin lokakuun puolivälissä omenaista punajuuripastaa. Sitä siis - kiitokset ohjeen valinnasta kanssaruokailijalle :)! Kun mukaan murusti juustoa tai ripotteli pähkinöitä, oli ateria aika kohdillaan.


















Omena-punajuuripasta (Ohje alunperin Elina Teerijoen kirjasta Sata ruokaa tähteistä)

400 g pastaa (laitoimme kyllä vähemmän)
1 omena
2 keitettyä punajuurta
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä
timjamia
mustapippuria
suolaa
2 dl ruokakermaa

*Keitä pasta.
*Raasta omena ja punajuuret, silppua sipulit. Kuullota sipulit öljyssä paistinpannulla, lisää raasteet ja parin minuutin kuluttua mausteet ja kerma. Anna hautua kannen alla noin 10 minuutin ajan.
*Sekoita kastike kypsän pastan joukkoon.
(*Ripottele annosten pinnalle juustoa tai pähkinöitä.)

Rahkateeleivät

Sohin aika usein kepillä muurahaispesää ja kaikenlaisia Kirjoittamattomia Sääntöjä. Kun leivon, roiskin menemään vähän miten sattuu, ja katson sitten onko lopputulos hyvä. Kun tekee mieli, syön vähän mitä sattuu, ja katson sitten onko fiilis hyvä.

Lähiaikoina olen nauttinut muun muassa kalapuikoista ja jääkaappikylmistä nakeista. Fiilis hyvä.


















Toisinaan taas syön hiillostettua lohitartaria. Toteutus blogikaverit, ohje Valion, sisältää lohta ja pippurijuustoa ja ilmestynee reseptisivuille lähitulevaisuudessa.


Lähiaikoina olen myös leiponut teeleipiä uuden maustetun chilirahkan inspiroimana. Rahka oli tullut ruokatalouteemme jo ennen kuin minut kutsuttiin Valiolle kokeilemaan sen käyttöä. Syvä niiaus koekeittiötä kohti, teeleipäohje oli kuin meille räätälöity. Paitsi että tietysti räätälöin sitä kotona vielä lisää, kuten tapoihini kuuluu. Tätä tullaan tekemään meillä ehkä melko monta kertaa uudestaan.

Fiilis hyvä, maku loistava.























Rahkateeleivät (2 isoa tai 4 normaalimpaa)

2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl vehnäleseitä
(alkuperäisessä ohjeessa ei ole leseitä, vaan 3 dl vehnäjauhoja)
2 tl leivinjauhetta
2 dl juustoraastetta
1 prk (200 g) Makea ja tulinen -rahkaa (tai vaihtoehtoisesti rahkaa johon on sekoitettu vaikkapa ripaus sokeria, chilikastiketta ja säilöttyä paprikaa tai jalapenoja)
1 dl maitoa
0,5 dl öljyä (alkuperäisessä ohjeessa sitä sellaista juoksevaa Oivariinia)
(1 omena raastettuna, jos sellainen sattuu kotoa löytymään)

tarjoiluun voita

*Sekoita kuivat ainekset kulhossa. Lisää loput ainekset. Sekoita nopeasti tasaiseksi, älä vaivaa liikaa, ettei taikina sitkisty. Taikina on aika löysää, älä hämmästy,
*Leivinpaperoi uunipelti ja ripottele paperille hieman jauhoja. Jaa taikina esimerkiksi neljäksi kasaksi pellille. Ripottele pinnalle reilusti jauhoja ja taputtele tasaisiksi, noin 1 cm:n paksuisiksi teeleiviksi. Leikkaa jokainen leipänen vielä leivinpyörällä neljään osaan.
*Paista uunin keskiosassa 225°C:ssa noin 12-17 minuuttia tai kunnes väri on kauniin kullanruskea.

Marinoitu munakoisosalaatti

Lauantaiksi piti keksiä kepeä salaattiruoka, ja jääkaapissa odotteli täydellinen munakoisoyksilö. Olin viime viikonloppuna maistellut ihan uskomattoman maukkaita marinoituja munakoisoviipaleita, ja siitä syntyi inspis tähän ruokaan.























Kuningasideanani oli munakoisojen "pikamarinointi". Kuningasideat ei AINA osoittaudu nimensä mukaisesti, mutta tällä kertaa ei menty ihan metsään. Munakoisoviipaleet paahdetaan kypsiksi kuivalla pannulla, kipataan sitten kulhoon ja käännellään marinointiliemessä. Sienimäiset munakoisoviipaleet imevät tässä vaiheessa marinadia ja makua kuin - no, sienet, ja paahteinen paistopinta pitää kuitenkin samalla sen paahdetun fiiliksen mukana.

Yllättävän täyttävä tuo koisokaveri muuten, vaikkei mikään protskuvihannes olekaan. Jännä juttu, sillä ravintoainesisältö sinänsä on tosiaan aika lähellä esimerkiksi kesäkurpitsaa. Vaikuttaisiko korkeampi kuitupitoisuus kylläisyyden tunteeseen?


Munakoisosalaatti (kahdelle nälkäiselle, tai neljälle alkupalaksi)

1 munakoiso
n. 250 g pisara- tai kirsikkatomaatteja
1 keräsalaatti
pinjansiemeniä

Marinadi ja salaatinkastike:

2-3 tl valkosipulimaustettua oliiviöljyä (meillä marinoitujen oliivien purkista, voisi hyvin olla varmaankin vaikkapa aurinkokuivattujen oliivien öljyä, tai tietysti oliiviöljyä ja hiukan valkosipulia)
3 tl tummaa, makeaa balsamiviinietikkaa
1-2 tl vaaleaa balsamiviinietikkaa
3/4 tl juustokuminaa
1 tl hunajaa
1/4 tl merisuolaa
muutama rouhaisu mustapippuria

*Huuhtele munakoiso ja leikkaa se viipaleiksi. Jos epäilet munakoison olevan kitkerää, voit itkettää sitä hetken aikaa, eli ripotella viipaleille suolaa ja pyyhkiä noin viiden minuutin kuluttua pintaan kertyneen suolanesteen paperilla pois.
*Valmista kahvikuppiin tai pieneen kippoon marinadiliemi sekoittamalla ainekset keskenään.
*Kuumenna paistinpannu keskilämmölle ja varaa viereen kulho. Paahda munakoisoviipaleita kuivalla pannulla noin pari-kolme minuuttia kummaltakin puolelta. Viipale on riittävän kypsä, kun näet pinnoissa siellä täällä rusehtavaa sävyä, ja kun paistovälineellä tökätessä viipale on niin pehmeä, että päästää välineen kepeästi lävitseen.
*Sitä mukaa, kun satsi viipaleita on paistunut, kippaa viipaleet kulhoon ja lusikoi pintaan marinadilientä vähän kerrallaan. Jatka samaan malliin ja viipaleita kulhossa käännellen, kunnes kaikki viipaleet on paistettu ja ne ovat saaneet marinadikerroksen pintaansa.
*Puolita pisaratomaatit ja sekoita puolikkaat koisoviipaleiden sekaan kulhoon.
*Paahda pinjansiemenet kuivalla paistinpannulla.
*Kokoa salaatti lautasille: revi pohjalle keräsalaattia, lusikoi mukaan munakoisoviipaleita ja tomaattia ja ripottele lopuksi pinnalle pinjansiemeniä.

Kylmää ja kuumaa eli cocktailkutsut telkkarin ääressä

Eräänä arki-iltapäivänä oli tarkoitus lähteä eräille kekkereille, joilla olin fiilistellyt saavani savulohta ja valkoviiniä. Suunnitelma muuttui, ja mentiinkin kaupan kautta kotiin. Vauhdikkaan työviikon keskellä melkoisen rentouttava ja mukava vaihtoehto sekin, nimittäin.

Mikä parasta, sieltä kaupastakin sai savulohta, ja kaupan viereisestä kaupasta valkoviiniä! Kekkerihengessä sitä lohta laitettiin pikkuiselle leipäselle kahdella tapaa. Sitten menin lautasen kera sohvalle, jalat jakkaralle ja telkkari päälle. Ihan parasta.























Lämpimät rieskat

pieniä perunarieskoja, esim Oululaisen
oliiviöljyä
lämminsavulohta
hienonnettua kevätsipulia
juustoa
tomaattiviipaleita

*Levitä rieskat leivinpaperoidulle uunipellille. Sudi pohjalle ja reunoille hieman oliiviöljyä. Voit myös käyttää esim. öljymarinoitujen oliivien tai aurinkokuivattujen tomaattien öljyä.
*Pinoa leivälle lämminsavulohta, kevätsipulia, juustoviipale ja tomaattiviipale. Pirskota halutessasi pintaan vielä pari tippaa öljyä.
*Paista 225°C:ssa uunin keskitasossa noin 10-15 minuuttia tai kunnes juusto on saanut väriä ja rieskapohja on öljyn vuoksi rapsakoitunut.

Lohitahna kylmälle rieskalle

n. 150 g lämminsavulohta haarukalla hienonnettuna
200 g ranskankermaa
pari kevätsipulin vartta hienonnettuna
1-2 tl piparjuuritahnaa
ripaus mustapippuria

*Sekoita tahnan ainekset keskenään. Tarjoile perunarieskan päällä.

Pehmeä peltileipä

Ajattelin tehdä leipää, laiskuus iski, ja muistin, että Omenaminttu-blogissa on joskus ollut houkutteleva peltileivän ohje. Ja sieltähän se löytyi, tammikuun kauniiden maisemien keskeltä!

Sovelsin ohjetta aika reippaasti. Ainemäärät pysyivät melkein samoina, ainekset vaihtuivat, mutta lopputulos oli joka tapauksessa pehmoinen, herkullinen ja keräsi kehuja. Tätä vois tehdä toistekin!























Porkkanainen peltileipä (kapean uunin pellillinen, eli puolikas annos)

2 pienehköä porkkanaa raastettuna
2 1/2 dl vettä
1 tl siirappia
1/2 tl merisuolaa
1 dl kaurahiutaleita
1/2 dl kauralesettä
1/2 dl ruisjauhoja
1/2 pss kuivahiivaa (eli puolet 11 g:n pussista)
3 dl vehnäjauhoja
1/4 dl öljyä

voiteluun vettä, pinnalle seesaminsiemeniä

*Sekoita kulhossa porkkanaraaste ja kädenlämpöä lämpimämpi vesi. Varmista, että seos on edelleen hieman kädenlämpöistä lämpimämpää (n. 42 °C). Sekoita joukkoon haarukkavatkaimella siirappi, suola, kaurahiutaleet, leseet, ruisjauhot ja kuivahiiva.
*Sekoita vähitellen joukkoon vehnäjauhot. Kaada lopuksi joukkoon öljy ja sekoita tasaiseksi.
*Kumoa taikina leivinpaperin päälle pellille ja painele levyksi. Anna kohota lämpimässä paikassa leivinliinan alla noin 40 minuuttia.
*Kuumenna uuni 225°C:n lämpöön. Leikkaa kohonneeseen levyyn varovasti ruudukko esimerkiksi pizzaleikkurilla tai taikinapyörällä. Voitele ruudut vedellä ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.
*Paista uunin keskitasossa noin 15 minuuttia.

Kamalan ihanat lihapullat

Kysymyksiä pään sisältä:

Hei, osaisitkohan kertoa, miten otetaan todella omituinen ja luotaantyöntävä ruokakuva?

Tähän paras keino lienee ottaa lautaselle jotakin harmahtavan ruskeaa ja möykkymäistä, asettaa lautanen hämärässä huoneessa television eteen, asettua äärimmäisen lähelle möykkyä ja pistää kamera räpsimään.











No mutta entäs miten tehdään parhaita lihapullia ikinä?

No niitä tehdään näin:

Sulatejuustolla täytetyt lihapullat (pari pellillistä)

2 dl kermaviiliä
1/2 dl vettä
1 pss (64 g) sipulikeittojauhetta (Eldoradon luomu rokkaa, maustaa ja sitoo)
1 sipuli hienonnettuna
2 porkkanaa hienoksi raastettuna
1/3 ruukkua persiljaa hienonnettuna
2 rkl korppujauhoja
3 pientä kananmunaa
muutama rouhaisu mustapippuria
1 kg luomupossunjauhelihaa
n. 1 pkt vahvaa Koskenlaskijaa tai vastaavaa leikattavaa sulatejuustoa

*Vatkaa kulhossa puuhaarukalla sekaisin kaikki aineet lihaa ja sulatejuustoa lukuunottamatta. Sekoita sitten joukkoon jauheliha ja jatka kiivasta sekoittamista ainakin muutaman minuutin ajan, kunnes seos on mahdollisimman tasainen.
*Paloittele sulatejuusto sormenpään kokoisiksi kuutioiksi.
*Kostuta kämmenesi vedellä, ota siihen pyörykän verran lihapullataikinaa, paina sulatejuustokuutio keskelle ja muotoile taikina sitten pyörykäksi juuston ympärille.
*Paista lihapullia uunin keskitasossa 175°C:n lämmössä 30-40 minuuttia pyöryköiden koosta riippuen.

Possujuhla

Juhlaa on elo, kun pakastimessa on puolikkaan possun verran luomulihaa. Jonottajan odotus palkittiin tämän viikon lopulla, kun koitti meidän vuoromme noutaa saavillinen vakuumiin pakattuja porsaanpaloja Kiven Säästöpossusta.























Ihan ihan tuoreeltaan grillattiin kyljyksiä, ja nyt sunnuntaina tehtiin uunipadassa kasslerpaisti. Veikkaanpa, että aika moni luomuhippeilykriitikkokin menisi hiljaiseksi, jos olisi tullut meidän possupöytään maistelemaan. Nöyrä kiitos ja kumarrus luomuporsaankasvattajille.

Tehtiin uunipaisti Ranskalaisen keittiön salaisuudet - kirjan ohjeella (Padassa paistettu sianliha, s. 334). Kun tuon kirjan ottaa käteen, tuntee Julia Childin hengailevan haamuna keittiössä ja valvovan, että edetään juuri eikä melkein ohjeen mukaan. Niinpä kirjoittamani ohje noudattaa, uskomatonta mutta totta, lähes melkein juuri tuota kirjan ohjetta. (Pikkutarkan kannattaa toki etsiä käsiinsä itse kirja, tämä blogi kun ei ole tunnettu ihan samanlaisesta pieteetistä reseptinkirjoituksessa. ;))



















Padassa paistettu kasslerpaisti, eli ranskalainen keittiö Suomen syksyssä

1 kilon kasslerpaisti
1 rkl voita, 2 rkl öljyä
1 keltasipuli viipaleina
2 porkkanaa viipaleina
4 persiljanoksaa
3 valkosipulinkynttä
1 laakerinlehti
1/2 tl timjamia
suolaa, pippuria
1 dl vettä

*Ota lieden- ja uuninkestävä kannellinen pata, johon lihapala mahtuu. Kuumenna liedellä keskilämmöllä padassa öljy ja voi, ja ruskista sitten paistin jokaiseen pintaan kauniin ruskea väri. Siirrä paisti sivuun lautaselle odottamaan.
*Jos rasva pääsi palamaan, kaada se pois ja kuumenna padassa hieman uutta. Lisää pataan viipaloitu sipuli ja porkkana, persilja, valkosipulinkynnet ja laakerinlehti. Anna tiristä muutaman minuutin ajan, nosta sitten laakerinlehti pois. Nosta paisti takaisin pataan, mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla. Kuumenna kannen alla niin, että paisti alkaa hieman sihistä. Laita lihan paksuimpaan kohtaan lihalämpömittari.
*Laita pata kansineen uunin alatasolle 175°C:n lämpöön. Kypsennä paistia noin 1,5-2 tuntia, kunnes paistin sisälämpötila on 85-87°C. Valele paistia 2-3 kertaa paiston aikana padan pohjalle kertyvällä liemellä.
*Ota pata uunista, nosta paisti sivuun lautaselle ja kääri folioon vetäytymään.
*Jos paistinliemen pinnassa näkyy paljon rasvaa, kallista pataa ja kerää rasvaa lusikalla pois. Lisää pataan noin 1 dl vettä, soseuta kasvikset esimerkiksi perunasurvimella ja keitä sitten nestettä ja soseutettuja kasviksia liedellä voimakkaasti, kunnes nestettä on jäljellä noin 2 dl. Kaada ja painele seos tiheän metallisiivilän läpi, mausta tarvittaessa suolalla ja tarjoile paistin kastikkeena.
*Viipaloi paisti ja tarjoa kastikkeen, perunamuusin ja vihannesten kanssa.