Vanha viisaus, uudet vaatteet

Vanha viisaus lienee se, että kannattaa syödä sitä mitä omilla huudeilla kasvaa ja syötäväksi kelpaa. Uudet vaatteet taas on brändätyllä lähi- ja luomuruoalla - ja se on oikeastaan ihan hyvä juttu, sillä niiden uusien vaatteiden ansiosta unohtumaan päässyt perusasia näkyy taas.

Olin tänään MTK:n organisoimassa Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla. Olisin varmaan unohtanut koko jutun, ellei uusi verkkokauppa Makumaku olisi mainoksellaan kutsunut minua mukaan. Kannatti käväistä: Rautatientori oli täynnä ihmisiä, elämää ja maakuntien herkkuja. Paljon nähtävää ja maisteltavaa, mutta ehkä kuitenkin enemmän messu- kuin markkinatunnelmaa. Vaan se kai taisi olla tarkoituskin, nimittäin lähiruoan ja pientuottajien esiinnostaminen ylipäänsä. Muussa tapauksessa pohjoislappilainen pienyrittäjä taitaisi valita vähän lähemmät markkinat ;).























Aidoin lähiruokafiilis syntyy kyllä juuri markkinoilla. Olin viime viikonloppuna Vihdin vuosisatamarkkinoilla (kuva on sieltä). Siellä myytiin muun muassa kaalia maitokärryistä. Ihan ylivoimainen lempparini oli pitkään Jyväskylän syyskuinen Ween Maan Wiljaa, joka ennen järjestettiin kauniissa paikassa satamarannassa. Nykyään ympäristö on messumaisempi, mutta lähiruokavalikoima edelleen erittäin pop.

Ai niin, mikä on Makumaku? Taas joku portaali, oli ensiajatukseni. Mutta sehän olikin nettikauppa, ja toimii vähän samalla periaatteella vapaaehtoisten pyörittämät luomuruokapiirit. Ruoka tilataan, ja x päivän päästä sen voi noutaa paikasta y. (Tai Makumaun tapauksessa tilata kotiovelle, jos hotsittaa.) Kaupallisella toimijalla on kieltämättä ruokapiirien rinnalla paikkansa. Valikoima vaikuttaa ensi vilkaisulla laajalta, ja helppokäyttöinen nettisivu on satunnaisellekin lähihippeilijälle kätevä konsepti.

Luomupiireissä, syysmarkkinoissa ja Makumaku-verkkokaupassa ilahduttaa erityisesti yksi juttu. Ne muistuttavat sellaisesta perusasiasta, että tänäkin päivänä ja tässä maailmassa ruoka VOI kulkea aika suoraan tuottajalta kuluttajalle. Ihan niin kuin vanhat ja viisaat pitivät itsestäänselvänä.

Ahven uunissa

Se on affen se.























Niitä oli kaupan samaan hintaan kuin kirjolohta, ja eihän se luonto antanut periksi jättää ostamatta. Luonto taas, se on päässyt etääntymään sen verran kauas, että kalatiskin sedältä piti kysyä, kuinkas näiden kanssa nyt toimitaankaan. Kokonaiset, peratut kaverit.

"Suolaa ja yrttimausteita sisäpinnoille, annetaan maustua noin 10 minuuttia. Uuniin leivinpaperin päälle noin 30-35 minuutiksi, 175 astetta lämpöä."

Hyvää tuli. Tätä sormin perkaillessa tuli ihan järvenrantafiilis, keskellä Helsingin harmautta.

Pastakotilot tomaatti-fetajuustotäytteellä

Italiasta asti tuodut pastakotilot olivat odotelleet käyttöä kärsivällisesti ja kauan. Kun kotiin sitten kantautui satsillinen Muttin tomaattisäilykkeitä, italialaistakin italialaisempia, näin liiton syntyvän. (Onko muuten ketään muuta, jota "liitto"-sanan käyttö ruokateksteissä riepoo?!)













































Juustoa vielä mukaan, kurkkaus Kreikan suuntaan, ja tällainen herkku siitä syntyi:

Pastakotilot tomaatti-fetajuustotäytteellä (4 annosta)

16 kpl isoja pastakotiloita ("Suurpastaa", sanoi nerokas työkaveri. Se ON suurta, kuten kuva kertoo.)
oliiviöljyä
15 cm purjon vaaleaa osaa
4 valkosipulinkynttä
1/2 punainen paprika
1 tlk (400 g) basilikamaustettua tomaattimurskaa
n. 2 dl vettä
1 tl tummaa balsamiviinietikkaa
pieni ripaus sokeria
kourallinen tuoreen basilikan lehtiä
n. 150 g maustamatonta tuorejuustoa
250 g fetatyyppistä juustoa

Pinnalle:
n. 1 dl grana padano- tai muuta kovaa juustoa
kourallinen pinjansiemeniä

*Keitä pastakotilot pakkauksen ohjeen mukaan lähes kypsiksi. Valuta kotilot ja sekoita joukkoon pieni tilkka öljyä, jotteivät kotilot takerru toisiinsa.
*Valmista tomaattikastike. Hienonna purjo ja paprika, kuullota niitä pannulla öljytilkassa. Hienonna joukkoon valkosipuli. Kaada sekaan tomaattimurska, vesi, etikka ja sokeri ja anna kiehua hiljalleen parin minuutin ajan. Sekoita joukkoon basilikanlehdet ja siirrä kastike sivuun kuumalta levyltä.
*Valmista juustotahna. Hienonna fetatyyppinen juusto kulhossa haarukalla ja sekoita joukkon tuorejuusto.
*Voitele uunivuoka oliiviöljyllä. Levitä vuoan pohjalle pari kauhallista tomaattikastiketta. Asettele sitten vuokaan pastakotilot. Jaa jokaiseen kotiloon ensin tomaattikastiketta, ja sitten juustotahnaa. (Meidän pyöreään uunivuokaan meni ensin yksi kerros, jonka täytin, ja sitten toinen.)
*Levitä vuokaan loppu tomaattikastike, jos sitä on jäänyt yli, ja ripottele pinnalle juustoraaste sekä pinjansiemenet. Paista uunissa 225°C:ssa noin 20 minuuttia tai kunnes juustoraaste on saanut kauniin kullanruskean värin ja pinjansiemenet ovat paahtuneet.