Ohje on napattu uusimmasta Glorian Ruoka&Viinistä. (Pahuksen lehti: sen linja oli viime aikoina pitkään niin itseään toistava että kyllästyin ja lopetin tilauksen, ja kuin kiusallaan uudet numerot ovatkin olleet taas mahtavia ideoita täynnä.) Ainekset täydensivät hienosti toisiaan muodostaen todella toimivan yhdistelmän - suosittelen! Oliiviöljyn laadukkuudella on tässä pastassa suuri merkitys, kuten lehtikin muistuttaa. Ellei öljy ole kovin maukasta, jää pastaan kaipaamaan pientä täyteläisyyttä. (Onneksi parmesan-juusto voi aina tulla hätiin!) Ohessa alkuperäinen ohje, sen puolittamalla saa aikaiseksi suurehkon annoksen yhdelle nälkäiselle.
Tomaatti-kaprispasta
pastaa (esim. linguine tai spaghetti)
Kastike:
4-5 kypsää tomaattia
1 tl suolaa
1/2 tl sokeria
1 (luomu)sitruunan hienoksi raastettu kuori
1/2 sitruunan puristettu mehu
3/4 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
1 dl silputtua lehtipersiljaa
2-3 rkl silputtua basilikaa
2-3 rkl pieniä kapriksia
mustapippuria myllystä
*Valmista kastike. Huuhtele ja halkaise tomaatit. Poista niistä kovat kannat ja koverra siemenet lusikalla. Leikkaa pieniksi kuutioiksi tai kapeiksi suikaleiksi. (Itse painelin vielä siivilässä mehua pois.) Siirrä kulhoon.
*Mittaa loput kastikeainekset tomaattien päälle. Anna kastikkeen maustua sillä välin, kun keität pastan pakkauksen ohjeen mukaan lähes kypsäksi.
*Valuta pasta. Sekoita kastike pastan joukkoon heti.
*Halutessasi voit lisätä pastan päälle hieman parmesaani- tai pecorinojuustolastuja.
8 kommenttia:
Mikäs on sun suosikkioliiviöljy? Noista laadukkaista siis. :-)
Mun kokemuksen mukaan laadukkaat (okei, kalliimmat) on yleensä miedomman makuisia kuin halvemmat, mutta ehkä otokseni on suppea.
Kyllästyin Gloriaan myös ihan totaalisesti. Lopetin tilauksen ja vaihdoin taas Makuun. Hyvä lehti :D
Meillä on lehtien suhteen hoidettu homma niin, että kukin kotimainen ruokalehti menee eri huusholliin ja lehtiä vaihdellaan ja lainaillaan päikseen.
Mutta Maku tuntuu ikävältä sormissa.
Ylimuuli: Jätin rivien välissä asian aika avoimeksi :D Normaalisti mun oliiviöljy on Rainbowta, mutta kun nyt tämän reseptin myötä ostin Bertollin Extra Virginiä (joka ilmeisesti on aika basic-oliiviöljy?) huomasin kyllä positiivisen eron halpikseen. Miltään aivan ylimaallisen täydellisen täyteläiseltä sekään ei kuitenkaan maistunut, koska olen niin pihi etten raaskinut ostaa niitä (kai) superhyviä.
Joten en osaa sanoa lemppariani, paitsi että Reiska ei ole ehkä valinnoista vakuuttavin ;).
Polkkis: Mä tein ihan saman jutun! Jossain vaiheessa alkoi epätoivo vallata, ja avauduinkin pettymyksistäni asiakaspalveluun samalla kun lopetin tilauksen. Tosin myös tarjoukset vaikutti; vuosi sitten sain tilattua Glorian puoleen hintaan ja nyt Maku-lehden. Ehkäpä sitten taas joskus Gloriaa.
Jams: Mulla oli aiemmin Makua kohtaan vähän epäileväinen asenne, mutta sen nykyisestä meiningistä olen kyllä tykännyt. Ja on se paperikin melkein yhtä hienoa kuin Gloriassa ;).
No kato arvasin! Samoilla apajilla ollaan :-D Rainbown luomuolkku on ahkerassa kulutuksessa. Ja Bertollia, tosin ei kylmäpuristettua, tuo Lihansyöjä ostaa mieluiten, se on miedonmakuinen. Rainbow taas on aika vahva, mutta minä tykkään.
Ja niihin kalliimpiin ei todellakaan ole oikein raaskinut sijoittaa, olkkua kuluu niin suuret määrät. :-/ Myös se luomu-aspekti vetoaa.
Mulle tuli Maku kaksi vuotta, nyt en ole sortunut edes mihinkään ylihalpaan tarjoukseen, kun täyttyy paikat lehdistä joiden ohjeita ei ehdi kokeilla. Mutta nythän se näyttää tietysti ekstramaukkaalta... Ja Gloriaa kuolailen aina kavereilla. Tykkään kyllä joistain Suomen Kuvalehden Gourmetinkin jutuista, ja Etiketti on onneksi ilmainen.
Mekin asutaan niin lähekkäin että vois hyvin pistää vaihtoon jonkun lehden vuosikerran vaikka hetkeks :-)
ää mun kommenttini katosi bittiavaruuteen?
Pitipä sanomani, että varsin ihanalta kuulostaa tämä pastahässäkkä. Ja hitsi vieköön, inhottavaa tuollainen tomatitiallergia, sympatiani.
Meillä käytetään Lidlin oliiviöljyä, varsin kelpo kamaa se.
Ja lehdistä puheenollen, mulle tulee ne kaikki. Tekee pahaa opiskelijan budjetille, mutta minkäs teet kun ne on vaan kaikki niin ihaneja :D
Tein tästä vähän muokatun version ja hyvää oli! Käytin normitoman sijaan vähän makeampia kirsikkatomaatteja ja sitruuna unohtui (olisi kyllä varmasti sopinut). Öljyn määrää vähensin ja parmesanin sijaan huiskaisin mukaan paketin pehmoista Apetina-fetaa. Uh.
Ylimuuli: Ehkäpä se on sit just se Reiskan vahvempi maku, joka vaan muhun ei niin iske! Ja vuosikertavaihdot kuulostaa loistavalta :)
Hanna: Kiitti vinkistä! Lidl saattaa muutenkin joskus yllättää tuotteillaan. Joskus kai juuri tuollaiset vähän kansainvälisemmät maut on siellä kohdallaan.
Anonyymi: Mukava kuulla! Pastakehuja salaisesta keittiöstä ;) Feta sopii varmasti tähän, ja nuo kirsikkatomaatit ei kirvele suutakaan samaan malliin.
Lähetä kommentti