tiistaina, kesäkuuta 17, 2008

Nizzansalaatti - Salad Nicoise

Vapaapäivä-sunnuntain parhaita puolia on ehdottomasti se, että voi käyttää suhteettoman paljon aikaa esimerkiksi yhden hengen salaattiannoksen kokoamiseen. Kun siis lasketaan mukaan kauppareissu, ainesten keittäminen, pilkkominen, asetteleminen.. Nizzansalaatti oli ollut to-do- listallani jo pidempään, ja sopiva aika koitti, kun kananmunat huusivat käyttöä. Samalla otin jälleen askeleita suhteessani kapriksiin ja anjovikseen.

Salaatti sai inspistä uusimmasta Glorian Ruoka&Viinistä sekä erilaisilta nettisivuilta. Väittäisin, että nizzansalaatin perusjuttuja ovat kananmuna, peruna, vihreät pavut ja anjovis, ja muut osaset sitten saattavat vaihdella. Anjovis voi olla mukana suikaleina tai kastikkeen muodossa. Kastikkeena kaikissa ohjeissa vaikutti olevan öljy-viinietikka/sitruunamehukastike. Itse lorautin kastiketta sekaan ihan liikaa, ja kun anjovis ja kapris maistuivat ruoassa puhtaasti sellaisenaan, ei lopputulos happamuudenkirpeydessään hiponut aivan taivaita. Mutta ruokaisa ja värikäs salaatti tämä on joka tapauksessa!

(P.S. Voisiko joku kertoa minulle, saako anjovisresepteissä käyttää sitä tavallista kilohaili-anjovista, niin kuin itse tein? En löytänyt Stockan herkustakaan kuin yhden, minipienen ja sikakalliin purkin sardelli-anjovista. Mitä anjovista ruokalehtien keittiöissä käytetään?)
























Nizzansalaatti


friseesalaattia
tomaattia lohkoina
kevätsipulia hienonnettuna
vihreitä papuja kiehautettuina
uusia perunoita kiehautettuina
keitettyjä kananmunia lohkoina
kapriksia

Kastike:
oliiviöljyä
sitruunamehua
viinietikkaa
valkosipulia
anjovista hienonnettuna

11 kommenttia:

oliivia kirjoitti...

Hih, en tiedä SAAKO käyttää suomalaista anjovista, mutta niin minä olen kyllä aina tehnyt... sitä voi laittaa ehkä vähän enemmän kuin ohjeet neuvoo anjovista/sardellia käyttämään, kilohaili-anjovis kun ei ihan niin suolaista ole.
En osaa sanoa onko maussa miten suurikin ero, en ole kertaakaan raaskinut vielä ostaa "oikeaa" anjovista.

ari kirjoitti...

Ainakin Arabian K-Supermarketista saa ns. oikeaa anjovista 100 g pakkauksessa. Olen liian keskiluokkaistunut herkkusuu että olisin kiinnittänyt huomiota hintaan kun osallistuin parsahaasteeseen.

"Sardellia. Ostoskoriin."

Anna kirjoitti...

Oliivia: Ehkä mä sitten voin käyttää sitä, jos siitä kuitenkin on tehty edes sardellien kaltaista. Ja kun ne kuitenkin on painaneet sen "anjovis"-nimen purkin kanteen :D
Ari: Kiitos vinkistä!

Luin muuten lehdestä myös, että salaatin anjoviksen olisi voinut korvata sardIINEILLA, mikähän niiden sävyero sitten on? Tuote on toki nimenä tuttu, mutta en muista tarkemmin ajatellen koskaan syöneeni.

ylimuuli kirjoitti...

Mä en tajua koko tätä suolaisten purkkikalojen armeijaa, voi kai sitä käyttää ihan mitä haluaa niin kauan kuin se maistuu :-D

Joskus yritin opetella, mutta luovutin. Ei kai se niin tärkeää ole. Sentään sillin ja anjoviksen pyrin erottamaan. Siinä auttaa sinappisillin väri.

Hyppysellinen kirjoitti...

me kokeiltiin ekaa kertaa sardiinia sitruunaisena purkista, kun tehtiin prinsessakeittiön sardellipastaa. ja jumantsuikula että oli hyvää! en tiedä sardellin mausta kun en ole maistanut, mutta olen samaa mieltä Muulin kanssa: mitäs sillä on väliä kunhan itselle maistuu! ;)

Anna kirjoitti...

Ylimuuli: Juu, tärkeintähän se on toki, että itselle maistuu! Mun arkikeittiö on yhtä suurta sovellusta... Oikeastaan mua kiinnostaisi vain tietää, että miltä niiden reseptien mukaan valmistettujen ruokien kuuluisi oikeasti maistua. Siis että tarkoitetaanko esim. pohjoismaisissa ruokalehdissä sillä anjoviksella tosiaan sitä kilohailia, oli makuero miten pieni tahansa. Mutta ehkä tää mysteeri joskus selviää :)

Hyppis: Kiitti vinkistä! Sardellit oli vielä aika edullisiakin, enkä oo niitä ikinä maistanut. Pitää kokeilla siis.

Anonyymi kirjoitti...

Googlettamalla "Raholan syötäviä sanoja" selviävät anjoviksen ja sardellin erot perusteellisesti.
Skandinaavinen kilohaili-anjovis on aivan eri makuinen kuin välimeren sardelli. Se on janssonin kiusauksen päämaku ja muna-anjovisleivän olennainen tekijä.
Nizzan salaattiin tai pitsaan laitettuna se tekee ruuasta yhtä oudon makuista kuin valkosipuli riisipuurosta.
Täkäläisistä kalajalosteista muistuttavat suolasilakka tai tönkkösuolattu neulamuikku maultaan, ei kuitenkaan rakenteeltaan, eniten sardellia.
Nizzan salaatissa oliivit ja kaprikset antavat tarpeeksi välimeren fiilistä. Käytä oikeaa sardellia tai jätä kilohaili-anjovis suosiolla salaatista kokonaan pois.

ari kirjoitti...

Minä en välittäisi lehden julkaisumaasta kun pohdin valitsenko sardellin vai kilohailin vaan että onko ruokalaji Itämeren maista vaiko Välimeren maista.

Itselläni on tapana olla dogmaattinen kun kokeilen reseptiä ensimmäisen kerran. Myöhemmin on sitten sopivaa rikkoa rajoja. Eipä olisi minun sinihomejuustoquichenikään niin suosittu, jos en käyttäisi siinä suomalaista mustaleimaista emmentalia :)

Epäortodoksiset ainesosat eivät välttämättä ole huono idea.

Anna kirjoitti...

Mutta intän edelleen tukevasti siitä, että mua kiinnostaa tää kilohaili-anjovis laajemmissa yhteyksissä! (Tiedän toki sen eron, että Välimerellä ne eivät kilohailista ole varmaan kuulleetkaan, ja kauhistuisivat jos kuulisivat.)

Miettikääpä nyt suomalaista raaka-ainemaisemaa: hyvinvarustelluissakin kaupoissa sardellia voi olla hyvin vaikeaa löytää, ja kilohailia myydään anjoviksen nimellä. (Janssoninfileet ovat muuten eri purkissa, eri nimellä, vaikka samaa tavaraa sitten kai ovatkin...) Suomalaisissa koekeittiöissä ja ruokalehdissä ohjeet testataan Suomen oloissa, eli tästä voisi päätellä että Pirkka-lehden tai Yhteishyvän välimerelliset anjovisohjeet on testattu kilohaililla -> tavallaan kilohaililla saavutetaan suomalaisessa kotikeittiössä silloin "haluttu" lopputulos. Ja 90% suomalaisista saa resepti-inspiraationsa nimenomaan tuon kaltaisista lähteistä, näin vaan on ja piste.

En nyt lähde väittämään siitä onko fiksumpaa tehdä anjovisruokansa Pirkan vai jonkin muun ohjeiden mukaan, mutta fakta on se, että ainakin meitä kaupassa ohjataan ostamaan tuota täkäläistä anjovista.

(Ja siis alkuperäisen kysymyksen ydin kietoutuu siihen, onko koekeittiöillä SITTENKIN yhteinen sopimus sardellin käyttämisestä aitojen makujen aikaansaamiseksi? Mutta tää menee nyt ehkä jo vähän salaliittoteorioiksi, ja epäilen ettei kukaan enää ymmärrä mitä haen takaa :D)

Sammakko kirjoitti...

Meillä jätetään suosiolla pohjoismaalaiset kilohaili-anjovikset (ne janssonit) ostamatta, ne on niin makeita. Sardelleissa on sen sijaan ytyä.
Ja Hakaniemen kauppahallista Hangon kalasta saa älyttömän hyvää, suolaista kilohailia, se muistuttaa hyvin paljon sitä oikeampaa anjovista. Purkki on muistaakseni 6€ ja siitä riittää pitkään. Suosittelen! (Suolet on sisällä, joten jos niistä ei pidä, täytyy vähän näprätä.)

Sammakko kirjoitti...

Sardelleista vielä: meillä käytetään (muistaakseni) italialaista sardellia, saa ainakin Stockan Herkusta. Saa sitä Hakiksen hallistakin, mutta siellä korotettiin purkin hintaa kolmesta ja puolesta eurosta melkein viiteen euroon, mistä kimpaannuimme ja siirryimme sardellien suhteen Stockan asiakkaiksi.