perjantaina, heinäkuuta 25, 2014

Juustopiirakkaterveiset ja blogi horroksessa

Jopa meikäläisen mittapuulla voi sanoa, että viiden kuukauden postaustauko ON pitkä aika. Ehkä jopa kaikkien postaustaukojen äiti, ainakin tämän blogin historiassa.

Nyt on korkea aika kirjoittaa ihan ylös asti ajatus, joka on pyörinyt jo kauan mielessä: Unelias kokki on tällä hetkellä, ja toistaiseksi tästä eteenpäin, nimensä mukaisesti hyvin verkkainen blogi. Mihinkään en poistu enkä lopeta, blogi vain toimii lähinnä reseptiarkistona. Saatan joskus läiskäistä talteen ohjeen tai pari, viehättävän kännykkäkuvan kera tai ilman. Talvi- eli kesä- eli ympärivuodenhorros, stand by -tila, kultainen ikä, valitse se termi josta tykkäät. Ja katsotaan: jos into ruokabloggaamiseen joskus taas palaa, niin tihennetään sitten tahtia.

Pehmeänä laskuna blogin uuteen elämänvaiheeseen taltioitakoon tämä ihana Västerbottensost-piirakan ohje. Kesälomareissulla Ruotsissa poikettiin kyseisen juuston meijerissä, ja vierailukeskuksen kahvilassa maistoin tätä ensimmäisen kerran. Meijerinäyttelyn seinällä oli ohje, ja hei, kotikutoisesta versiostakin tuli aivan loistavaa!






Västerbottensost-juustopiirakka 

Pohja
125 g voita (tai riittävän rasvaista levitettä)
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl kylmää vettä

Täyte
150 g Västerbottensost-juustoa karkeana raasteena
3 munaa
2 dl kuohukermaa
rouhittua mustapippuria

Tarjoiluun
Raikasta ja hedelmäistä salaattia

*Nypi voi ja jauhot tasaiseksi muruksi. Sekoita nopeasti joukkoon kylmä vesi. Muotoile taikina palloksi, kääräise tuorekelmuun ja anna levätä jääkaapissa ainakin tunnin ajan.
*Lämmitä uuni 200 °C:n lämpöön. (Alkuperäisessä ohjeessa oli 225°C, mutta pidin sitä hiukan liian korkeana.) Kaulitse pohja voideltuun piirakkavuokaan ja esipaista noin kymmenen minuutin ajan.
*Täytettä varten riko kulhoon kananmunat ja lisää kerma. Vatkaa kermat ja munat yhteen. Varsinaista vaahtoa tästä ei synny, mutta itse vatkasin seosta useamman minuutin sähkövatkaimella, ja piirakasta tuli mukavan ilmava ja pehmeä. Suosittelen tekemään samoin. Sekoita lopuksi täyteainesten joukkoon juustoraaste ja rouhi mukaan mustapippuria.
*Kaada täyte piirasvuokaan. Paista uunin alatasossa 30-40 minuuttia tai kunnes pinta on saanut ruskean värin, täyte hyytynyt ja pohja kypsynyt. Tarvittaessa voit laittaa piiraan pinnalle palan foliota kesken paistoajan, jottei pinta paistu liikaa.
*HUOM! Piirakka on parhaimmillaan, jos tarjoilet sen vielä hiukan lämpimänä, yhdessä raikkaan salaatin kanssa. Västerbottensost on sen verran tuikeaa maultaan, että esim. makeat nektariinit salaatissa toimivat yhdessä sen kanssa loistavasti.








sunnuntaina, helmikuuta 23, 2014

Omenainen kinkkupiirakka

Kyläilyviikonloppuna leipomuksille on enemmän jakajia, ja niinpä lauantaihin kuului tällä viikolla sekä Kinuskikissan ihanaa amerikkalaista omenapiirakkaa (kiitos H!) että tätä RuokaPirkan ohjeella tehtyä omenaista kinkkupiirakkaa.



Olipa muuten hyvä ohje! Omenan tunnisti lopputuloksesta vain tavallista täyteläisempänä makuna, se taittoi juuri sopivasti kinkun ja juuston suolaisuutta. Ainesten saatavuus ja pakkauskoko saneli sen verran, että tässä ohjeessa on enemmän kinkkua ja ehkä hiukan vähemmän omenaa kuin alkuperäisessä, mutta kikka toimi silti. Hämmentävin kokemus oli kuitenkin perunamuusijauhe pohjassa. Kouluaikoina sain yliannostuksen jauhemuusista, mutta tässä se maistui vähän... sipseiltä :D!

Kokemattomana muusijauheleipojana läksin taas soveltamaan ainemääriä, mistä seurasi kuivahko ja mureneva pohja - itse kyllä tykkäsin. Laitan alle alkuperäisen Pirkan ohjeen pohja-ainemäärät sulkuihin, niillä syntynee hieman vähemmän muruinen lopputulos.

Omenainen kinkkupiiras

Pohja
2-2,5 dl (tai Pirkka-ohjeessa 2 dl) vehnäjauhoja (tai Pirkka-ohjeessa monivilja-sämpyläjauhoja)
1,5 dl eli 1 pss (tai  Pirkka-ohjeessa1 dl) perunasosejauhetta
1/2 tl leivinjauhetta
100 g rasvaa, käytin tässä juoksevaa leivontarasvaa
0,5 dl (tai Pirkka-ohjeessa 1 dl) vettä

Täyte
1 omena
1 porkkana
1 sipuli
1/2 rkl rasvaa
ripaus mustapippuria
300-350 g palvikinkkupalaa kuutioituna

Munaseos
1 tlk kevytkermaa
2 kananmunaa
1 rkl sinappia
1/4 tl mustapippuria
2 dl emmental-juustoraastetta

*Mittaa pohjan kuivat ainesosat kulhoon ja sekoita. Nypi joukkoon rasva, sekoita lopuksi mukaan kylmä vesi. Taputtele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Nosta jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistuksen ajaksi.
*Täytettä varten kuori ja kuutioi omena. Kuori ja raasta porkkana karkeaksi raasteeksi. Hienonna sipuli (sekin kuoritaan ennen hienontamista...). Kuullota öljytilkassa pannulla sipuli ja porkkana, mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon omenakuutiot ja palvikinkkukuutiot, anna jäähtyä hieman.
*Sekoita tyhjässä taikinakulhossa munaseoksen ainesosat. Levitä piirakkapohjan päälle ensin kasvis-kinkkuseos, kaada tasaisesti päälle munaseos.
*Paista 200°C:ssa uunin alatasossa noin 35 minuuttia tai kunnes piiras on saanut kauniin vaaleanruskean värin.

sunnuntaina, helmikuuta 16, 2014

Se oikea bliniohje

Blinit ovat alkaneet vakiintua helmikuuhun herkuksi yhtä vankasti kuin uudet perunat kuuluvat juhannukseen tai piparit jouluun. Tässä blogissa on aiemmin tarjoiltu vehnä-ohraplättyjä sekä tattaripannaria. Jo muutaman vuoden ajan ihanan kuohkeat ja maukkaat blinit on kuitenkin meillä paisteltu Olivian Täydellinen ohje -kirjan reseptillä.

Ohjeen salaisuus on vehnäolut. Kannattaa suosia suodattamatonta ja muhkean makuista, Keisarin Elowehnä on ollut tässä minusta aina aika toimiva. Alkuperäisessä ohjeessa ei korosteta taikinan tekeytymistä lämpimässä, mutta kannattaa varmistaa tarpeeksi lämpimät olosuhteet taikinalle, jotta saadaan kunnolla kuohkeutta pannuun. Viimeiset hetket ennen paistoa voi taikinakulhoa pitää vaikkapa tiskialtaassa lämpimässä vesihauteessa.




Blinit (noin 16-18 pikkuletun kokoista)

3 dl täysmaitoa
15 g tuorehiivaa
2 1/2 dl tattarijauhoa
1 dl vehnäjauhoa
3/4 -1 tl suolaa
1 dl (huoneenlämpöistä) vehnäolutta
1 munankeltuainen
1 munanvalkuainen

paistamiseen n. 100 g voita

*Sekoita kulhossa kädenlämpöinen maito ja hiiva. Sekoita joukkoon jauhot, suola ja olut. Peitä kulho leivinliinalla. Anna taikinan käydä huoneenlämmössä, lämpimässä ja vedottomassa paikassa 8-10 tuntia.
*Kirkasta voi: Sulata voi kattilassa liedellä. Lämmitä matalalla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes hera on erottunut rasvasta. Älä anna voin ruskistua tai kiehua, äläkä sekoita sitä sulamisen aikana. Nosta kattila liedeltä. Kun hera on laskeutunut pohjalle, nostele kirkas rasva kauhalla varovasti erilliseen astiaan.
*Juuri ennen blinien paistamista vatkaa keltuainen taikinan joukkoon. Vaahdota valkuainen kovaksi vaahdoksi puhtaassa kulhossa. Kääntele vaahto sitten varovasti taikinan joukkoon.
*Kuumenna nokare rasvaa jokaisessa lettupannun kolossa. Kun voi on kuumentunut niin, että pannuun pudotettu taikinapisara alkaa tiristä, nostele taikinaa soppakauhalla pannun kolosiin.
*Paista muutaman minuutin ajan keskilämmöllä, kunnes paistopinta on kauniin ruskea ja päällimmäinen puoli alkanut selvästi hyytyä. Käännä, lisää halutessasi hiukan rasvaa ja paista kauniin ruskea pinta myös toiselle puolelle.
*Nosta lautaselle. Jos paistat blinejä moninkertaisen annoksen, voit pitää tarjoilua odottavia lettuja uunissa noin 75°C:n lämmössä.
*Tarjoile smetanan, punasipulin, ruohosipulin tai tillin sekä savukalan tai mädin kanssa.



tiistaina, helmikuuta 11, 2014

Fenkoli-lohilaatikko

Tuoreen kalan lisääminen arkikokkailuun on suotavaa, mutta samalla paikoitellen ihan pirun haastavaa. Olen silti yrittänyt päättäväisesti tarttua härk... ei kun vedenelävää evistä ja satsata edes hiukan enemmän siihen osastoon. Pari hyvää kokeilua onkin jo tehty!

Aidosti raikkaan makuinen, mahdollisimman vastapyydetty fisu on kallista, ihan oikeasti välillä tosi kallista, ellei tietysti satu olemaan sellainen tyyppi, joka kalastaa itse. Kalan kokkailukin tuntuu jotenkin sata kertaa monimutkaisemmalta kuin vanhojen kunnon tofukuutioiden nakkaaminen pannuun. Ellei satu olemaan sellainen tyyppi, joka kalastaa itse.



En ole, joten olen todennut parhaaksi strategiaksi valmiiden ohjeiden mahdollisimman tarkan noudattamisen. Lisäksi riittävän sopiva suola on kalaruoissa ihan ehdottoman tärkeä mauste, niin tiedostava kuin suolan kanssa kannattaakin olla. Näin kallisarvoinen raaka-aine näyttää parhaita puoliaan.

Esmes tästä lohilaatikosta on hyvä aloittaa!

Fenkolilla maustettu lohilaatikko (neljälle, ohje Glorian Ruoka &Viini 6/2013)

400 g lohifileetä
5-6 maustepippuria
1 tl merisuolaa (mittaa tl-mitalla)
1 tl sokeria
2 rkl hienonnettua tilliä
2 rkl voita tai öljyä
1,2 kg perunoita
1 fenkoli
1/2 tl fenkolinsiemeniä
2 dl ruokakermaa
4 dl maitoa
1/2 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
2 rkl hienonnettua tilliä

*Pyydä kalatiskin heppua poistamaan fileepalasta nahka ja ruodot ja viipaloimaan filee poikittain n. 1/2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. (No, voit toki tehdä tämän kotonakin, mutta jos olet onnistunut sen tuoreen lohen kalatiskistä bongaamaan niin voit hyvällä omallatunnolla pyytää myös tätä.)
*Murskaa maustepippurit huhmareessa. Hiero pippuri ja suola lohen pintaan, ripottele sokeri ja tilli päälle. Peitä lohiviipaleet voipaperilla ja aseta leikkuulauta päälle painoksi. Jätä maustumaan muun valmistelun ajaksi.
*Laita uuni kuumenemaan 175°C:n lämpöön ja voitele laakeahko uunivuoka voilla tai öljyllä.
*Kuori perunat. Viipaloi sitten fenkoli ja perunat mahdollisimman ohuelti. Lado puolet perunaviipaleista vuokaan. Asettele tasainen kerros lohiviipaleita ja kerros fenkolia päälle. Lisää loput perunaviipaleet.
*Murskaa fenkolinsiemenet huhmareessa. Sekoita kerma, maito, suola, valkopippuri, fenkolinsiemenet ja tilli keskenään. Kaada seos vuokaan.
*Paista uunissa 1,5-2 tunnin ajan.

sunnuntaina, tammikuuta 26, 2014

Suolaiset muffinit

Suolainen muffini (alias muffinssi, jos tykkää enemmän sellaisista) on kaapintyhjennysruokien tähtijoukossa ja ihana viikonloppuaamupala. Mulla on vain ollut ongelmia löytää ohje, jolla syntyisi kuohkea ja mehevä, mutta kuitenkin ruokaisan rouhea lopputulos. Jos sellainen kombo on tullutkin uunista ulos, on muffinit tähän asti ollut lähes mahdotonta kammeta irti niistä paperivuoista. Tällä kokeilulla mentiin aimo harppaus eteenpäin, joten ohje on pakko naputtaa muistiin.


Tähän kannattaa käyttää juuri sitä mitä jääkaapista löytyy. Erityisen kätevää taikinaan on hyödyntää säilykepurkki-öljyjen rippeet, jolloin saat käyttöön esimerkiksi aurinkokuivattujen tomaattien tai artisokansydänten viimeiset maut. Turkkilaisen jogurtin sijaan voi hyvin käyttää kermaviiliä, ranskankermaa tai vaikka piimää.

Vuokina ei sen sijaan kannata käyttää ihan mitä tahansa. Laitoin muffinipellin koloihin Eskimon minulle syksyllä lahjoittamat Tulip-vuoat, joiden lämmönkesto on maksimissaan 200°C (...jep...), ja vaikka en ylittänyt tuota lämpötilaa, tuoksui silti paiston aikana siltä kuin vuoat olisivat koko ajan olleet kärähtämispisteessä. Jatkossa käytän kolikkoni mieluummin perinteisiin vuokiin, joita on paketissa enemmän kuin 8 (!) ja joiden lämmönkestokin on inasen verran tarkoitukseen sopivampi. Tai sitten taittelen koristeelliset vuoat leivinpaperista itse.



Suolaiset muffinit (8-10 kpl)

0,75 dl öljyä
2 dl turkkilaista jogurttia
2 kananmunaa
1 tl karkeaa dijon-sinappia
n. 100 g juustoa sormenpään kokoisina paloina, käytin tässä Koskenlaskijaa
0,5 - 1 ruukullista jotakin tuoretta yrttiä, käytin tässä tilliä
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
rouhittua mustapippuria
(ripaus suolaa; suolaa ei välttämättä tarvita, jos käytät mausteista öljyä, jossa suolaa on valmiiksi)

*Sekoita mittakannussa öljy, jogurtti, kananmunat, sinappi, juustonokareet ja hienonnettu yrttisilppu.
*Sekoita kulhossa kuivat aineet eli vehnäjauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe, mustapippuri ja mahdollinen suolaripaus huolellisesti.
*Kääntele kosteat aineet nopeasti kuivien aineiden joukkoon, taikinaa mahdollisimman vähän sekoittaen.
*Laita muffinipellin koloihin paperisia muffinivuokia. Ripottele jokaisen paperivuoan pohjalle hiukan vehnäjauhoja. Jaa taikina vuokiin. Paista uunin keskitasossa 200°C:ssa noin 20 minuuttia.

keskiviikkona, tammikuuta 08, 2014

Karjalanpaisti

Jos etsii netistä aitoa karjalanpaistin reseptiä, saa päänsä melko pian pyörälle. Sen verran antaumuksella ainakin Suomi24:ssa keskustellaan aiheesta.

Näyttää siltä, että nauta, possu, sipuli ja maustepippuri kuuluvat aina asiaan, sekä se, että tavalla tai toisella padan päällimmäiset lihat saavat ruskistua. Laakerinlehti ja porkkana menevät luultavasti läpi puritaaneillekin. Minä laitoin pataan lanttua - mutta päätinkin lopulta kuulua siihen koulukuntaan, joka uskoo, että ihan aito karjalaismummokin teki padan hyvillä mielin siitä mitä milloinkin sattui saatavilla olemaan.

Kuvituskuvan tarjoaa tällä kertaa Creative Commons-lisenssillä Flickr-käyttäjä /kallu. Kiitos, /kallu, näistä Pohjois-Karjalan maisemista, jotka visualisoivat pataruoan hiukan paremmin kuin iPhoneni kello ysin aikaan tammikuisena iltana...



Karjalanpaisti

500-700 g naudan- ja possunlihaa reiluina kuutioina (karjalanpaistilihaa, eli halvemmat ruhonosat loistavat tässä)
2 porkkanaa
2 sipulia
1 lanttu
8 maustepippuria
1-1,5 tl suolaa
 vettä

*Paloittele porkkana, lohko sipuli ja kuutioi lanttu reiluiksi paloiksi. Lado ne pataan tai uunivuokaan ja ja lisää kokonaiset maustepippurit. Lisää lihapalat ja mausta suolalla, kääntele hiukan. Kiehauta vesi vaikkapa vedenkeittimessä ja kaada pataan tai vuokaan niin, että 2/3 lihoista peittyy.
*Kypsennä uunissa ensin 225 asteen lämmössä puolen tunnin ajan, kunnes päällimmäiset lihapalat ovat ruskistuneet. Ota pata uunista ja kääntele niin, että saat lihapaloista uudet paistopinnat esiin. Laita pata takaisin uuniin ja anna paistua 150 asteen lämmössä 2,5 tuntia. Käännä uunin lämpö pois päältä ja anna padan olla jälkilämmössä vielä puolen tunnin ajan. Paistoaika on siis yhteensä 3-4 tuntia.


sunnuntaina, tammikuuta 05, 2014

Parmesaanikakku

Sain kaverilta joululahjaksi Pumpkin Jamin Marin bloggaamaa Kinuskikissan parmesaanikakkua. En muista, koska mikään leivonnainen olisi kadonnut kahvipöydästä yhtä nopeasti.

Laitoin hyvän kiertämään ja tein kakkua eli leipää viemisiksi toisen kaverin juhliin. Korvasin aidon parmesaanin Grana Padanolla. Lopputulos on vähän niinkuin leipä, ja samalla vähän niinkuin kuivakakku mutta suolainen. Tää omituinen konsepti yhdessä hurmaavan maun kanssa jaksaa kyllä ihastuttaa!

Koristeet voi asetella näin...


Parmesaanikakku eli oikeastaan juusto-timjamileipä (noin 1,5 litran uunivuoallinen, alkuperäinen ohje täältä)

200 g parmesaanijuustoa (tai muuta kovaa, voimakasta juustoa, itse käytin Lidlin Grana Padanoa)
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
¼ tl mustapippuria
1/2 ruukullista timjamia silputtuna (voit nyppiä pelkät lehdet tai silputa mukaan myös varret, jos leikkaat ne oikein hienoksi silpuksi)
2 munaa
200 g turkkilaista jogurttia (tai 100 g jogurttia ja 100 g piimää, hyvin toimi)
1 dl oliiviöljyä

timjaminoksia koristeluun

*Raasta juusto karkeaksi raasteeksi. Sekoita juustoraaste, vehnäjauhot, leivinjauhe, suola, mustapippuri ja silputtu timjami keskenään. Lisää munat, jogurtti ja oliiviöljy. Vaivaa kädellä tasaiseksi.
*Voitele ja jauhota vehnäjauhoilla kakkuvuoka (tilavuus n. 1,5 litraa). Kaavi taikina vuokaan.
*Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Kumoa, kun kakku on hieman jäähtynyt. Koristele ennen tarjoilua timjaminoksilla.
*Kakkuviipaleita voi syödä sellaisenaan tai esim. hummusnokareen kanssa.

...mutta tässä ne timjaminoksat vasta kukoistaa!
























 

p.s. Kakku-leipäasioiden kanssa olen jahkaillut myös viime toukokuussa, tomaatti-oliivileipä oli myös todellista herkkua.





perjantaina, tammikuuta 03, 2014

Saaristolaisleipä ja sinappi-tillisilakat





Joulu meni, kännykkäkuvat jäi. Ja talteen jäi myös kaksi huippuhyvää joulureseptiä: työkaverin saaristolaisleipäohje (kiitos!) sekä siskon inspiroimana jo toista kertaa tehdyt sinappisilakat, joiden totesin maantieteellisesti eriytyneen jo omaksi lajikseen.

Silakoiden taika on karkea dijon ja tiheä tillikastike, niin vihreä että se näyttää ihan kuusenhavuilta. Saaristolaisleivän taika taas on, että se on sekä älyttömän helppoa että älyttömän hyvää. Kyllä kelpaa joulukuusen viedä pois pois pois kun näitä muistelee.

Saaristolaisleipä

1 l piimää
50 g tuorehiivaa
3 dl siirappia
3 dl kauraleseitä
3 dl mämmi- tai kaljamaltaita
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
8-10 dl vehnäjauhoja

*Liota hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää muut aineet puuhaarukalla sekoittaen. Sekoita hyvin, mutta älä vaivaa liikaa. Taikina saa jäädä melko löysäksi. (Mun taikina oli sikäli jämäkkää, ettei sitä olisi voinut esim. kaataa vuokiin, mutta ihan kosteaa se kuitenkin vielä oli.)
*Jaa taikina kahteen suureen tai kolmeen pienempään voideltuun, pitkänomaiseen leipävuokaan. (Ostin kolmen kappaleen paketin Eskimon paistovuokia, ja taikina jakautui kolmeen sellaiseen täydellisesti.) Kohota noin 1,5-2 tuntia. 
*Paista leipiä uunissa aluksi 175 asteessa. Kun leipien pinta alkaa tummua, alenna lämpötilaa 160 asteeseen ja peitä leivät kevyesti foliolla. Kokonaispaistoaika on noin 2 tuntia.


Tilli-sinappisilakat

500-600 g tuoreita silakkafileitä

Etikkaliemi:
1 rkl merisuolaa
1 dl väkiviinaetikkaa
5 dl vettä

Tilli-sinappikastike:
2 rkl karkeaa dijon-sinappia
3 rkl sokeria
2 tl merisuolaa
3 rkl valkoviinietikkaa
mustapippuria
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 dl rypsiöljyä
(1/2 dl vettä)
1 1/2 ruukullista tilliä hienonnettuna

*Nylje silakkafileet eli irrota niistä nahka. Nahka irtoaa helposti peukalon avulla, kun irrotat fileestä puoliskon kerrallaan, ujuttamalla peukalonkynnen fileen ja nahkan väliin leveämmästä päädystä aloittaen.
*Sekoita etikkaliemen ainekset kulhossa ja laita silakat likoamaan liemeen. Anna olla jääkaapissa noin 12-18 tuntia eli kunnes kalafileet ovat kypsyneet valkoisiksi.
*Valuta fileet hyvin. (Itse tykkään vielä huuhdella fileet vedellä siivilässä, jottei niihin jää liian etikkainen maku.)
*Valmista tilli-sinappikastike sekoittamalla pyöreäpohjaisessa kulhossa kaikki kastikkeen ainesosat tilliä ja öljyä lukuunottamatta. Lisää öljy kulhoon ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kastike sakenee hieman, mutta aivan tasaista siitä ei tule, sillä karkea dijon ei käyttäydy tässä samoin kuin tavallinen sinappi. Halutessasi voit ohentaa kastiketta vesitilkalla. Sekoita lopuksi joukkoon hienonnettu tilli.
*Lado puhtaaseen astiaan silakoita ja kaada fileekerroksen päälle aina tillikastiketta. Anna makujen tekeytyä yön yli.