Mystiset mikroaallot

MonkeyFoodin kommenttiraidoilla käytiin taannoin keskustelua mikroaaltouunista. Siinäpä vasta laite, jota hurjan usein hurjan turhaan parjataan. Itse käytän mikroa useimmiten nopeaan pakasteiden sulatteluun (silloin kun tarvitsen pakastimesta jotain käyttööni heti) tai jämäruoan lämmittämiseen. Energiapiheytensä ja muiden hyvien ominaisuuksiensa vuoksi yritän joskus muistaa tehdä sillä ruokaakin.

Kertauksen vuoksi: unohtakaa urbaanilegendat säteilystä ja ravintoaineiden tuhoamisesta. Mikroaalloilla ei ole mitään tekemistä säteilytyksen kanssa, eivätkä ravintoaineet mihinkään häviä, päinvastoin. Aallot saavat ruoan vesimolekyylit liikkumaan, jolloin (sopivan muotoinen/paksuinen) ruokamassa kuumenee nopeasti omassa tai vähässä ylimääräisessä vedessään. Nopeuden ja tavallista niukemman vesimäärän ansiosta ravintoaineet säilyvät paremmin, kun niitä ei liukene ympäristöön niin paljon. Ja energiaakin säästyy. Googlaamalla varmasti löytää tutkimuksen jos toisenkin mikroaaltouunien vaarallisuudesta, ja toki niissä voi olla perääkin, mutta mitäpä ei googlaamalla löytäisi. Ja onhan paljon huolestuttavampaa, että jokainen meistä kantaa vaikkapa kännykkää mukanaan.


















Ongelmallistakin mikron ruoanvalmistuskäyttö joskus on: siitä kertoo keittoreseptiin liittyvä kuva, jossa astia on roiskeinen ja puolillaan siksi, että törkeän kuuma lasikippo lipesi nostajansa patalaputetuista käsistä. (Kyllä, vesimolekyylit kuumentavat myös ympäröivän astian...) Oman mikronsa ominaisuudet täytyy myös oppia tuntemaan monen kokeilun ja erehdyksen kautta, jotta esim. vihanneksien kypsyysaste on toivottu. Senkin jälkeen täytyy muistaa että kaikki ruoat eivät sovellu mikrossa kypsennettäviksi. Ruoan täytyy olla vesipitoista, sekoiteltavaa ja ruokakerroksen mieluiten laakea ja ohut. Aallot eivät tunkeudu ruokaan kuin muutaman senttimetrin verran kerrallaan. Myöskään hitaaseen haudutteluun perustuvat ruoat, kuten kiusaukset, eivät ainakaan oman kokemukseni mukaan ole mikroversioina parhaimmillaan.

Yhden hengen arkiset annokset kypsyvät mikrossa mielestäni järkevästi (vaikka niidenkin sekoittelu saattaa kyllä tuntua rasittavalta), mutta neljän hengen illallista en sillä valmistaisi.

Tässä vielä muutamia tilanteita, joissa itse olen huomannut tai kuullut mikron käteväksi:
*aamupuuro tottakai
*suklaan sulatus (riittävän alhaisella lämmöllä!)
*lihapulla- tai muun vastaavan taikinan maistiaispalan kypsennys
*sipulisilpun pehmennys lihapullataikinaan
*välipalat koululaisille: esim. lämpimät, päällystetyt riisipiirakat jne.
*napakoiden lisäkeporkkanoiden tms. keittäminen
*perunoiden esikypsennys

Ja lopulta vielä ohje "mitä kaapista löytyy"-mikrokeittoon. Siitä tuli muuten niin hyvää että oli pakko tehdä seuraava lautasellinen heti perään!




















Sekakeitto (yhdelle)
1/4 pss sipulikeittoaineksia
3 dl vettä
1-2 perunaa
paprikasuikaleita (pakastimesta)
kebabmurusia (pakastimesta)
tuoretta persiljaa (pakastimesta)
juustoraastetta (pakastimesta)

*Sekoita mikronkestävässä astiassa sipulikeittoainekset ja vesi. Kuutioi peruna pieniksi kuutioiksi ja sekoita mukaan. Kuumenna mikrossa täydellä teholla (600W) 6-7 min tai kunnes perunakuutiot tuntuvat lähes kypsiltä. Sekoita pari kertaa kuumennuksen aikana.
*Sekoita joukkoon jäiset paprikasuikaleet ja kebabmurut. Kuumenna vielä pari minuuttia.
*Lisää kuuman keiton pinnalle juustoraaste ja persilja. Odota hetki, kunnes juusto on sulanut eikä persiljakaan ole enää jäistä. Nosta varovasti pöytään ja nauti.