Nämä suorastaan raamatulliset sanakäänteet vievätkin aasinsiltaa pitkin Armeniaan, tuohon Kaukasian maahan, jossa joskus seisoi maan kansallissymboli, Ararat-vuori. (Nykyisin legendaarinen vuori on Itä-Turkissa. Raja siirtyi, ei se vuori.) Sillä vuorella taas on jotakin tekemistä ala-asteen uskonnontuntien ja Nooan arkin kanssa...
Jos vuori on legendaarinen, niin legendaarinen on myös leipä. Googletellessa lavash tuli vastaan hieman joka suunnalta. Ja lavash-leipä taas, väittävät, on muuten se sellainen, jota silloin samaisina raamatullisina aikoina murrettiin ja mutustettiin, joten sinne uskonnontunneille päädytään taas.
Lavashista on loputon määrä erilaisia reseptejä ympäri nettiä; pyöreää ja neliskulmaista, leivinjauheella, hiivalla tai kohottamatta, hunajalla tai maidolla, voilla tai öljyllä, pehmeää, rapeaa... Itse tein nostatusaineettomia, rapeita pyörylöitä. Mallina oli tämä ohje, joka tosin osoittautui ihan hirveän suolaiseksi, ja niinpä ainemäärät muotoutuivatkin lisäysten myötä omanlaisiksinsa. Mutta kuten sanottua, lavash-ohjeita löytää netistä ihan loputtomasti, olkoon tämä yksi lisää niiden joukkoon.
Leipää dipattiin linssi-aprikoosikeittoon, jossa maistuivat juustokumina ja sitruuna. Ohjeita armenialaiseen linssi-aprikoosisoppaan löytyy paristakin blogista. Kuvittelin olevani vuorenrinteen muori talvisena marraskuun päivänä, ja muikistelin tyytyväisenä kun maistui niin hyvältä!
Rapea armenialainen lavash-leipä
90 g vehnäjauhoja
90 g täysjyvävehnäjauhoja
0,5-0,75 tl suolaa (riippuu, kuinka vahvan makuista suolaa käytät)
3 rkl öljyä
110 g maitoa
seesaminsiemeniä
*Sekoita kulhossa jauhot ja suola. Hiero sormenpäillä joukkoon öljy. Tee keskelle kuoppa, kaada siihen maito ja vaivaa tasaiseksi palloksi.
*Vaivaa taikinapalloa pöydällä noin viiden minuutin ajan. Laita sitten päälle kulho ylösalaisin ja jätä huoneenlämpöön vetäytymään noin 30 minuutin ajaksi.
*Jaa taikina kuuteen osaan ja kaulitse osat pyöreiksi tai pitkulaisiksi, noin parin millimetrin paksuisiksi levyiksi. Ripottele pinnalle runsaasti seesaminsiemeniä ja rullaa kaulinta vielä kerran levyn päällä niin, että seesaminsiemet tarttuvat leipään kiinni.
*Paista 200°C:n lämmössä uunin keskitasossa noin 10 minuuttia tai kunnes pinta on saanut hieman ruskeaa väriä. Varo paistamasta liikaa.
Armenialainen linssi-aprikoosikeitto
110 g punaisia linssejä
110 g kuivattuja aprikooseja
2 suurta perunaa
1,5 litraa kasvislientä
1 sitruunan mehu
2 tl juustokuminaa
2-3 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna
(suolaa, pippuria)
*Huuhtele linssit ja kuivatut aprikoosit. Kuori ja paloittele peruna, paloittele kuivatut aprikoosit. *Mittaa kattilaan linssit, aprikoosit ja peruna. Kaada päälle kasvisliemi, lisää sitruunamehu, juustokumina ja puolet persiljasta ja anna kuumentua kiehuvaksi. Keitä hiljalleen noin 30 minuutin ajan.
*Lisää loput persiljasta. Maista, mausta tarvittaessa. (Soseuta halutessasi.) Tarjoile.
4 kommenttia:
Ah, vaikuttaa herkulliselta. Voisikohan peunan korvata keitossa porkkanalla?
Ihan varmasti voi korvata, jos tahtoo! Voi olla, että rakenteeseen ja makuun vaihdos toki vaikuttaa, sillä potaatti sakeuttaa keittoa ja on samalla mukavan neutraali. Mutta hyvää voi silti tulla :)
Jäin miettimään, että porkkana voi ehkä olla hieman makea, kun sopassa löytyy jo aprikoosia; mutta jos makeus ei haittaa niin porkkana varmasti toimii :)
Linssi-aprikoosikeittoa pitääkin kokeilla! Aprikoosit ruuanlaitossa jäivät kutkuttamaan Armenian-matkamme jäljiltä.
Lavash-leipä on Armeniassa must, sitä sekä/tai jotain muuta leipää oli joka aterialla. Mutta Armeniassa syömämme lavash oli poikkeuksetta pehmeää, ja paikalliset söivätkin esimerkiksi kanaa niin, että käyttivät pehmeää leipää lihan irroittamiseen luistaan ja hoitelivat kanan suihinsa leivässä, ilman ruokailuvälineitä.
Kuulemamme mukaan ihan alkuperäinen oikeaoppinen lavash valmistetaan syvissä pyöreissä "maauuneissa", jotka lämmitetään todella kuumiksi ja leipätaikina heitetään uunin seinälle, jossa taikina kypsyy isoksi pehmeäksi ohueksi "letuksi".
Lavashia syödään toki paljon muuallakin maailmassa kuin Armeniassa, ja varmasti reseptejä on suunnilleen yhtä monta kuin on tekijääkin. ;)
Kiitos kommentista! Tuollainen lavash-leivän käyttö kuulostaakin loogiselta. Ehkä kuiva leipä onkin vähän niinkuin hapankorppu tai näkkäri on meille ruisleipähulluille :)
Lähetä kommentti