Uskon, etten ole ainoa, jonka ostama porkkanapussi tuntuu kestävän loputtomiin, ja jolle porkkanoiden käyttäminen ennen niiden pilaantumista tuntuu välillä olevan taistelua aikaa vastaan. Nahistunut pötkylä ei oikein enää innosta raasteenakaan. Uskon, etten myöskään ole ainoa, joka on tottunut aloittamaan lähes jokaisen ruoan valmistamisen sipulin, tuon uskollisen luottoraaka-aineen, pilkkomisella ja kuullottamisella.
Kun sipulit sitten männä viikolla pääsivät yllättäen loppumaan, ja porkkanapussi vain jatkoi olemistaan, oivalsin, että arkista mitä-kaapista-löytyy lounasta varten voisinkin kuullottaa karkeaa porkkanaraastetta tai ohuita porkkanaviipaleita. Oi kyllä! Ja niin vain kävi, että porkkana toi ruokaan samaa makeutta ja pehmeyttä kuin sipulikin. Kuvassa edustavat porkkana-pähkinä-rucolapasta sekä porkkana-selleri-kinkku-kermakastike.
Jatkossa aion asettaa jääkaapissa nuutuvat porkkanat etusijalle, kun lämmintä ruokaa pitää saada pöytään nopeasti ja vähistä aineksista. Kuivat sipulit voivat mainiosti odottaa vielä viikon tai pari lisää, eikä porkkanoita harmita biojätepussissa.
4 kommenttia:
Meillä on myös aina tuo porkkanaongelma. Yritän syödä niitä joskus ihan silteen, mutta jostain syystä porkkanan kuoriminen on musta kauhean vastenmielistä :D Tosi näppärä idea siis tämä.
Ja tuota rieskarullaakin täytyy kommentoida. Söin yliopistoni kahvilassa männäviikolla ihan mielettömän hyvää savupororieskarullaa, ja mietin, että pitäisi vastaavaa tehdä itsekin. Taidanpa siis kokeilla tuota ohjetta :)
Hyviä vinkkilöitä! Porkkana kun on jotenkin niin tylsää silleensä.
Kiitsa kommenteista!
Odotin, että joku ihmettelisi, miksi olen niin laiska etten vaan syö porkkanoita sellaisenaan, mut hyvä että muutkin ymmärtää :D
Onnea. Pääsit Sre-kuukausiblogaajien arvosteulle listalle!
Lähetä kommentti