Kohdalleni osui onnellinen sattuma, kun satuin kuluttamaan aikaa erään kotitalousluokan eteisessä ja huomasin edessäni keon vanhoja opetustauluja. Valistusta veden säästöstä, yhteenveto kuudesta eri tavasta valmistaa lihapataa ja sellaista. Vielä onnellisempi tuo sattuma olisi toki ollut, jos olisin sattunut olemaan divarissa tai kirpparilla, mutta koin euforisia tunteita jo ihan vain mahdollisuudesta katsella noita sivistystyön aarteita.
Kalaruokaohjetaulusta mieleen jäi kytemään kalaseljangan ohje, ja mikä parasta, kyteminen eteni käytäntöön ja herkullisen sopan syömiseen asti. Saattoipa muuten olla ensimmäinen kerta, kun keitin lohikeittoa, tai ainakaan tätä sen venäläistyyppistä versiota. Valistustaulun viesti siirtyi siis toimintaan vallan optimaalisella tavalla!
Lohiseljanka
n. 1 l vettä
2-3 porkkanaa
1-2 sipulia
2 varsisellerin vartta
3 valkosipulinkynttä
4-5 perunaa
1 tl kuivattua lipstikkaa
8 kokonaista mustapippuria
8 kokonaista valkopippuria
n. 3 rkl (1 tlk) tomaattipyreetä
1-2 tl suolaa
300 g lohta kuutioina
1/2 dl maustekurkkua kuutioituna
(sitruunamehua)
tarjoiluun smetanaa
*Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Viipaloi porkkanat ja sellerinvarret, paloittele sipuli ja hienonna valkosipuli. Kuori ja paloittele perunat. Lisää kasvikset veteen. Mikäli pidät pehmeämmistä kasviksista, kannattaa porkkanan, sellerin ja sipulin antaa kiehua kattilassa jonkin aikaa ennen kuin lisäät perunat. Itse tykkään niistä napakoina, joten kippasin kattilaan kaiken suunnilleen samoihin aikoihin. Lisää vettä tarvittaessa niin, että kasvikset peittyvät reilusti.
*Lisää kattilaan lipstikka (joka tuo makua liemikuution tapaan), pippurit ja tomaattipyree. Anna kiehua hiljalleen, kunnes perunat ovat lähes kypsiä eli noin 10-30 minuuttia riippuen siitä, minkä kokoisia perunapalaset ovat.
*Sekoita keittoon suola ja lisää lohikuutiot. Anna kalapalojen kypsyä miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan.
*Lisää lopuksi keiton pinnalle maustekurkkukuutiot, maista ja mausta halutessasi vielä sitruunamehulla. Tarjoile smetananokareen kera.
2 kommenttia:
Ihanaa, jos kotitalousluokan eteinen voi olla noin inspiroiva paikka :)
Ja miksipä ei! :)
Lähetä kommentti