Tai miten olisi tämä lihakasvishyytelö, joka "lisäkkeineen maistuu kesäkuumalla"?
Ja osaako joku sanoa, mikä ihmeen tarkoitus on noilla hapsuttimilla? Ihan mahtavat! Pohdimme, olisivatko ne sormien rasvalta suojaamiseen, mutta samalla sivulla on kuvasarja ankka-annoksen paloittelusta piikin ja veitsen avulla. No, ainakin se tarkoitus, että viime kädessä juuri tämä kuva sai minut ostamaan tämän kirpparilöydön kotiini.
Löytö on siis Kodin kokkikerhon Kutsutaanpa vieraita -kirja (WSOY, 1980).
Samaiselta kirppisreissulta tarttui mukaan myös saman sarjan mainio"Muna- ja juustoruokia". Niin ja ihan mahtava satsi kauan kaivattuja tee-/kahvilautasiakin kuppeineen!
10 kommenttia:
lihakasvishyytelö on kyllä...vertaansa vailla :D
Nuo opukset on kyllä ihan omaa luokkaansa. :)
Tuossa taannoin yritin myydä kirpparilla keittokirjaa mikroaaltouunilla kokkailusta. Jännä juttu, mut ei käynyt kaupaksi!
Oon muuten kerran syönyt liha-kasvishyytelöä Saksassa ravintolassa. Selvisin hengissä ja olihan se hetkittäin ihan, tuota jees...
Jotenkin muistoni 70-80-luvun taitteen kotiruoasta ei onneksi kohtaa näiden kuvien kanssa. Ilmeisesti meillä ei oltu trendien harjalla. Kiitos äiti!
Nyt uusi blogisarja, jossa rupeet käymään reseptejä yksi kerrallaan läpi! Vaikuttaa niin herkuilta...
Merituuli: Ja juuri hellepäivään sopii kuin nenä päähän! :D
Tusla: Mulla on myös pari mikrouuniopusta ;) Niiden myyntiongelmana saattaa olla se, että niitä pölähti lyhyen ajan sisällä maailmaan niin valtava määrä, toinen toistensa kaltaisia.
Suolaahunajaa: Jep, kyllä noita selaillessa miettii että (onneksi) ei tainnut joka kodissa arki olla sellaista lihapaistien, katkarapujen ja juuston hämyisää juhlaa kuin nuo kirjat kuvaa :D Mä olen syntynyt vasta noiden aikojen jälkeen, joten voin selailla itselleni hullun illuusion ;).
Pitkä: Sä niin tiedät, että mä olen ihan heikkona blogisarjoihin! :D Veikkaan että iskis kyllä melkoinen lihaähky jos noita alkais sarjassa kokkailla :D... Mutta eiköhän joku ohje joskus siirry kirjasta todellisuuteen!
Tuo lihahyytelö on kyllä aikamoinen! Tulee ihan meidän "varsinais-suomalaisen perinnealatoopin" valmistus mieleen..ei ole lihakasvishyytelöt ihan mun juttuja. ;)
Vanhat keittokirjat on ihan parhaita. Isoäidilläni on venäjänkielisiä keittokirjoja 60-, 70-, ja 80-luvulta. En ole vielä saanut aikaiseksi kokeilla kirjojen ohjeita, mutta hauskaa tulee varmasti olemaan!
Ihan älyttömän positiivinen blogi sinulla! Paljon monipuolisia reseptejä! Nam =)
Kaarina: Uuh, välillä ehdin aina unohtaa sen lihahyytelön, mutta sitten se taas pompahtaa mieleen... :D
Cooking Delicious Dreams: Kiitos ihanasta kommentistasi! :)
Tuosta hyytelöstä sain päivän naurut :D Aseella uhattuna saattaisin maistaa..
Hapsukanan taas voisin kuvitella jonnekin rivitanssijoiden illanviettoon.
Täälläkin on vietetty monta hysteerisen hauskaa hetkeä vanhojen keittokirjojen kanssa. Vanhat Keskon kaupoissa myynnissä olleet pehmeäkantiset kirjaset ovat parasta ikinä. Äitini jäämistöstä on kasvisruokien keittokirja 60-luvulta: kaikissa resepteissä oli lihaa, muistaakseni myös jokin syltty oli laskettu kasvisruokiin.
Lähetä kommentti