Sitruunainen katkarapurisotto

Valkkaripullon ilmestyminen jääkaappiin tietää hyvää ruokaa. Se viini, silloin kun sitä on, uppoaa tietysti ruoanlaittomielessä vaikka mihin, mutta ennen kaikkea nyt esimerkiksi risottoon. Makuasia tämäkin, kanssamaistaja kun epäröi vierastavansa risottojani ylipäänsä juuri viinin happaman maun takia... mutta laitan sitä sinne vaikka mikä tulisi. Happamien makujen juhlaa tämänkertaisesta risotosta tulikin, kun innostuin lisäämään joukkoon vielä sitruunanmehua ja -kuorta. Onneksi katkaravut ja juusto sekä tietysti voi toivat vastapainoa. Ja se juusto muuten, se oli Koskenlaskijaa, kun kaupassa ei ollut parmesan-tyyppistä. Testihomma, mutta toimi. Ja hyvää tuli, raikasta ja pehmeää yhtä aikaa!



















Sitruunainen katkarapurisotto

1 sipuli
n. 10 cm pätkä purjoa
2 rkl öljyä, 1 rkl voita
3,5 dl risottoriisiä
1,5 rkl kalafondia
2,5 dl kuivaa valkoviiniä
n. 1 l kiehuvaa vettä
1/2 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan mehu
ripaus valkopippuria
ripaus korianteria
1/4 pkt vahvaa Koskenlaskijaa
1 pss (180g) pakastekatkarapuja
25 g voita
suolaa
tuoretta tilliä hienonnettuna sekä koristeluun

*Hienonna sipuli ja purjo. Kuumenna suuressa kattilassa öljy ja voi, anna sipulin ja purjon kuullottua mutta ei ruskistua. Sekoita joukkoon riisit, kääntele keskilämmöllä kunnes ne ovat läpikuultavia.
*Lisää joukkoon valkoviini ja kalafondi. Lisää vettä pieninä erinä ja seosta sekoitellen, uusi erä aina vasta kun edellinen on imeytynyt riisiin. Anna risoton kypsyä hiljalleen noin 15-20 minuuttia, sekoittele tasaisin väliajoin. Lisää kypsymisen aikana joukkoon sitruunamehu ja -kuori, mausta valkopippurilla ja korianterilla. Kypsymisen loppuvaiheessa sekoita joukkoon sulatejuusto pieninä nokareina. Risotto on valmista, kun se muistuttaa löysää puuroa, mutta riisiä voi vielä purra.
*Sekoita valmiin risoton joukkoon katkaravut ja voi, anna katkarapujen kuumentua, muttei kiehua. Maista, mausta suolalla ja tillillä. Koristele tillinoksilla.