Tässä postauksessa loistaa ruokaluomuksensa kanssa vieraileva, vaikkakin aika kotoisan tuttu, tähti eli kanssamaistaja J, joka niin ideoi, kokkasi, osin kuvasi kuin söikin ruoan. "Se on vähän niinku sellanen brunssijuttu", supatti hän arvoituksellisesti. Ja brekkarin ja lunssin yhdistelmäksi tuota tosiaan voi luonnehtia. Katsokaa nyt vaikka:
Tästä näkkärin, maksamakkaran, hernarin, munan ja maustekurkun muodostamasta taideteoksesta tuli mieleen Tuija Lehtinen. Joskus teininä luin näet jotakin kirjaansa, jossa oli sivuhenkilö, joka veisteli hernekeittopurkista viipaleita leivälle. Sivuhenkilö oli muistaakseni setä tai eno, ja nimeltään ehkä Mauno. Olisko ollut Kundi kesätukkainen, se kirja? Muistaisko joku?
Opiskelija-avomieheni alias kanssamaistaja alias master chef of the case huomauttaa muuten, että kuvassa näkyvä näkkärimerkki tekee annoksesta vähän kalliimmanpuoleisen. Todellinen köyhäilijä valitsee siis sitä halvinta toiseksi halvimman sijaan ;).
6 kommenttia:
mä tykkään noista hernekeittopihveistä leivitettynä, namskis! (ja kukaan muu perheessä ei)
Toi on mun mielestä jalostettua inttisafkaa (joskaan en ite oo inttisafkaa ikinä syäny). Näkkärii, hernarii.. maksamakkaraa? :D Eiks.
Ohhoh, enpä ole ennen moista nähnyt tai edes kuullut. Kuulostaa ja kieltämättä kyllä näyttääkin vähän pelottavalta, vaikka hernekeitosta pidänkin. :) Kokeilen silti joskus ehdottomasti!
Tosin en juurikaan käytä punaista lihaa joten maksamakkaran tilalle pitäisi keksiä jotain muuta.
Joo tää on vähän tällanen "ei heikkohermoisille"-annos. T. Nimim. Heikkohermoinen :D
Merituuli: Pitääkin vinkata leivittämisestä tuolle hernaripihvi-osapuolelle! Tuossahan haettiin jo tuon kananmunan kanssa jotain samansuuntaista :)
Tää on kyllä upea. :D
Jep älä muuta sano!
Lähetä kommentti