Onnistunut pasta carbonara on niitä ruokia, joita syödessä tekee mieli tirauttaa onnenkyynel tai pari. Parsakaalilla ja herkkusienillä höystettyä carbonaraa blogistani jo löytyykin, mutta klassikko on pyhässä yksinkertaisuudessaan aivan oma ruokalajinsa. Ohje on muotoutunut tuntumaksi näppeihin useamman kokeilukerran tuloksena. Kannattaa tehdä reilu annos, koska tätä tekee mieli ottaa lisää.
Pasta carbonara (neljälle, tai kahdelle jotka innostuvat ihan liikaa)
1/2-1 pkt pekonia
1 sipuli
4 keltuaista
1 dl kuohukermaa
1 dl kevytmaitoa
400-500 g hyvää spagettia
reilu kourallinen juustoraastetta
mustapippuria myllystä
(merisuolaa myllystä)
*Saksi pekoni suikaleiksi ja paista pannulla rapeaksi. Hienonna sipuli ja lisää pekonin joukkoon, sekoita ja anna sipulin sitten kuullottua keskilämmöllä. Kytke lämpö pois, mutta anna pannun vielä olla levyllä.
*Vatkaa pienessä kulhossa sekaisin keltuaiset, kerma ja maito.
*Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi. Valuta pasta ja kumoa se pannulle sipulin ja pekonin seuraan. Kaada sekaan keltuaisseos, lisää juustoraaste ja sekoita nopeasti esimerkiksi kahdella kauhalla nostellen. Keltuaisseosta ei erikseen kypsytetä, vaan se kypsyy juuri sopivasti vielä kuuman pastan pinnalla. Sekoita vain hetken aikaa, sillä tarkoituksena ei ole antaa seoksen muodostua kokkareiseksi, vaan sen tulee jäädä pehmeän kermaiseksi.
*Rouhi pinnalle runsaasti mustapippuria. Mustapippuri kuvastaa hiiltä, ja se on carbonara-pastan tunnusmerkki. Mausta halutessasi vielä merisuolalla. Tarjoile välittömästi.
8 kommenttia:
Hei Anna :-) Pakkasella sattaa yksinkin innostua! No, jäitä hattuun, eli: pää ulos hetkeksi :-0
Mukavaa viikonloppua Sinulle.
Kiitos samoin :)
Meillä Carbonara on ihan vakioruoka, ainaki pari kertaa kuussa sitä syödään. Mie en laita siihen sipulia, mutta valkosipulia KYLLÄ! Ja aurajuustoa muruina. Eli ei ihan perinteinen... :)
Versioita on varmasti monia, mut kunhan kermaa ja keltuaista ja pekonia löytyy niin pieleen tuskin kamalasti mennään :D Kiitos aura- ja valkosipulivinkeistä!
Ahh. Pitkästä aikaa löytyi blogi, jota lukee mielellään (melko iso ruokaintoilija itsekin). Ja kävipä niinkin hassusti, että vesi herahti kielelle sen verta pahasti carbonaran kohdalla että oli pakko siivota keittiö totaalisesti ja kohta kipaisen hakemassa kaupasta ainekset. Kiitos!
Tuli tehtyä ja syötyä miltei koko satsi yhdellä kertaa, törkyisän namia. Itse höystin pakettia vielä tuoreella chilillä (demon red), jotenkin pekoni ja chili vaan toimivat kimpassa.
Pasta carbonara on kyllä todella hyvää ruokaa! :) Itse olen tuunaillut kans välillä, tuo Anzkun aurajuustoinen carbonara on vielä kokeilematta.
Mukavaa talven odotusta!
Sipulihan ei tuohon kuulu (valkkari sopii jos haluaa), mutta yksinkertaisuudessaan ehkä mättö nro. 1! Krapulassa lähes orgastista!
Jotain vihreetä voi myös heittää jos ei muuta niin koristeeksi. esim basilika tai korianteri. namnam. jos potkua haluaa ni joskus lorautan annokseen habanero tabascoa.
Lähetä kommentti