Viime viikkoina olen elänyt yllättävän parsakaalihimon vallassa. Yhtenä selityksenä lienee se sisäistämäni tosiasia, että MINUN keittiössäni MINÄ saan päättää millä tapaa parsakaalini kypsennän ja nautin: mahdollisimman napakkana siis. (Tai vaihtoehtoisesti raakana, parsakaalihan toimii loistavasti salaatissakin.) Kiehuvassa vedessä kylvetetty parsakaali voisi maultaan olla aivan toinen vihannes, vaikka toki ymmärrän sillekin makumaailmalle kannattajakuntansa löytyvän. Wokissa rapea parsakaali pääsee joka tapauksessa loistamaan.
Parsakaaliwok katkaravuilla ja seesaminsiemenillä (2 annosta)
1/2 parsakaali
1/2 punainen paprika
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl rypsiöljyä
1-2 tl seesamiöljyä
1 tl currya
ripaus jauhettua korianteria
katkarapuja (pakasteesta); pussinpohjakin riittää mutta suurempi määrä tuo toki täyttävyyttä
soijakastiketta
seesaminsiemeniä
tarjoiluun riisinuudeleita
*Leikkaa parsakaalin kukinnot ja varret suupalan kokoisiksi. Suikaloi paprika. Hienonna sipuli karkeasti tai tee siitä kapeita lohkoja. Hienonna valkosipuli.
*Kuumenna pannussa rypsi- ja seesamiöljy. Lisää curry, korianteri ja valkosipuli ja sekoittele, kunnes mausteet alkavat sihistä. Lisää sitten vihannekset. Nostele vihanneksia kuumalla pannulla kahden puuhaarukan avulla muutaman minuutin ajan. Näin ne kypsyvät rapeiksi, mutteivät ehdi palaa ollessaan koko ajan liikkeessä.
*Lisää pannuun katkaravut, loraus soijakastiketta sekä seesaminsiemeniä makusi mukaan. Jatka wokin sekoittelua, kunnes katkaravut ovat sulaneet ja soijakastike sekä seesaminsiemenet levinneet ruoan joukkoon kauttaaltaan.
*Valmista riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Tarjoile wokin kera.
7 kommenttia:
Täällä myös yksi rouskuvan parsakaalin kannattaja - itse olen viime vuosina käyttänyt mikroaaltouunia parsakaalin kypsentämiseen. Nuput kulhoon, tilkka vettä (tai vaikka appelsiinimehua) pohjalle ja valmista on keskimäärin kolmessa minuutissa, riippuu tietysti mikron tehosta.
Parsakaali on mun suurta herkkua, vaikka maha ei välillä tykkää....Mä just laitoin siitä ruokaa jossa vain pari minsaa keitin sitä parsakaalia,niin että oli vielä "crunchy" ,sillä tavalla on tosi hyvää.Ja wokeissa tosiaankin on ihanaa myös!
Jes, mukavaa että löytyy toisiakin rouskeen ymmärtäjiä! :) Pehmeä parsakaalikin on joskus ihan jees, mutta sillä on äärettömän herkkä taipumus mennä täysin ylikypsäksi, ja lisäksi pehmoisena se myös menettää makunsa heti jäähtyessään vähänkin.
Kuulostaa hyvältä ohjeelta :-) Mä en ole oikein koskaan jostain syystä tykännyt parsakaalista, oli se sitten pehmeää tai rapeaa. On varmaan jäänyt jonkinlainen trauma siitä, kun on useamman kerran sattunut niin, että sieltä parsakaalista on mönkinyt ulos sentyyppistä proteiinia, jota en välttämättä sinne olisi halunnut...
Voi apua :D Mäkin kieltämättä putsaan parsakaalin ennen valmistusta jokseenkin neuroottisesti...
KYLLÄ! Parsakaalin pitää ehdottomasti olla rapsakkaa, samoin kukkakaalin ja kesäkurpitsan. Harmittaa aina ihan suunnattomasti, kun niin hienot kasvikset pilataan kypsentämällä ne mössöksi. Raakana en valitettavasti sitä voi allergian takia syödä, nyyh.
Niinpä, rapsakammassa on paljon raikkaampi maku!
Mukavaa kuitenkin, että jo vähäinenkin kypsennys tekee parsakaalista sullekin syötävää :)
Lähetä kommentti