maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Seesami-kaalisalaatti

Viime päivinä olen ollut sitä mieltä, että voisin todennäköisesti elää pelkällä piparkakkutaikinalla ja kauravellillä. Ajatus ei ole hullumpi sikäli, että muistan lukeneeni jostakin loppuvuoden Tiede-lehdestä kysymyksen siitä, onko olemassa yhtä ainoaa ruokaa, jota syömällä ihminen pärjäisi: vastaus oli, että lähimpänä sellaista olisi maitoon keitetty kaurapuuro! Tästä päästään luonnollisesti siihen, kun kuulin lempeältä radioseuralaiseltani Groove FM:ltä keskustelun, jossa ravitsemusasiantuntija sanoi kaalin ja porkkanan olevan niin mainioita kasviksia, että talven kasvistarve voisi tyydyttyä vaikka pelkällä kaali-porkkanaraasteella päivästä päivään.

Oli suhtautumisenne melko epäeksakteihin lähdetietoihini kuinka epäilevää tahansa, sen voin ainakin vakuuttaa että tämä Lettupannulasta löytämäni seesami-kaalisalaatti oli piristävä kaaliraastetuttavuus. Väittäisin aika terveelliseksikin, öljyineen siemenineen päivineen. Ohessa oma versioni. (Samalta lautaselta löytyi muuten Tamarind Heavenin currynlehtiriisiä, joka oli hauska ruokalaji, vaikkakin sähläsin ja onnistuin polttamaan lehdet pannulla niin että lopputulos oli aikamoisen.. karstainen :D. Vaan tekemällä oppii...)

Seesami-kaalisalaatti (2-4 annosta)
200 g valkokaalia
1 porkkana

Kastike:
1/2 dl seesaminsiemeniä
1 tl seesamiöljyä
1 tl rypsiöljyä
1 tl sitruunamehua
ripaus suolaa

Kuori porkkana. Raasta tai pilko porkkana ja kaali. Sekoita kasvikset keskenään. Sekoita kastikeainekset keskenään ja lisää raasteen joukkoon huolellisesti sekoittaen. Anna maustua muutama tunti ja tarjoile.

5 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Herkullinen ja niin terveellinen salaatti.

Hippu kirjoitti...

Noi voi harmi, että currylehdet kärähtivät. Toivottavasti sulle ei nyt jäänyt niistä mitään traumaa! :-)

Salaatti vaikuttaa tosi herkulta!

P.S. Mä muuten pystyisin elämään loppuelämäni yhdistelmällä ruisleipä-maito-juusto. On tuo piparitaikinakin kyllä aikas hyvää :-D

Anna kirjoitti...

Arleena: Näin on!

Hippu: Ei tosiaankaan jäänyt mitään traumaa :) Niiden keittely erilaisissa sooseissa vaan taitaa olla turvallisempi metodi näin aloittelijalle. Mutta nyt kokeiltuani ja kärtsättyäni taisin tajuta myös tuon "kuivattamisen" idean, seuraavalla kerralla osaan liikutella lehtiä pannulla koko ajan ja uskon vähemmälläkin että ne todella ovat jo ihan valmiita vaikka aikaa on kulunut vasta vähän :D Kiitos ohjeesta joka tapauksessa!

Nelle kirjoitti...

oOo.. tätä ei saa näyttää isälle :) Sehän riemastuu - hän kun on vannonut kaurapuuron ja porkkanaraasteen nimeen koko ikänsä. toisaalta kaaliin hän ei koske, kuulemma hänellä ja pupuilla on sopimus: hän ei koske heidän ruokaansa ja he eivät hänen :)

Citykaneihin tuo tuskin pätisi kuitenkaan;)

Anna kirjoitti...

Oho, sattuipas se hyvin!

Sun pitää kertoa sun isälle että porkkanaraastekin maistuis varmasti pupuille ;)