perjantaina, heinäkuuta 02, 2010

Loma Ranskassa

Vietimme pitkitettyä juhannusta Ranskassa. Mikä mieletön kulinarismin mekka. Olen aina ollut vähän skeptinen kyseistä maata kohtaan ja kuvitellut, että kaikki ne juusto- ja viinitarinat, välitön tunnelma, koko perheen pyörittämät pikkuiset ravintolat, sinappi ja ruutukuvioiset liinat ovat väistämättä jotakin mystistä tarua. Vaan tuo maapa äimistytti minut täysin, osoittamalla herkullisen kliseen toisensa jälkeen todeksi.























Otetaan nyt vaikkapa ne juustot. Ihan oikeasti. Mikä valikoima. Eiffel-torni + erilaisten minichevrejen lajitelma + ilta-aurinko = parasta! Comtea, morbieriä ja kumppaneita, joita jokaisen lähikaupan hyllystö tai juustotiski tarjoili, tuodaan toki Suomeenkin, mutta Ranskassa tarjolla oli tietysti enemmän alalajeja ja edukkaampaan hintaan. Muutama juusto ostettiin rajan tuntumasta tuliaisiksi Saksan puolelle...




















Tai sitten sinappi. Jos luulit, kuten minä luulin, että Dijon-sinappi on Dijonin erikoisuus, olet väärässä. Maineikas Maille toki on tuosta tunnetusta sinappikaupungista kotoisin, mutta samantyyppistä maustekastiketta tarjoiltiin eri merkkisinä pöytämausteina myöhemminkin matkallamme. Ranskalainen juttu siis. Se on niin hyvää, että sitä voisi syödä sellaisenaan!



















Sinapista olivat taikoneet myös käsittämättömän maukkaan ja kermaisen kastikkeen käsittämättömän mureille ja meheville lihavartaille. (Se odottaa kuvassa vielä kipossaan, toisin kuin ylikansallinen Heinzin ketsuppi jota myös himoitsin :D) Tämä ranskanperunoiden ja vartaan kombo sekä eräänä iltana nauttimamme noutopitsa olivat hyviä esimerkkejä siitä, mikä minut Ranskan ruokaan niin kovin hullaannutti: tuikituttuja ruokalajeja, mutta vain niin hyvin ja hyvistä raaka-aineista valmistettuja, että makueroa ei voi olla huomaamatta.























Söin reissulla paljon enemmän lihaa kuin tavallisesti. Kuvassa on pikkuisen brasserien burgundinpataa. Voi olla, että lihaa söi paremmilla mielin, kun oli ensin ajellut tuntikaupalla pitkin maaseututeitä. Maatalous tuntui olevan jotenkin pienimuotoisempaa ja lehmät laidunsivat kuin postikortissa, tehdashallimaiset karjarakennukset puuttuivat maisemasta täysin. (Tai ehkä ne oli vain piilotettu turisteilta...)























Ranskalainen omenasiideri oli ehdoton lempparijuomalöytömme. Toki olen satunnaisesti päässyt joskus aiemminkin sellaista maistamaan, mutta reissussa saatoimme nauttia sitä myös ruoan kanssa. Yllätys puolestaan oli, miten suosittua roseviini ainakin meidän matkamme reitillä oli - valkoviini jäi valikoimissa vallan altavastaajaksi. Vaan eipä ihme: käyhän se yhteen monenlaisten ruokien kanssa ja on seurustelujuomana mitä mainioin.

Tämä kesäinen nettiyhteydettömyys ja uusien ruokakokemusten valtava tulva on aika mahdoton yhtälö! Toivottavasti muistan syksyn saapuessa kaivella kesän arkistoja säännöllisin väliajoin...

6 kommenttia:

Merituuli kirjoitti...

Kiva kuulla Ransakan reissusta. Meillä on tänä kesänä edessä koko perheen keikka Pariisiin, jota odotan jo hurjasti.

Tiedän tuon tuskan netittömyyden ja ruokakokemustulvan kohdatessa. Meillä oli se Venetsiassa puolitoista vuotta sitten. Onneksi sain kirjoitettua asiat koneelle ja Jukka sitten postaili töistään.

Eriqou kirjoitti...

Ranskan ruoka-aittoja odottelen minäkin... edessä yli viikon mittainen visiitti Pariisia muutama sata kilometria etelämmäksi. Tarkoituksena keskittyä erityisesti hedelmiin (persikat silloin parhaimmillaan), juustoihin, suklaaseen, leivonnaisiin, patonkiin, ja... ja... ;-)

Luumukka kirjoitti...

Oi, Pariisi. Itse kävin siellä v.2007, mutta silloin en ollut vielä niin intoutunut ruoanlaitosta. Nyt katselisin kaupunkia varmasti sillä silmällä, ruokien suhteen :)
Muistan syöneeni ihania karhunvatukoita siellä! Vai boysenmarjoja? Ja luomuappelsiinikeksejä! :D (olin reilaamassa, reilaajan budjetti)

Petteri kirjoitti...

Siideri näyttää tosi hyvältä. Harmi ettei Suomessa saa normikaupoista kunnollista kuivaa siideriä, vaan pelkästään noita sokeriliemiä.

Anna kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Ranska on kyllä mieletön ruokakulttuurimaa - jo reilaajan budjetillekin. Ja olispa tuo siideri tosiaan Suomesskain yleisempi vaihtoehto sille meille tutummalle limuversioille!

Ketturouva kirjoitti...

Alko pitää valikoimissaan myös ranskalaista Ecusson-siideriä (0,75 l pullo), suosittelen. :)