Yrtit ovat tästä hyvä esimerkki. Kasvispasta mielessäni katsastin lehtipersiljatarjonnan, ja runsaan vihreä ruukku johti iloiseen ostopäätökseen.
Tämän ylitsevuotavan riemukkaan vuodatuksen päätteeksi todetaan että maukas pasta syntyi seuraavasti:
Kasvispasta (kahdelle)
n. 250 g pastaa
1 sipuli
1 pieni paprika
7-8 jumboherkkusientä
tilkka öljyä tai nokare voita
1-2 tl tummaa balsamiviinietikkaa
salaattijuustokuutioita
mustapippuria
1 ruukku lehtipersiljaa
(suolaa)
*Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
*Hienonna sipuli ja paprika, lohko herkkusienet reiluiksi paloiksi.
*Kuumenna pannulla öljy tai voi ja kuullota siinä sipuli ja paprika. Kääntele joukkoon herkkusienilohkot, anna niiden kuumentua ja kypsyä pinnalta hieman. Tarkoitus on, että ne jäävät sisältä vielä napakoiksi ja pitävät muotonsa. Sekoita joukkoon tumma balsamiviinietikka. Mausta pippurilla ja halutessasi suolalla.
*Hienonna persilja. Sekoita kuuman, valutetun pastan joukkoon kasvisseos, salaattijuustokuutiot ja persilja. Tarjoile.
2 kommenttia:
Intohimoisena pilkunviiljaana en voi olla kopioimatta pientä tietoiskua Raholan Syötävien Sanojen toimesta...
"Lehtipersiljaa on kahta lajia, miedon makuista mutta karkeaa, melkein vain koristeeksi kelpaavaa kurttulehtistä kähäräpersiljaa, P. crispum var. crispum, jota suomalaiset rakastavat niin paljon, etteivät useinkaan tiedä muunlaista persiljaa olevankaan, sekä silopersiljaa, P. crispum var. neapolitanum, jonka lehdet ovat sileitä, tavallisesti voimakkaamman makuisia kuin kähäräpersiljalla. Jostain omituisesta syystä myydään silopersiljaa yleensä "lehtipersiljana". Ihmiset eivät selvästikään tule ajatelleeksi, että myös se "tavallinen" eli kähäräpersilja on lehtipersiljaa. – Sama virhe esiintyy myös Ruotsissa; siellä silopersiljasta (ruots. slätpersilja) käytetään usein nimeä bladpersilja. Kähäräpersilja on ruotsiksi kruspersilja. Väärän nimikäännöksen taustalla on tietenkin jonkun tietämättömän tukkukauppiaan erehdys – ei ole vaivauduttu ottamaan selvää asiasta, vaan annetaan tuotteelle ensiksi mieleen juolahtava nimi.
Siemenkaupassa on napolilaisen silopersiljan siemeniä, joista kasvaa hyvin suurikokoinen ja voimakkaan makuinen kasvi, mutta vihanneskaupasta sitä saa vain harvoin. Se on hyvin suosittu eteläisessä Italiassa ja siitä käytetään esim. englannissa nimitystä celery-leafed parsley eli sellerilehtinen persilja. Kun ulkomaisessa pesto-ohjeessa neuvotaan käyttämään persiljaa, tarkoitetaan juuri maukkaampaa silopersiljaa.
Muualla maailmassa onkin silopersilja se tärkeämpi persilja, kähärälehtistä eli curl(e)y leaf parsley käytetään harvoin ja pääasiallisesti sen koristeellisuuden takia. Suomen ravintolakeittiöissä on silopersilja alkanut hyvän makunsa ansiosta vihdoin yleistyä 2000-luvulla, mutta tietenkin väärällä nimellä lehtipersilja."
Haa, olet aivan oikeassa, hyvä että viilasit pilkkua! :) Olen itsekin tuota silopersilja-nimikettä kuullut käytettävän, mutta en ole osannut kyseenalaistaa sen yhtenevyyttä 'lehtipersiljan' kanssa.
Tarkemmin ajatellen aika loogista: onhan juures nimeltä persiljanjuuri, siispä lehtiversio on lehtipersiljaa. Samoin kuin on sellerinjuuri ja lehtiselleri.
Kaksipiippuinen juttu sitten taas nimitysten käyttö blogissa: sen tukkukauppiaan mokan takia kun ainesosalistaan voi olla järkevää kirjoittaa lehtipersilja ihan vain siksi, että oikea tuote löytyisi helposti kaupasta.
Lähetä kommentti