Silloin tällöin pestopastaan tulee vastustamaton himo, kuten kävi viime viikonloppuna. Vaan pitkän pestotauon jälkeen makuaistini yllätti minut - vanha kunnon Pirkka-pesto maistui suorastaan tympeältä. Pestopastaa oli silti pakko saada. Koska olen jo vähän edistyneempi opiskelija, lisäsin joukkoon rohkeasti muutakin kahden pyhän ainesosan lisäksi. Makuyhdistelmästä tuli niin toimiva että se vaatii päästä julkaistuksi. Josko vaikka joku toinen peruspestopastaan tympäätynyt löytäisi pelastuksensa!
Pestopastan seuraava aste eli pestopasta kapriksilla ja jauhelihalla
pastaa 1-2:lle
n. 3-4 rkl purkkipestoa
n. 1 dl paistettua, valkopippurilla ja paprikajauheella (mutta ei suolalla) maustettua jauhelihaa
1-2 rkl kapriksia
1 tl dijonsinappia
1 tl sitruunamehua
*Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, valuta siivilässä ja kaada takaisin kattilaan.
*Sekoita kattilassa pasta, pesto, jauheliha, kaprikset, sinappi ja sitruunamehu. Peitä kannella ja anna levähtää vielä miedolla lämmöllä sillä aikaa kun siistit tämän suuren kokkausurakan jäljet ympäriltäsi. Nauti.
P.S. Ja jottei nyt IHAN maine mene niin muistutan että pesto on erittäin hyvää itse tehtynä. Mutta se onkin jo ihan toinen tarina!
11 kommenttia:
Hahahaha, tosiaan, lienee sukupolvea yhdistävä makukokemus. Itsekin muistan pestopastan (tai peston) tulon, vaikka olen hiukan vanhempaa sorttia. Ehkä mun ajan hittituote oli kuitenkin pikanuudelit. Pestopasta tuli paaaaaljon myöhemmin. Enkä koskaan oo ollut megafani.
Itekkin tosin käytin just viikonloppuna KAUPAN pestoa, kun tein pikkujouluihin Paolan parasta sallaadia, hyvää oli ja kehuja keräs.
Tuollaista jauhelihaversiota suostusin maistamaan, etenkin kesäkurpitsaspagetilla ;-)
pestopasta on meillä lasten yliherkkua (maksa- ja makaronilaatikon lisäksi). ja kiireisen arjen pelastus! voiskin kokeilla tehdä siitä joskus slowfoodia lisäämällä jauhelihaa :D
maistoin kerran Pirkka-pestoa ja mielestäni se ei ollut kyllä mistään kotoisin. Itse luotamme Barillaan (se on meidän makuun), mutta täytyykin kokeilla joku kerta itse. vaikka aaninki on, että lapset eivät syö kun ovat tottuneet tiettyyn makuun. mutta sen tietää sitten vasta kokeilemalla!
Ylimuuli: Näin näiden sukupolvijuttujen tosiaan täytyy mennä, koska muistan pikanuudeleiden olleen kova sana välipalaksi silloin, kun olin vielä koulussa!
Hyppis: No mutta hei ei opiskelijat voi mitään BARILLAA ostaa!! :D Fakta on, että onhan se parempaa. Tuo mainitsemani Pirkka-pesto vaan on mielessäni aina vertautunut tärkeimmän halpiskilpailijansa vastaavaan tuotteeseen, joka on melkoista kuraa. Ja siksi siinä on siis hohtoa ja glamouria.
En tosin nyt tiedä, maun yllättäessä tylsyydellään, että onko sen valmistusresepti muuttunut vai onko mun opiskelijasieluni etääntymässä yhä kauemmas kultaisista opintojen alkuajoista :D
Etköhän sinä ole suomalaisissa ruokablogeissa jo maineesi ja kunniasi ansainnut :)
heippa, jonkun aikaa olen jo lukenut tätä kivaa blogia mutta nyt vasta sain kommentoitua ekan kerran.
Juu, pestoon tulee aina silloin tällöin yllättävä himo.Mutta aina vaan ne on joko rainbow:n/pirkan pestoja, joskohan olis aika kokeilla tehdä sitä itse:). Sen jälkeen ei luultavammin enää pirkkapestot maistukaan..
Aivan älyttömän upea annos!
Ari: Kiitoksia, juuri niitä maineenrippeitä tässä varjelin :D
Kristiina: Kivaa kun kommentoit! Kannattaa ehdottomasti kokeilla itsetehtyä, mutta toki pitää luotettavat purkkipestokumppanit edelleen arvossaan ;)
Ent-tu: Kiitos :)
Nomnom! ens kerralla teen näin, yleensä silppuan joukkoon tuoretta tomaattia.
Minä vannon Lidlin (taas kerran ;) peston nimeen, mutta kuun neljäs ostan stockan pestoa :)
Kiitos hauskasta ideasta, innostuin itsekin tekemään eilen vastaavantapaista pestopasta v.2.0 :aa. Oli onnistunutta, käytin soijasuikaleita jauhelihan sijaan.
Puit hyvin sanoiksi peston merkityksen opiskelijaravinnossa :D En ole vielä tähän päivään mennessä kyllästynyt siihen mutta toi näyttää niin hyvältä että pitää kokeilla!
Hanna: Mä en oo Lidlin versiota kokeillutkaan, kiitos vinkistä!
Antto: Hyvä tietää että toimii soijasuikaleidenkin kanssa!
Julia: Pestopastojen maailmahan ON loputon kaikkine sävyineen aina valmisruoasta itse tehtyyn pestoon - eihän siihen voi tosiaan kyllästyä ;)
Lähetä kommentti