Ihana pho-keitto

Kummitädin vierailu vauvaperheessä mahdollistaa kaikenlaista huippua, kuten pho-keiton teon. Ennen tätä vauva-arkea olisin pitänyt Soppa365:n Oikaisijan pho-keittoa todella oikaisuna, nyt en, mutta ihana soppa siitä tuli, yhtä kaikki.
























Mung-pavunidut vaihtuivat vihreisiin pakastepapuihin. Lihaksi laitoin naudan sijaan possua, sillä sitä meillä riittää ja riittää pakastimessa edelleen. Ohuen ohuet sisäfileeviipaleet oli jees, paistoin ne nopsaan pannulla sillä ajattelin että tykkään niistä sillä tavalla enemmän, vaikka keittäminen oliskin oikeaoppisempaa. Seuraavalla kerralla voisin ehkä laittaa sellaista pehmeää, silkkistä tofua, joka kuitenkin pysyy suikaleina. Mistähän sellaista saisi?

























Tästä tuli ihan mielettömän hyvää. Ainakin yhtä hyvää kuin Seattlessa, ja paljon vahvemman ja jotenkin vaan koukuttavamman makuista kuin täällä Helsingissä ravintolassa maistamani pho (jälkimmäistä HKI+:n keittoa jopa ruokablogi-idolini Hanna hehkutti Helsingin parhaaksi, joten nyt ollaan kuulkaa vakavan äärellä).

Veikkaan vahvasti, että yksi salaisuus on Reformin luomu-lihaliemikuutioissa. (Tämä ei ole mainos, vaan silkkaa hyvän löydön hehkutusta.) Ihan huikeeta tavaraa. Ainesosaluettelon mukaan niissä ei ole natriumglutamaattia, eikä edes hiivauutetta, mikä on liemikuutioissa jo aika hyvin. Makua ja ruskeaa väriä piisaa senkin puolesta.





Pho-keitto (n. 4 annosta)

Liemi:
1 1/2 l hyvää lihalientä (suosittelen vahvasti tuota Reformia!)
4 tähtianista
ripaus neilikkaa (4 kokonaista neilikkaa olisi vielä parempi vaihtoehto)
2 kanelitankoa
ripaus kardemummaa
4 cm pala inkivääriä kuorittuna ja viipaloituna
2 rkl kalakastiketta

Keittoon:
n. 200 g porsaan (sisä)fileetä
4 kevätsipulinvartta
1 punainen chili
1 limetti
1 ruukku thaibasilikaa
1 ruukku korianteria
n. 2 dl vihreitä papuja (pakaste)
250 g riisinuudeleita

tarjoiluun sriracha-chilikastiketta

*Laita kaikki liemen ainekset kattilaan ja anna hautua n. 40-60 minuuttia. Siivilöi liemi odottamaan, kanelitangot voit kuivata seuraavaa käyttökertaa varten. (En tiedä, ehkä tähtianiksetkin?)
*Leikkaa porsaanliha ohuen ohuiksi viipaleiksi. Se onnistuu erityisen helposti, jos liha on on ollut pakastimessa ja on sulanut jääkaapissa kohmeiseksi. Anna viipaleiden levähtää jokunen minuutti niin, että ne ovat huoneenlämpöisiä. Paista ne sitten kuumassa pannussa nopeasti, riittää että ne saavat väriä sillä ne kypsyvät tosi vilkkaan.
*Viipaloi kevätsipuli ja hienonna chili. Lohko limetti, hienonna yrtit karkeasti.
*Kiehauta pavut noin kolmen minuutin ajan (tai pakastepussin ohjeen mukaan). Valuta ja huuhtaise kylmällä vedellä, jotta vihreä väri säilyy.
*Kypsennä riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan.
*Jaa nuudelit ja pavut keittokulhoihin, annostele sipuli, yrtit ja chili päälle. Kuumenna liemi kiehuvaksi ja kaada sitä sitten keittokulhoihin. Tarjoile limettilohkojen ja sriracha-kastikkeen kanssa.

Tulinen porkkanasalaatti eli thai-arkiruokaa

Olin tällä viikolla kaverini kanssa Marttojen kurssilla, jossa tehtiin thai-tyylistä ruokaa. Iltakurssin ihan paras anti oli suoraviivaisissa, nopeissa arkiruokaohjeissa, joiden ainesosat voi löytää lähimarketista. Tajusin vasta kaiken valmistuttua, että juuri sellaisia ohjeitahan mä oikeastaan olenkin kaivannut. Jos vaikka löytäis inspistä ihan siihen, noh, arkikokkaamiseen.

Yksi illan lemppareista oli tulinen porkkanasalaatti, jota olikin sitten pakko tehdä kotona jättimäinen kulhollinen. Voisin syödä tätä loputtomiin. Ihanan tulista, ihanan hapanta, ihanan makeeta, ihanan suolaista. Ohjeen vaaleaa soijakastiketta mulla ei ollut, eikä muuten tainnut olla kurssillakaan, mutta Blue Dragonilla sitä näkyy löytyvän valikoimista. Tumman soijakastikkeen vaihtaminen vaaleaan tekisi salaatin ulkonäöstä ehkä raikkaamman, mutta maku on todella kohdillaan tummallakin.

Tulinen porkkanasalaatti (alkuperäinen ohje Marttojen, tämä omani on aika lähellä sitä)

4 rkl suolapähkinöitä murskattuna
1 kuivattu punainen thai-chili (tai 3 miedompaa tuoretta chiliä) hienonnettuna
5-8 valkosipulinkynttä hienonnettuna (kynsien koosta riippuen)
1 1/2 rkl tummaa sokeria
3 rkl (vaaleaa) soijakastiketta
3/4 dl limen mehua, eli kahden suuren limen mehu
(muutama tippa kalakastiketta, ei mitenkään pakollista)
(1 tl vaaleaa balsamiviinietikkaa, voi laittaa jos löytyy kaapista)
500 g porkkanoita karkeasti raastettuna 
(kourallinen vihreitä papuja kiehautettuna, toimii ilmankin)
1 rs kirsikkatomaatteja puolitettuna
tarjoiluun korianteria


*Sekoita kulhossa suolapähkinät, chili, valkosipuli, sokeri, soijakastike, limen mehu, kalakastike ja balsamiviinietikka. Sekoita huolellisesti joukkoon porkkanaraaste. Sekoita lopuksi mukaan kirsikkatomaatin puolikkaat (ja pavut). Koristele tuoreella korianterilla.

Pieni paahtopaisti vain...

Yksi ankanpoik.. eiku Anna täällä vain, paahtopaistin eessä...

Ei ole aiemmin tullut mieleenkään ostaa arkiruoaksi paahtopaistia. Nyt oranssi lappu saksalaisen satumaan suomalaisella Deluxe-osastolla houkutti, ja hertsssyygeli, kuinka monta ateriaa siitä yhdestä 900 gramman palasesta saikaan kahdelle ruokailijalle. (Kolme iltaruokaa kahdelle ja kaksi lounasta yhdelle, nimittäin.)

Aluksi tehtiin, no, se paahtopaisti. Ensin paistoin kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa nopeasti ruskean pinnan joka puolelle. Sitten mittari paistiin, uunin lämmitys 125°C:n lämpöön, paisti uuniin, paisti pois uunista kun lihan sisälämpötila on 60°C ja sen jälkeen vielä rapiat 20 minuuttia lepoa ennen leikkuuta. Ohje oli huomaavaisesti painettu pakkaukseen, mistä kiitos: lopputulos oli täydellisen mehevä ja tasaisen punertava.

Taianomainen vinkkini on tässä: Paista paahtopaisti pienessä padassa tai vastaavassa astiassa, johon paisti juuri ja juuri mahtuu. Halutessasi asettele vielä kansi päälle niin, että mittari kuitenkin saa oman tilansa. Näin paistista pääsee haihtumaan mahdollisimman vähän kosteutta - tai ainakin kosteus palautuu pian takaisin paistin pintaan.

Maustevinkeistä ei tällä kertaa sen enempää. Tämä tarjouspala oli jotakin rosmariinimarinoitua settiä, ja vaikka eräs nimeltämainitsematon tähtikokkikin herkkusarjaa mainostaa, niin itte maustamalla sais vielä inasen paremman. Hyvin toimi kuitenkin. Ensimmäiset viipaleet syötiin kiehautetun parsan kanssa.


























...se haukkasi paistista palasen, ja sanoi...

Tähteeksi riitti suurin osa. Seuraavana päivänä oli siis kylmän paahtopaistin vuoro. En osannut päättää, tekisinkö salaattia vai BBCGoodFoodista inspiksen saaneita cocktailpaloja, joten tein molempia. Salaatissa on muuten erittäin tärkeää sekoittaa kastike kunnolla lihasuikaleisiin - maku on aivan eri luokkaa sen jälkeen.


























Paahtopaistisalaatti sinappisella kastikkeella

erilaisia salaatteja, kuten tammenlehvää ja rucolaa
pätkä purjon vihreää osaa huuhdeltuna
appelsiinia
kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina

Kastike:
reilu 1 tl karkeaa dijon-sinappia
2 tl hunaja-omenaviinietikkaa
1/2 tl sokeria
ripaus suolaa
3-4 tl rypsiöljyä

*Paloittele ja asettele salaatin ainekset tarjolle. Sekoita salaatinkastikkeen ainekset keskenään huolellisesti. Tarjoile salaatin kanssa.

Paahtopaisti-suolapalat

pieniä leipäsiä, blinejä tai tattaripannarin paloja (suosittelen pannaria, se on todella hyvää)
ranskankermaa
karkeaa dijon-sinappia
kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina tai viipaleina
pieniä cocktail-kurkkuja tai hyviä vihreitä oliiveja

*Sekoita ranskankermaan makusi mukaan karkeaa dijon-sinappia - parempi vain nokare kuin enemmän.
*Kokoa leipästen päälle ensin lusikallinen ranskankermaa, sitten muutama paahtopaistisuikale tai yksi viipale ja lopuksi oliivi tai pala cocktail-kurkkua.


























...se haukkasi jälleen palasen, ja sanoi...

Kolmantena päivänä piti saada jo jotain ihan muuta. Lihaa oli edelleen jäljellä aivan valtavasti. Yksinkertaisella kikalla, eli soijakastikkeella ja sitruunamehulla maustamalla, suikaleet muuttuivat jälleen ihan uuden makuisiksi. Mukana menossa oli myös edellispäivän tattaripannarin jämät.

Tässä vaiheessa on tärkeää, että paahtopaisti ei alunperin ole mennyt ylikypsäksi ja kuivaksi, ja että se on leikattu viipaleiksi ja/tai suikaleiksi tarkalleen lihan syiden vastaisesti. Näin se säilyy mehevänä ja mureana, vaikka sitä vähän käyttäisikin pannulla.


























Paahtopaistia ja tattaripannaria wok-tyyliin

1 parsakaali
2 suippopaprikaa
rypsiöljyä ja seesamiöljyä paistamiseen
1 valkosipulinkynsi
muutama pala tattaripannaria tai kuivahtanutta leipää (voit jättää leivän/pannukakun myös pois)
muutama kourallinen kypsää paahtopaistia ohuina suikaleina
1/2 sitruunan mehu
loraus soijakastiketta

*Leikkaa paprika suikaleiksi. Leikkaa parsakaali suupaloiksi. Halutessasi esikeitä parsakaaleja vedessä parin minuutin ajan.
*Kuutioi tattaripannari tai leipä.
*Kuumenna suuressa pannussa rypsiöljyä hyvin kuumaksi. Paista leipäkuutioihin nopeasti rapea pinta ja siirrä kuutiot sitten erilliselle lautaselle odottamaan.
*Lisää pannuun tilkka seesamiöljyä sekä tarvittaessa lisää rypsiöljyä. Halkaise valkosipulinkynsi, anna sen antaa makua kuumaan öljyyn hetken aikaa ja poista puolikkaat sitten pannulta ennen kuin ne alkavat ruskistua. Paista paprikaa ja parsakaalia kuumalla pannulla wokaten eli kahdella kapustalla jatkuvasti nostellen, kunnes vihannekset ovat hieman pehmenneet. Siirrä sivuun odottamaan.
*Lisää kuumaan pannuun lihasuikaleet. Odota hetki ennen kuin sekoitat, ja kääntele suikaleita vasta sitten varovasti niin, että ne saisivat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon rapeaa pintaa. Älä kuitenkaan odota liian kauan, jottei liha kuivu. Mausta soijakastikkeella ja sitruunalla, sekoita. Lisää pannuun muut ainekset, sekoita uudelleen ja tarjoile.

...ei paahtopaistia näy, buu, buu, buu!

Paistettu riisi

Tämä on niitä ruokia, joiden ei alunperin pitänyt päätyä blogiin. Jos pestoperunat on tähderuokaa, niin tämä on kaapin jämät ja pussin pohjat -ruokaa foor riiil. (Mulla oikeasti on kaapin jäminä sitruunaruohoa ja inkivääriä. Niin käy, jos niitä joskus ostaa johonkin oikeaan tarkoitukseen.)

Vaan ei voi mitään kun ei voi mitään: tästä tuli niin törkeen hyvää, että ainesosat ja valmistustapa pitää naputtaa talteen ainakin omaa itseäni varten.

























Katsoin vinkkejä Kaikki äitini reseptit -blogista. En edes edennyt ihan vinkkien mukaan, keitin esimerkiksi riisin varta vasten, mutta nämä kolme juttua omaksuin:

1) Ota mukaan jotakin, joka edustaa "kiinalaista kestomakkaraa". Minä otin palvikinkkua.
2) Paista kaikki paitsi riisi ja muna ensin, sitten riisi erikseen. Ensin mainituille riittää nimittäin nopea wokkaus, riisiä taas pitää paistaa pitkään ja kuumassa, jotta se saa kunnolla rapeaa pintaa. Muna lisätään loppuvaiheessa.
3) Mausta kalakastikkeella. Älä lotraa soijakastikkeen kanssa. Nannan sanoin: "No et käytäkkään sitä soijaa, joka värjää kaiken näyttämään siltä kuin wokin päällä olisi suoritettu moottoriöljyn vaihto."

Paistettu riisi

n. 2,5 dl basmatiriisiä (tai 6-7 dl valmiiksi keitettyä)
1/2 purjo
2 porkkanaa
1 sitruunaruohon varsi (tai jos sinulla on kaksi tosi näivettynyttä niin kahden varren sisin osa)
2 rkl hienonnettua inkivääriä
1 punainen chili
1/2 pss vihreitä papuja (pakaste)
muutama viipale palvikinkkua
2 kananmunaa
n. 2 rkl kalakastiketta
(pieni liraus soijakastiketta)
1/2 sitruuna
tuoretta korianteria

öljyä ja muutama tilkka seesamiöljyä paistamiseen

*Keitä riisi kypsäksi suolalla maustetussa vedessä, ellet käytä valmiiksi kypsää tähderiisiä.
*Huuhdo ja viipaloi purjo. Viipaloi porkkanat ohuelti. Hienonna sitruunaruoho, inkivääri ja chili. Leikkaa palvikinkkuviipaleet palasiksi.
*Kuumenna wokissa tai suuressa paistokasarissa reilu loraus öljyä kuumaksi. Lisää pilkotut ja hienonnetut ainekset sekä pakastepavut, paista noin 3-5 minuutin ajan kovalla lämmöllä koko ajan kahdella puulastalla nostellen. Siirrä tämä wokattu setti erilliselle lautaselle odottamaan.
*Kuumenna pannussa uusi reilu loraus öljyä. Kumoa pannulle riisi, ja painele se tasaiseksi levyksi paistumaan kuumaa pohjaa vasten. Sekoita, kääntele ja painele uudelleen vasta, kun pohjalla olevat riisit ovat saaneet hieman rapeutta: tässä voi mennä muutamakin minuutti kerrallaan. Pannusta riippuen riisistä ei välttämättä tule edes vaaleanruskeaa, eikä sitä ole tarkoitus tietenkään polttaa; se rapeutuu mukavasti silti, kunhan vain malttaa odotella sopivan aikaa. Kun riisi on mahdollisimman monelta kantilta paistunutta, lisää pannuun lautasella odottavat ainekset ja sekoita.
*Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki. Tee pannun keskelle tyhjä alue, kaada siihen munat ja sekoita sitten kokkeliksi. Kun munakokkeli ei vielä ole täysin hyytynyttä, sekoita se riisin ja kasvisten joukkoon.
*Mausta lopuksi reilusti kalakastikkeella, halutessasi soijakastikkeella sekä sitruunamehulla. Tarjoile tuoreen korianterin kanssa.

p.s. Tähän ruokalajiin voi kätevästi käyttää niitä kasviksia, joita jääkaapista sattuu löytymään. Myös erilaiset kypsät lihat tai vaikka grillibroilerin jämät sopivat.

Vihreä thai-kanacurry

Jahajaha, nainen vanhenee ja periaatteet rapistuu. Vuosikausien broilerinsyömättömyys alkoi säröillä ensin ravintolapuolella, ja viime viikolla seisoin sitten kassajonossa ohutleikepaketti kädessä. Aina ei jaksa tofua ja papuja, kalavalikoima oli taas jotenkin ankea, punaista lihaakin on nautittu ihan riittämiin, mutta ennen kaikkea kuulkaa kiinnosti tietää että osaisinko ylipäänsä kokata broileria.


























Ja vielä sitä enemmän kiinnosti tehdä vihreää thaihenkistä currya ilman valmista currytahnaa. Pikaisella puhelingooglailulla ohjeita ei tullut montaa vastaan, mutta lopputulos oli silti aika hyvä! Valkoista se oikeastaan oli eikä vihreää, mutta kuitenkin. Jos saisin tällaista pikathaikkulasta, en haukkuisi. Ja uskomatonta mutta totta, kanastakin (eli totuudenmukaisesti broilerista) tuli mureaa, mutta samalla mehukasta ja maukasta.

  

Vihreä kanacurry

1 pieni munakoiso
400 g maustamatonta broilerin ohutleikettä tai fileetä
2 sitruunaruohon vartta
3 valkosipulinkynttä
2 rkl tuoretta inkivääriä (n. 3–4 cm pituinen pätkä)
2 tuoretta punaista chiliä
1 sipuli
1 tl juustokuminaa jauhettuna
1 tl korianterinsiemeniä jauhettuna
1 tl suolaa
loraus öljyä
400 g hyvää kookosmaitoa (tässä olen merkkiuskovainen: ehdottomasti Biona)
1-2 tl sokeria
4 kuivattua kaffirlimetin lehteä
puolikas parsakaali
1 rkl kalakastiketta
tuoretta korianteria tarjoiluun

*Kuutioi valmiiksi odottamaan munakoiso, kuutiot saavat olla peukalonpään kokoisia. Leikkaa broileri syiden vastaisesti ohuiksi viipaleiksi tai suikaleiksi.
*Kuori sitruunanruohosta uloimmat, kovat lehdet ja hienonna varsi sitten hienon hienoksi silpuksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuori ja hienonna inkivääri. Poista halutessasi chilistä siemenet ja hienonna. Hienonna sipuli niin pieneksi silpuksi kuin pystyt. Jos sinulla on järeä mortteli, voit tässä vaiheessa survoa nämä sekä juustokuminan ja korianterinsiemenet suolan kanssa tahnaksi, ennen kuin kuumennat öljyn pannulla ja heität tahnan sinne. Muussa tapauksessa heitä vain mainitut ainekset suurelle pannulle öljyyn kuumenemaan, anna kuullottua kevyesti parin minuutin ajan ja varo ettet polta pohjaan.
* Lisää broilerisuikaleet pannuun maustesilpun sekaan ja paista niiden pintaan vienosti väriä ja makua. Lisää sitten pannuun munakoisokuutiot ja anna niidenkin paistua pinnastaan hieman. Sekoittele tasaisin väliajoin, jottei maustetahna pala pohjaan. Tämä vie muutaman minuutin ajan.
*Lisää pannuun kookosmaito, sokeri ja kaffirlimetin lehdet. Anna kiehua hiljalleen noin 10 minuutin ajan. Paloittele parsakaali pieniksi paloiksi ja lisää kiehumaan aivan loppuvaiheessa. Mausta lopuksi kalakastikkeella ja tuoreella korianterilla. Tarjoile riisin tai muun haluamasi lisäkkeen kanssa.

Helmiä hämärästä

Tämä blogi on olemassaolonsa aikana löytänyt aika hyvin luonnolliset uomansa, mitä tulee postaustahtiin. Samaan tyyliin kulki myös taakse jäänyt vuosi. Olen ollut oikeastaan aika iloisesti yllättynyt siitä, kuinka vähän ehdin avata kotona läppäriäni. Tällä kertaa kiireinen vuosi tarkoitti paljoa hyvää: hurjan monia uusia ja vanhoja kokemuksia, paikkoja, juttuja, tyyppejä, harrastuksia, menoja, saunailtoja, kokkailuja, kävelyjä, reissuja... Toisaalta, juuri nyt toivon alkavalta vuodelta pari kierrosta hitaampaa vauhtia: ehkä sellaista, että ehtisi ihan huvikseen kirjoittaakin.

Ongelma kun on tietysti se, että hyvät jutut meinaa unohtua ellei niitä tallenna. Näin ollen päräytänkin vuosikatsauksen hengessä eetteriin tällä kertaa joukon bloggaamatta jääneitä huippujuttuja, taitavat kaikki olla syksyltä. Tulevat internet-sukupolvet ja minä hatarapäinen itse, olkaamme hyvät:

























Syysauringon vielä paistaessa paistoin Jannan postaamaa punajuuripiirakkaa. Punajuurien marinointi ja runsas fetatäyte tekivät tästä ihan huikean hyvää. Kokeilkaa vaikka.

Stadin silakkamarkkinoilta ostin koukuttavan hyviä aurajuustosilakoita, ja niiden seuraksi tein virolaista salaattia, jonka opin edellistalvena Marttojen kurssilla. Takuuloistavaan salaattiin tulee keitettyjä härkäpapuja (muista keittäessä riittävä suola!), purjoa, omenaa, palvikinkkua, pippuria, sitruunaa ja ranskankermaa. Alkuperäisessä ohjeessa taisi olla majoakin, mutta melkein parempaa tää on vain ranskankermalla.


























Yksi keittokirjaleikki johti Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut -kirjaan, ja sitä kautta puolestaan kylmäsavulohella ja tuorejuustolla täytettyihin, parmesanilla kuorrutettuihin herkkusieniin. (Ne paistettiin uunissa vielä kuvan ottamisen jälkeen.) Hieman omituista, mutta ihan älyttömän runsaan, voimakkaan, hyvän makuista.

 























Jossain vaiheessa ostin Liidelistä chorizo-pötkön. Jos talouden toinen puolisko on vaihtarireissussa, niin voin muuten kertoa, että tuollaisen pötkön kuluminen kestää aivan järjettömän kauan! Kulutin sitä ainakin ylettömän paprikaiseen, tomaattiseen, fetaiseen ja basilikaiseen pastaan. Saattoi siinä pastassa olla aika reippaasti valkosipuliakin.


























Jossain vaiheessa tein valtavan satsin thaikku-wokkia. Tämä on mainitsemisen arvoinen asia siksi, että se oli ihan liian mones kerta kyseistä lajia. Puhumattakaan tietysti siitä, että sitä kertasatsiakin sai syödä monta päivää. Kyllästyin, enkä ole moneen kuukauteen tehnyt wokkia kotona sen jälkeen.


























Tähän sen sijaan en kyllästynyt sitten millään. Siis BBCGoodFoodista inspiksen saaneeseen kvinoa-salaattiin ja sen variaatioihin. Perusidea on, että pohjaksi keitetään quinoaa ja sitten sekoitetaan kuumaan, valutettuun jyväsettiin yrttejä ja sitruunamehua. Raikas sitruunan ja yrttien maku imeytyy koko ruokaan, oli höysteenä sitten halloumia tai fetaa, tomaattia tai paprikaa. Toimii, vaikka kvinoan vaihtaisi bulguriinkin. Toimii, tarjoili sitten kylmänä tai lämpimänä.




























Wok-kyllästyksen vastapainoksi kaipasin jotain tosi maanläheistä ja yksinkertaista, ja niinpä keittelin herkullista soppaa perunasta, ruusukaalista ja rakuunasta. Oli hienoa, miten maku muuttui ihan vain pitkän haudutusajan ansiosta. Pekoni ei pahentanut tätä ollenkaan.


























Vuoden parhaat lihapullat bongasin Anzkun kauhasta kajahtaa -blogista. Keftoja ovat nämä, ja todella inkiväärisiä.


























Joulupikkujouluista jäi yli tähteitä, jotka johtivat luksuspastaan. Luksuspasta piti sisällään kerrrrmaista sinihomejuustoa, saksanpähkinöitä, parsakaalia ja viinirypäleitä. (Sekä tietysti tavallista luksuksempaa penne-pastaa, jonka olin ostanut, koska olin ostanut rikkinäisen radion, jonka sitten olin palauttanut, minkä vuoksi olin saanut hyvityksenä lahjakortin erääseen nimettömään tavarataloon, jossa oli myös ruokaosasto, ja jos on lahjakortti niin sehän on niinkuin ilmaista menoa se, ja kiitos tämän päätelmän söin sen lahjakortin ansiosta monta kertaa aika hyvin.)

























 
Syksyllä Helsingin Yrjönkadulle avattiin Rulla. Se ansaitsee tulla muistetuksi useamman kymmenen erilaisen ravintolahetken joukosta. En tiedä, voiko mikään olla yhtä raikasta ja... vaan ihan erilaista kuin mikään muu!

























Viime aikoina olen tehnyt tuttavuutta jääkaapissa möllöttävän HP-kastikkeen kanssa. Edelleen olen sitä mieltä, että se on todella omalaatuisen makuista, ja sulautuu osaksi järjellistä makukokemusta melko harvoin. Mutta ihan sattumalta löysin täydellisen yhdistelmän! Ei kannata oudoksua vaan kokeilla: Nämä quesadillat syntyvät niin että levitetään tortillalätylle aivan pieni tiraus HP-kastiketta, laitetaan tortilla kuumaan, kuivaan pannuun, asetellaan päälle siivut herkullista palvikinkkua sekä herkullista, rasvaista edamia. Tipotellaan muutama tippa vihreää tabascoa perään, lisätään toinen lätty päälle, käännetään koko juttu kertaalleen ympäri ja painellaan lastalla kevyesti, kunnes juusto on sulanut. Niin hyvää.

Joulun alla opin vielä uuden asian, oujee! Maustesilakoiden tekemisen, nimittäin. Silakkafileiden nylkeminen eli nahattomaksi tekeminen oli  huvittavan helppoa, vaikka psyykkasin itseäni siihen tuntitolkulla. Peukku vain kylkifileen kulmaan ja nahka irti. Suosittelen, koska nahaton maustesilakka on sata kertaa paremman makuinen kuin nahallinen. Siskon vinkeillä syntyivät loistavat valkosipuli-sinappisilakat, eli tämä HS.fi -ohje karkealla dijonilla ja moninkertaisella valkosipuli- ja tillimäärällä.

Thai-basilikasoppa

Löysin lähikaupasta thai-basilikaa. Tämä on uutinen siksi, että ruukkuyrtti oli Järvikylän purkissa, eli sitä saattaa löytää lähikaupasta jos toisestakin. Ja vaikka olenkin törmännyt kyseiseen yrttiin taviskaupoissa aiemminkin, ekaa kertaa lähikaupan thai-basilika todella tuoksui vahvasti sille kuin piti, ja ruukku oli kauniin tuuhea. Että nyt on hyvät basilikavibat selvästi ilmassa, sanonmää.

 

Thai-soppaa basilikalla

1 pkt maustamatonta tofua
tilkka soijakastiketta
1 l mietoa kana- tai kasvislientä
1 rkl inkivääritahnaa
2 rkl punaista thai-currytahnaa
1 limetin mehu
1 1/2 rkl ruskeaa ruokosokeria
3-4 rkl kalakastiketta
2 dl kookosmaitoa
puolikas parsakaali
1 porkkana
ruukullinen thai-basilikan lehtiä
1 tomaatti ohuina lohkoina

*Suikaloi tai kuutioi tofu, ja paista se paistinpannulla keskilämmöllä hartaasti rapeaksi välillä käännellen. Sekoita joukkoon soijakastiketilkka ja siirrä sivuun odottamaan.
*Kiehauta kattilassa liemi, mittaa joukkoon kaikki mausteet ja sekoita. Lisää joukkoon puolet kookosmaidosta, suupaloiksi leikattu parsakaali ja ohuen ohueksi viipaloitu porkkana. Anna kiehua hiljalleen poreillen muutaman minuutin ajan, kunnes kasvikset ovat sopivan kypsiä.
*Lisää keittoon tofu, loput kookosmaidosta ja thaibasilikan lehdet. Anna kiehahtaa ja ota sitten sivuun liedeltä. Sekoita valmiin keiton joukkoon vielä tomaatti ohuina lohkoina.

Vietnamilainen kevätsalaatti

Vietnamilaiset kevätrullat ovat ihania. Olen tehnyt niitä pari kertaa, ja jos jotakuta muuta hotsittaa, erittäin hyvät ja havainnolliset ohjeet rullailuun löytyvät Kauhaa ja rakkautta -blogista. Meidän rullista on kurkistellut mm. vesikrassia, mistä ihana keväinen rapeus ja vihreä maku.

Ystävä pitkän matkan takaa oli poikkeamassa käymään, ja sen kunniaksi teki mieli tarjota pötkylöitä jälleen. Mutta mutta. Helsingin keskustasta riisipapereita on lähes mahdotonta metsästää työpäivän jälkeisellä aikataululla. Kampin K-Supermarket? Ei. Tokyokan? Ei. Keskustan Sokos? Ei. Stocka keltaiseen puettuna? Ei ei. Mikä avuksi?

Vietnamilainen kevätsalaatti, tietty! Mukaan mahtui vaikka mitä hyvää, ja maku oli ihan kuin rullissa. Dippikastike on olennainen juttu tässäkin.

Vietnamilainen kevätsalaatti

kourallinen pähkinöitä
1 pkt maustamatonta tofua
tilkka öljyä, soijakastiketta, thaimaalaista currytahnaa
noin 1/2 nippua vihreää parsaa
ohuita riisinuudeleita
2-3 porkkanaa
1/2 kurkku
(pieni avokado)
1/2 nippua ruohosipulia
mizuna-salaattia
vesikrassia
1 limetin mehu
1 punainen mieto chili hienonnettuna
(kumkvatteja koristeluun, jos olet oranssilla tuulella)

*Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla keskilämmöllä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Siirrä syrjään.
*Paloittele tofu kuutioiksi tai suikaleiksi. Kuumenna pannulla öljy. Paista tofu hartaasti rapeaksi. Sekoita joukkoon currytahna ja soijakastike, anna makujen tarttua tofujen pintaan vielä paistamista jatkaen, ja siirrä sitten sivuun.
*Huuhtaise pannu ja laita sille kuumenemaan noin 1 cm kerros vettä. Huuhtele ja kuori vihreät parsat tarvittaessa. Napsaise niistä pois puumainen osa, ja pilko ne sitten muutaman sentin pituisiksi pätkiksi. Kiehauta parsapätkiä pannulla noin 30 sekunnin ajan. Kippaa siivilään, huuhtele kylmällä vedellä nopeasti vihreän värin säilyttämiseksi.
*Kiehauta kattilallinen vettä, siirrä kattila syrjään kuumalta levyltä ja laita veteen likoamaan riisinuudelit. Anna liota noin 5 minuutin ajan, valuta siivilässä, huuhtaise kylmällä vedellä ja laita kulhoon odottamaan. Voit saksia nuudeleita muutaman kerran ristiin rastiin, jotta salaattia on helpompi ottaa lautaselta.
*Suikaloi porkkana ja kurkku ohuen ohuiksi suikaleiksi. Hienonna ruohosipuli. Sekoita kaikki salaatin ainekset (limettiä ja chiliä) lukuunottamatta keskenään kevyesti nostellen.
*Valuta päälle limetin mehu ja ripottele hienonnettu chili. Tarjoile nuoc mam -dippikastikkeen kanssa - dippi on tärkeä osa makua!
(*Koristele halutessasi kumkvatinviipaleilla.)

Nuoc mam -dippi (ohje Kaikki äitini reseptit -blogista, valkosipuli- ja sokerilisäystä lukuunottamatta)

3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 iso punainen chilipalko hienonnettuna
5 rkl ruskeaa sokeria
2 rkl limen mehua
reilu 1/2 dl riisiviinietikkaa
reilu 1/2 dl kalakastiketta
reilu 1/2 dl vettä

Hienonna valkosipuli ja chili (jos omistat kivimorttelin, survo ne sokerihyppysellisen kanssa murskaksi). Sekoita keskenään kaikki ainekset, kunnes sokeri on liuennut. Suljetun lasipurkin ravistelu on kätevä keino. Dippikastike säilyy lasipurkissa jääkaapissa noin viikon.

Ananas coconuts banan.. eiku...

Ananas-kookos-possucurrya. Nam. Olisi ihanaa paahtaa ja mortteloida ja tahnata, mutta maanantai-iltana on myös ihanaa kaivaa purkista yhtä ja sitten vähän toista tahnaa, sillä lopputulos on yhtä kaikki tosi herkullinen.

Ennen ajattelin, ettei tällaisia monen mausteen hässäköitä voi kutsua helpoiksi arkiruoiksi, mutta kun purnukat kerta on siinä hollilla, ja enemmän tai vähemmän vakiintuneita käyttöön, on nopeus ja helppous ihan totista totta.

Kookosmaitocurryja vaivaa joskus sellainen liika kookoksisuus, ja lisäksi saan ne juoksettumaan aina. Päätin tällä kertaa kikkailla kookosmaidon kanssa googlaamani ohjeen mukaan, ja sehän kannatti. Kun kookosmaidosta keitti ensin puolet, ehtivät maut sulautua toisiinsa, mutta lopussa lisätystä toisesta puolesta tuli kuitenkin raikkautta ruokaan. Varovaiset sekoittamiset ja currytahnan sekoittaminen erilliseen kookostilkkaan taas auttoivat välttämään juoksettumisen, kerrankin!























Possu-ananascurry (noin 3-4 annosta, inspis täältä)

noin 150-200 g luomupossun ulkofileetä ohueksi suikaloituna
1 tlk (400 ml) hyvää kookosmaitoa
1 rkl punaista thai-currytahnaa
1 porkkana
1 rkl kalakastiketta
1/2 - 1 rkl tamarinditahnaa (määrä riippuu tahnan/liemen paksuudesta)
ripaus ruskeaa sokeria
1/2 parsakaali
1 tlk ananaspaloja
1 tuore punainen chili

*Paista possunsuikaleisiin pannulla tai kasarissa väri ja siirrä suikaleet sivuun.
*Lusikoi kookosmaitopurkista kasariin tai kattilaan kova kerma sekä lisäksi nestettä niin, että pannussa on noin 2/3 purkin sisällöstä. Kuumenna ja anna kiehua hiljalleen muutaman minuutin ajan.
*Ota pieneen kulhoon kuumaa kookosmaitoa, sekoita siihen huolellisesti currytahna ja kaada seos sitten takaisin kasariin. Viipaloi porkkana ja lisää joukkoon. Anna kiehua hiljalleen noin 3 minuutin ajan, jotta currytahnan maku syvenee.
*Lisää possunsuikaleet, kalakastike ja tamarinditahna sekä ripaus ruskeaa sokeria. Anna kiehua noin 3 minuuttia.
*Sekoita joukkoon loput kookosmaidosta, pieniksi paloiksi leikatut parsakaalin kukinnot sekä valutetut ananaspalat varovasti vähän kerrallaan. Laita kansi päälle ja anna kiehua hiljalleen vielä muutaman minuutin ajan. Tarkista possun kypsyys ja silppua sitten pinnalle chili, josta siemenet on ensin siivottu pois.
*Tarjoile riisin kanssa.

Tee-se-itse-noutokinkki: Hapanimelää possua ja kasviksia

Halusin eräänä arki-iltana lohduttaa nuhaista olemustani hakemalla noutokiinalaista tofusettiä matkalla töistä kotiin. En tiedä mikä kumma voi olla selityksenä, mutta noutoaasialaisruoka tekee aina olon aivan äärimmäisen onnelliseksi. Paras hetki on juuri ennen syömistä, kun se valkoinen muovikassi ja jännittävät rasiat vasta lämmittävät käsiä, eikä vielä tiedä tuleeko kokemuksesta ihan normi vai erityisen hyvä. Tähän ei liity ironiaa, ei sarkasmia, vain silkkaa rakkautta peruseurooppalaistuneeseenkin aasialaiseen pikaruokaan. (Koettakaapa muuten kirjoittaa tai sanoa tuo kolmanneksi viimeinen sanahirviö.)

Veikkaan että noutokinkin hohto säilyy jatkossakin, vaikka tällä kertaa itse syöminen olikin vähän antikliimaksi. Valkosipuliseksi ja chiliseksi luulemani kastike ei ollut kumpaakaan. Ihan maittavaa se oli, ja keksinkin että syy yllättävään mauttomuuteen voisi olla se, että... *rumpujen pärinää* ...olen viime kuukausina oppinut itse loihtimaan peruskinkkiruoan maut esiin kotihellallakin!

Tässä siis resepti hapanimelään possuun, jota olin tehnyt pari päivää aiemmin itse. Salaisuus on ehkä maapähkinä- ja seesamiöljyn käytössä. Toinen salaisuus on siinä, että ketsuppi saa nopean hapanimeläkastikkeen maistumaan hapanimeläkastikkeelta.























Jos joku väittää että olen kiertänyt Aasiaan Amerikan kautta ketsuppipullo kainalossa, niin väittäköön rauhassa. Amerikan suunnalta taitaa se niin-kovin-rakastamani noutomuovipussimeininkikin olla kotoisin...

Jossakin vaiheessa tajusin, että noutokinkin mauttomuus saattoi johtua myös siitä äkillisesti yllättäneestä nuhasta, mutta pyh, itsetehty oli yllättävän hyvää silti!

Hapanimelä possu-kasvispaistos vähän niinku lähikiinalaisittain (3-4 annosta)

1 rkl maapähkinäöljyä
1 rkl seesamiöljyä
2 pientä sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
lohko kaalia
noin 1/2 parsakaali
noin 300 g kypsäksi soijakastikkeen kanssa paistettuja possunsuikaleita
1/2 dl hyvää ketsuppia (Kelpuutan Heinzin tai Felixin. Tällä hetkellä muuten diggaan Felixistä erityisesti, koska se Felix Zengerin tekemä Spotify-mainos on hauska. Heinz taitaa silti löytyä kaapista.)
1-2 rkl soijakastiketta
1 rkl juoksevaa hunajaa
tuoretta punaista mietoa chiliä hienonnettuna
1/2 dl vettä
suolapähkinöitä

*Kuumenna maapähkinä- ja seesamiöljy pannussa. Lohko sipuli ohuiksi lohkoiksi, suikaloi paprika ja kaali, hienonna valkosipuli. Lisää mainitut kasvikset kuumaan pannuun ja kypsennä kahdella kapustalla koko ajan nostellen noin viiden minuutin ajan niin, että sipulit alkavat olla läpikuultavia ja paprikat ovat pehmenneet.
*Paloittele parsakaali suupaloiksi ja lisää pannuun. Sekoita paistokseen kuumenemaan myös kypsät possusuikaleet (Itselläni kypsät possusuikaleet olivat vielä kylmiä. Kyseessä oli edellisestä possukokkailusta ylijäänyt liha, jonka olin silloin paistanut valmiiksi. Jos käytät raakaa possua, suosittelen kypsentämään sen soijakastikkeen kanssa ensin, laittamaan sivuun ja lisäämään samaan tapaan matkaan tässä vaiheessa.) Sekoita ketsuppi, soijakastike, hunaja, chili ja vesi keskenään, kaada pannuun. Lisää tässä vaiheessa halutessasi mukaan myös kourallinen suolapähkinöitä.
*Laske lämpöä ja anna hautua hiljalleen vielä noin 5-10 minuutin ajan tai kunnes kasvikset ovat haluamasi kypsyisiä ja liha mureaa.


p.s. Jos haudot pakastimessasi isoja luomupossu- tai muita lihapalasia, ja kokonainen sulatettu pala ei meinaa tulla käytetyksi kerralla, vinkkaan tekemään kuten me ja paistamaan osan suikaloidusta lihasta valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Etukäteen paistettu, soijakastikkeella maustettu possu sopi tähän ruokaan kuin nakutettu.

Thaipossua, phoitassua

Helmikuu on maistunut hyvin aasialaiselta, vaikka tassut onkin pysyneet pääosin kotimaan kamaralla. Arkiruokalistalla on ollut vuorotellen jotain thaikkuhenkistä, jotain kinkkihenkistä, jotain pikanuudelihenkistä, jotain thaikkuhenkistä, jotain kinkkihenkistä, jotain pikanuudelihenkistä...

Pikanuudelitkin on hyviä, kun niistä koostaa sellaisen tofu-vihannes-kalakastike-limettihässäkän. Tai on ne kyllä hyviä ihan sellaisenaankin. Nimim. Tiedän mistä puhun. Vaan tänään noustiin leveliä ylemmäs, kun koitti perjantai ja oli aika kaivaa pakastimesta jälleen yksi pala luomupossua.























Tartteeko sanoakaan että thaicurry oli (jälleen) tosi hyvää? Oon ihan innoissani, kun a)jääkaappin on tullut hankittua vaikka mitä purkkia ja pulloa ja b)niitä tulee käytettyä niin paljon, että jopa kuluvat ja tyhjenevätkin joskus. Ja vaikka tässä(kin) ohjeessa oioin valmiin currytahnan ja inkivääritahnan verran, oli perjantaivieraan kommentti nannaa tälle keittiöhengettärelle, joka ei ole koskaan käynyt Aasiassa: maistui kuulemma ihan samalle kuin Thaimaassa! Oujee!

Possucurry thaimaalaisittain (neljälle, alkuperäinen ohje Food.com)

2 rkl maapähkinäöljyä
4 rkl punaista thai-currytahnaa
n. 500 g luomupossun mureaa paistia ohuiksi suikaleiksi leikattuna (ohje suosii käyttämään fileetä, mutta kun lihapalaa oikein hartaasti oikein ohuiksi ja mureiksi suikaleiksi leikattiin, niin hyvä tuli)
1 tlk (400 ml) kookosmaitoa (Bionan luomu on muuten kokemusteni mukaan parhaan makuista, tykkäsi luomusta tai ei)
2 limetin raastettu kuori
3 rkl inkivääritahnaa
8 valkosipulinkynttä hienonnettuna
ripaus kuivattua chiliä rouhittuna
3 rkl thai-kalakastiketta
2 tl sokeria
1 pienen parsakaalin nuput
1 tlk minimaissintähkiä huuhdeltuna
kourallinen suolapähkinöitä
2-3 mietoa chilipalkoa viipaloituna
1 pieni nippu korianteria hienonnettuna
1/2 limetin mehu

*Kuumenna pannulla öljy ja lisää currytahna, anna sen kuumentua. Lisää possusuikaleet ja kääntele muutaman minuutin ajan, kunnes ne ovat saaneet paistopinnan joka puolelle.
*Kaada joukkoon noin puolet kookosmaidosta, lisää inkivääritahna, limetinkuori ja valkosipuli sekä chili. Laske lämpöä ja anna kiehua hiljalleen kannen alla noin 10 minuuttia tai kunnes lihasuikaleet ovat mureita. (Kaadoin "puolet kookosmaidosta" siksi, että Bionassa neste ja kerma ovat erottuneet toisistaan. Kun kermaosion lisää vasta lopuksi, on juoksettumisen riski aika paljon pienempi.)
*Lisää kalakastike, sokeri, osa tuoreista chiliviipaleista, loput kookosmaidosta, parsakaalinnuput, suolapähkinät ja minimaissintähkät. Anna kiehahtaa ja kiehua hiljalleen muutaman minuutin ajan, kunnes parsakaali on hieman pehmennyt.
*Lisää tarjoiluvaiheessa keoksi pinnalle hienonnettu korianteri sekä loput tuoreet chiliviipaleet. Purista pinnalle vielä limetin mehu.
*Tarjoa riisin kanssa.

Pad thai ja munakoisoa paprikan kera

Teki ihan kamalan paljon mieli tehdä hyvää thaikkuhenkistä ruokaa. Kaakkois-Aasialaisia keittokirjoja löytyy hyllystä muutama, ja halusin poimia reseptin tai pari käyttöön - mutta kuten niin usein käy, on suoraan ohjeista kokkaaminen aina jotenkin ihan kamalan hankalaa. Tiedättehän, ne raaka-aineet, ne määrät, ja sitten viimeistään se kokkausvaihe... ihan pakko soveltaa, ainakin vähän!























Tällä kertaa kiitos ja kumarrus menee kuin meneekin kyllä keittokirjalle, sellaiselle pienelle Ruokasuosikit Vokki -opukselle, joka neuvoi maustamisessa ja vaiheissa - itse sovelsin sitten siellä raaka-aine- ja määräpuolella. Paprika-munakoisosetissä olisi kai kuulunut olla enemmän koisoa, ja pad thaissa paitsi vähän erilaiset ainemäärät, myös possua, katkarapuja, paahdettua sipulia, eikä parsakaalia lainkaan.

Mutta tiiättekö mitä? Ihan kamalan hyvää tuli! Piti nuolla salaa keittiössä puukapustatkin.

Pad thai eli paistetut nuudelit (vähän niinkun kirjassa)

125 g (vehnä)nuudeleita
2 rkl öljyä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tuore pitkulainen punainen chili (vahvuus noin 4-5 asteikolla 10) pilkottuna
1 pieni parsakaali pieniksi kukinnoiksi pilkottuna
n. 15 cm:n pätkä purjoa hienonnettuna
1 rkl kalakastiketta
1 limetin mehu
1 tl sokeria
1 tl soijakastiketta
2 kananmunaa kevyesti vatkattuna
3 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna

*Kiehauta vesi, lisää nuudelit kiehuvaan veteen ja käännä sitten lämpö pois. Anna nuudeleiden olla kuumassa vedessä noin 4 minuutin ajan, valuta.
*Kuumenna (wokki)pannulla öljy. Lisää kuumaan öljyyn parsakaali, valkosipuli ja suurin osa chilistä - säästä pieni osa hienonnetusta chilistä koristeeksi. Paista sekoitellen keskilämmöllä noin 4-5 minuutin ajan, varo ettei valkosipuli kärähdä.
*Lisää pannuun purjo ja nuudelit. Anna kypsyä ja paistua kannen alla välillä sekoitellen noin 4-5 minuutin ajan, tai kunnes osa nuudeleista on saanut hieman rapsakkaa pintaa.
*Sekoita pienessä astiassa kalakastike, limetin mehu, sokeri ja soijakastike, ja sekoita sitten nuudelipaistoksen joukkoon. Sekoita sitten joukkoon vatkatut munat, ja jatka paistamista sekoitellen koko ajan, kunnes munat ovat sekoittuneet tasaisesti muihin aineksiin.
*Ripottele valmiin pad thain pinnalle tuoretta korianteria ja chiliä.























Munakoisoa paprikan kera (ihan melkein niinkuin kirjassa)

2-3 rkl öljyä
1 suuri valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 pienehkö munakoiso
1 tl valkoviinietikkaa
1 punainen paprika
1 rkl soijakastiketta
1 tl sokeria
1 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna

*Leikkaa munakoiso pitkittäin neljäsosiksi, ja neljäsosat sitten noin sentin paksuisiksi viipaleiksi.
*Kuumenna öljy (wokki)pannussa. Lisää kuumaan öljyyn hienonnettu valkosipuli ja heti perään munakoisoviipaleet. Paista sekoittaen puoli minuuttia ja lisää viinietikka. Vähennä lämpöä ja kypsennä kannen alla 5 minuuttia välillä sekoittaen.
*Viipaloi paprika ohuiksi viipaleiksi. Lisää paprikaviipaleet pannuun. Lisää soijakastike ja sokeri, sekoita. Kypsennä ilman kantta 2 minuuttia.
*Ota pois liedeltä ja anna tekeytyä vielä 2 minuutin ajan. Koristele tuoreella korianterilla.

Sushi ja viognier, bestikset pöydässä

Luulin, että sushin kanssa yhteen sopivaa valkoviiniä ei ole. Uutisten uutinen: No onhan sitä nyt toki!

Toisaalta olenkin kyllä aikamoinen viiniurpo. En ollut koskaan edes tiennyt, että on olemassa Viognier-niminen rypälelajike. Nyt tiedän. Olin toissaviikolla mukana Cono Surin viininmaistajaisissa, joista ainakin Sillä Sipuli ja Koemaistaja -blogit ovat ansiokkaasti raportoineet. Siellä maistelimme sushin kanssa loistavasti yhteen sopivaa viognieria, sekä kalan kaverina gewürtztramineria, josta muuten myös tykkäsin, ihan sellaisenaan.























Minun raporttini kertoo, että illasta inspiroituneena kipsutin omin töppösin Alkoon ja tilasin viiniä ensimmäistä kertaa elämässäni. Noudin seuraavalla viikolla ja maksoin omin kätösin. Eikä muuten ollut kovin kallista, noin yhdeksisen euroa pullo. Ei tässä nyt sentään vielä ihan hifistelijöitä olla. Kaverit Cono Sur Vee ja Gee ovat tosiaan tilausvalikoimassa, mutta niitä on kyllä helppoa tilata pulloittain lähipitkäripaiseensa. (Joku laiska kuten minä ostaa silti muutaman pullon kerralla.)


















Niin, oli meillä taas sitä sushiakin ihan omiksi ja vieraiden tarpeiksi. Tällä kertaa illan hittejä makirullien sisällä olivat Philadelphia-juusto (kiitos loistoideasta Kuopion suuntaan!), surimi-tikut ja runsas avokado, perinteisten kurkun, porkkanan ja lohen lisäksi.

Valo pimeydessä eli kurpitsaa hämärässä

Jääkaapiimme muuttanut italialainen butternut-kurpitsa oli aika ihastuttava hahmo. Odotin pitkään sopivaa fiilistä; sellaista tunnetta, että tekisi sekä mieli syödä kurpitsaa että ottaa sen suloisesta olemuksesta kuva. Etenkin jälkimmäistä mielitekoa sain odotella pitkään, mutta sieltä se päivä vaan tuli!



















Sinä samaisena päivänä, joka muuten oli eilen, nujersin synkkää ja pimeää tekemällä BBC GoodFoodin inspiroimana kurpitsan kaveriksi aasialaisittain maustettuja linssejä. Omituista, ja varmasti aika epäortodoksistakin, mennä nyt ensin vaihtamaan jättikatkaravut kurpitsasuikaleisiin ja sitten vielä peittämään herkullisten linssien ja kurpitsan maut kaakkoisaasialaisittain, mutta piristävältä se maistui. Jokin kastike olisi tosin ollut kiva.

Vielä paremmalta maistui tämäniltainen uunikasvissetti (kuva alempana), johon sain idean Herkku ja Koukku -blogista. Tää meni nappiin: kuivan rapsakat kikherneet ja pehmeän makea kurpitsa, mehevä artisokka ja napakka sipuli, suolaisen kirpeä fetajuusto... tosi hyvää!





Linssejä ja kurpitsaa aasialaisittain

n. 200 g butternut-kurpitsaa ohuiksi suikaleiksi leikattuna
1/2 hienonnettu chili
1/2 limetin raastettu kuori ja mehu
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rkl öljyä
n. 150 g puy-linssejä
1 rkl soijakastiketta
1 tl juoksevaa hunajaa
1/2 limetin mehu
1/2 hienonnettu chili
2 rkl seesaminsiemeniä
puolikas ruukullinen tuoretta korianteria hienonnettuna

*Sekoita kulhossa chili, puolikkaan limen mehu ja kuori, valkosipuli ja öljy. Kääntele sekaan kurpitsasuikaleet ja anna marinoitua noin 15-20 minuutin ajan.
*Keitä puy-linssit kypsiksi. Keittoaika on noin 15-20 minuuttia.
*Sekoita kupissa keskenään soijakastike, hunaja, limetin mehu ja chili.
*Kun linssit ovat kypsiä, valuta ne, ja sekoita sitten kuumien linssien joukkoon soija-hunaja-lime-chilikastike sekä seesaminsiemenet. Sekoita juuri ennen tarjoilua linssien joukkoon hienonnettu korianteri.
*Kuumenna paistinpannu ja pikapaista marinoituja kurpitsaviipaleita kovalla lämmöllä parin minuutin ajan. Tarjoile linssien kera.























Uunipaahdettua kurpitsaa ja kasviksia fetamurun kera

n. 200-300 g butternut-kurpitsaa
1 sipuli
1 tlk säilykeartisokansydämiä
1 tlk (n. 230 g) kypsiä kikherneitä
öljyä, pippuria, paprikajauhetta
n. 150 g fetajuustoa (esim. Pirkan feta on ihan loistavaa)
tarjoiluun bulguria

*Kuutioi kurpitsa noin 1-2 cm:n kokoisiksi kuutioiksi. Lohko sipuli, valuta ja puolita artisokansydämet. Valuta kikherneet.
*Levitä paloitellut kasvikset ja kikherneet uunipellille. Valuta päälle muutaman teelusikallisen verran öljyä, ripottele pinnalle mausteita ja kääntele öljyä ja mausteita tasaisesti joka puolelle.
*Paahda 200-asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia tai kunnes sipulilohkot ovat pehmenneet ja kurpitsapalat saaneet aavistuksen väriä pintaansa.
*Ota pelti uunista ja murusta fetajuusto saman tien paistoksen pinnalle.
*Tarjoile esimerkiksi keitetyn bulgurin kera.

Lasi kädessä opittua

Viimeksi tänään taisin julistaa, että "kuvat ei oikein ole mun juttu". Koska omilta raiteilta poikkeaminen on pop, seuraa suoranainen kuvapostaus. Olen oppinut viikon sisään näet niin paljon uutta, että nyt jos koska tarvitaan niitä tuhatkertaisia kertojia sinne sanojen lomaan.























Olen oppinut kuluneella viikolla, että viinilasin muodolla on väliä. Uskomattoman paljon väliä, itse asiassa. Lempimaut puhkeavat oikeassa lasissa kukkaan, rajatapaukset muuttuvat vääränlaisessa lasissa bensiiniksi. Lukekaa seikkaperäinen selostus Riedelin viini- ja viinilasitastingista vaikkapa Chez Jasu -blogista!























Opin myös, että aasialaiset riisirullat ovat mahtavaa sormiruokaa. Hurjan kauniita, ja raikkaan makuisia. Pehmeitä ja rapeita, suolaisia ja yrttisiä. Riisirullien kaverina kannattaa nauttia tavallisen viinin sijaan kuohuviiniä tai vaaleaa olutta, oli juomalasin muoto mikä tahansa.























Opin, kuten joka kevät, että parsa-aika on pian taas käsillä! Ne tulevat viikko viikolta lähempää ja lähempää, ja ovat pian ihan lähikaupoissa asti.























Opin sellaisenkin jutun, että klassisen hollandaise-kastikkeen joukkoon voi lorauttaa siideriä. SoupOpera-blogin Anuliina valmisti kastiketta ja minä ihailin vieressä, kuinka varmoin ottein ja hämmentymättä ammattilainen selvisi läpi vesihauteen, emulgoitumisen, vatkaamisen, kokkaroitumisuhkan ja jäähdytyksen. Aina sinne pehmeän kirpeään lopputulokseen saakka.























Opin, että pienet juustomunakasmuffinsit ovat hurjan suloisia, ja että niihinkin voi valmistusvaiheessa lorauttaa hieman olutta.




















Opin, oluesta puheenollen, että suklainen sellainen sopii yhteen tandoorilampaan kanssa. Näihin olut ja ruoka -tyyppisiin juttuihin kannattaa muuten perehtyä Sinebrychoffin mainiolla reseptisivulla.























Opin sellaisen mullistavan jutun, että kun käytän uunia kiertoilmatoiminnolla, voin lykätä yhden piiraan uunin pohjalle, jos ritilät eivät riitä! Sarjassamme asioita, joita ei uskalla kokeilla kotona, mutta jotka on pakko uskoa kun keittiömestari kädestä pitäen opettaa.























Ja tässä vaiheessa olen jo etääntynyt alusta niin kauas, etten todellakaan voi väittää oppineeni sitä, minkälaisessa lasissa kuoharinomainen siideri kannattaisi juoda. Mutta tiedän sen että söpössä piccolopullossa sitä ainakin on tarjolla.

Kiitokset tiedon ja oivallusten kartuttamisesta Decanterille ja Sinebrychoffille. Soiva kippis kauniilla laseilla, juomalla tai toisella, nautitaan ruoasta ja keväästä!

Kunniaa pavuille

Parisen viikkoa takaperin Glorian Ruoka & Viinin viimeisin numero aiheutti ruokablogipiireissä ihastelun aallon, jossa minäkin uiskentelin mukana soppaa ja silakkapihvejä kokkaillen. Sienikeiton ja kalan jälkeen kokeiluvuoroon marssivat papuruokaohjeet, joita sesonkiruokaan keskittynyt numero tarjoili usein kappalein. Kahdesta houkuttelevimmasta syntyi kaksi hyvää arkiruokaa.























Ensimmäiseksi pannulla sai luvan porista "kiinankaalia ja tofua inkiväärikastikkeessa", Kasvisbaarin ravintoloitsija Tuija Ruuskan ohjeella. Epäilin, ettei simppelissä ruoassa olisi riittävästi makua, ja kuin lietsoakseni epäilystäni päätin vielä vaihtaa rapsakan tofun - yhden lemppariraaka-aineeni - valkopapuihin, joihin minulla ei ollut minkäänlaista tunnesuhdetta. Vaan kuinka väärässä olinkaan epäilyksieni kanssa! In-ki-vää-ri, se toimii, uskokaa vaan, ja hieman överisti lisättynä vasta toimiikin.

Papujutun "marinoidut pavut" puolestaan sisälsivät niitä keitettyjä papuja jo ihan lähtökohtaisesti. Suhteeni raaka-aineeseen oli jo lämmitelty. Harras jääkaappimarinointi lämmitti välejämme edelleen. Peukkua täytyi jälleen nostaa, kun lopputulos oli nenän edessä. Marinoidut pavut nautittiin lehden ohjeen mukaisesti uunijuuresten ja fetajuuston kera. Ei paha! Senkin numero 1/2011, olet tehnyt minusta ruokaohjeiden orjan!


Kiinankaalia ja papuja inkiväärikastikkeessa
(pohjautuu Tuija Ruuskan ohjeeseen)

1 pieni kiinankaali
1/2 purjoa
2-3 valkosipulinkynttä
3 rkl inkivääritahnaa (alkuperäisessä ohjeessa 1-2 rkl raastettua inkivääriä)
1 tlk (2-3 rkl) tomaattipyreetä
3 rkl rypsiöljyä
250 g paseerattua tomaattia
2-3 dl vettä
1/2 tl mustapippuria myllystä
1-2 tl suolaa
n. 2 dl keitettyjä valkoisia papuja (alkuperäisessä ohjeessa 250 g tofua, joka paistetaan kastikkeen pinnalle rapsakaksi)
1 rkl - 1 dl hienonnettua (lehti)persiljaa

*Viipaloi kiinankaali ja purjo. Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuullota purjoa, valkosipulia ja inkivääritahnaa tomaattipyreen ja öljyn kanssa pannussa miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia.
*Lisää kiinankaali, paseerattu tomaatti ja vesi. Hauduta kastiketta miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia, lisää keitetyt pavut ja hauduta vielä 10 minuuttia.
*Mausta kastike mustapippurilla ja suolalla. Sekoita joukkoon ja ripottele pinnalle persilja. Annostele tavallista persiljaa varovasti, sillä se on paljon vahvemman makuista kuin lehtipersilja.
*Tarjoile esimerkiksi keitetyn ohran tai perunoiden kanssa (meillä lisäkkeenä oli bulguria).























Marinoidut pavut
(pohjautuu Sanna Kekäläisen ohjeeseen)

6 dl keitettyjä papuja

Marinadi:
1 pieni punasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1/2 dl vaaleaa balsamicoviinietikkaa
1 rkl hunajaa (alkup. ohjeessa etikan ja hunajan korvaa omena-hunajaviinietikka)
1 dl rypsiöljyä
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
1 tl kuivattuja yrttejä
1/2 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori

*Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Yhdistä ne viinietikan, öljyn, mausteiden ja sitruunan mehun sekä kuoriraasteen kanssa. Sekoita keitetyt, valutetut pavut marinadiin. Anna papujen maustua peitettynä viileässä vähintään 12 tuntia.

Lämmin papu-juuressalaatti (kahdelle)
(pohjautuu Sanna Kekäläisen ohjeeseen)

300-400 g juureksia (meillä punajuurta, lanttua, porkkanaa ja perunaa)
1 1/2 rkl rypsiöljyä
1/2 rkl vaaleaa balsamicoviinietikkaa
1 rkl fariinisokeria
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

Lisäksi:
1/2 dl auringonkukansiemeniä
marinoituja papuja
n. 2 rkl papujen marinointilientä
100 g fetajuustoa

*Kuori ja leikkaa juurekset tasakokoisiksi paloiksi. Laita palat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Pirskottele öljyä, viinietikkaa ja sokeria päälle, mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele uunipellille myös auringonkukansiemenet (alkuperäisessä ohjeessa ne paahdetaan erikseen pannulla).
*Paista juureksia uunissa makusi mukaan (alkup. ohjeessa 180°C:ssa noin 40 minuuttia, itse tykkään hieman korkeammasta lämmöstä ja lyhemmästä ajasta). Kääntele juureksia muutaman kerran kypsennyksen aikana.
*Tarjoilua varten yhdistä juurekset ja siemenet sekä marinoidut pavut. Valuta papujen marinointilientä päälle, murusta fetajuustoa pinnalle.

Sushi ja kaikki taiteen säännöt

Olin tässä patafiilistelyhässäkässä unohtanut postausta odottavan sushi-iltaraportin! Nautimme eräänä tammikuisena iltana ystäväni Reetan luona täysipainoisen japanilaisen illallisen: misokeiton kautta edettiin sushiin ja kunniakkaaksi lopuksi aina teeseremoniaan asti.



















Illan emäntä vastasi sushiriisin ja misokeiton valmistuksesta. Ohjeosviittaa löytyy netistä sekä misotahnapakkauksen kyljestä. Reetan vegaanisen tammikuun hengessä makien ja nigirien täytteenä loistivat tällä kertaa kasvikunnan tuotteet. Tai no millä "tällä kertaa", ekaa kertaa kotisushin parissa mentiin ainakin allekirjoittaneen osalta! Ja sen piikkiin saikin kätevästi laitettua sen, ettei yksityiskohtien suhteen nyt oltu ihan piiruntarkkoja. Luova mieli näkee makirullien päätypaloissa epäsymmetrisyyden sijaan suurkaupungin profiilin pilvenpiirtäjineen.























Luova mieli oli vallalla siis myös täyteosastolla. Täytteenä oli vaihtelevina yhdistelminä kurkkua, porkkanaa, avokadoa, mung-pavun ituja, tofua, tofua paistopinnalla, etikkasieniä sekä Reetan valmistamaa mainiota seitania. Enemmän on enemmän!

On hyvä, etteivät Todellisen Japanilaisen Ruoan Ystävät löytäneet kesteihimme, sen verran suurpiirteisellä otteella mentiin. Tässä vaiheessa arvaattekin jo, että teeseremoniaan liittyivät erottamattomasti vedenkeitin, teepussit ja muumimukit.

Mutta hyvälle maistui! Oli ihanaa, kun pöydässä oli aivan överipaljon kaikkea hyvää. Esimerkiksi lohta, jota yleensä syön sushiaterialla ai-na, ei jäänyt kaipaamaan lainkaan.























Ei sillä, taiteellisiin sushitunnelmiin voisi toki palata myöhemmin lohenkin kera, ainakin virallinen valvojamme osaisi varmasti arvostaa kalaillallista ;).