Hääkakku eli mustikka-valkosuklaa-turkinpippurijuustokakku

No moikka! Mentiin tässä naimisiin, ja siinä riittikin projektia melko lailla elo-syyskuuksi. Ensin valmisteltiin viikkokaupalla, sitten yhdistettiin suunnitelmat, ihanat vieraat ja yllätykset, ja lopulta hyviä jälkifiiliksiä pureksiessa onkin sitten vierähtänyt pari viikkoa lisää.

Kirkolla meitä kuvasi Tuittu Teivainen

Suunniteltiin, tehtiin ja hankittiin juhliin itse toki perinteiset koristelut, mutta myös kaikki kylmät ruoat (eli lähes kaikki ruokalajit), leipäosasto ja hääkakut. Paljon tehtiin ennakkoon, tilasyistä vaikka missä. Lisäksi vaihdoin työpaikkaa juuri häiden alla ja tein yhtä lukuunottamatta täysiä työpäiviä. Sain huomata, että noin sadan hengen juhlia tehdessä mentiin tällä paletilla mahdollisen ja mahdottoman äärirajoilla. Mahdottomaksi se olisi mennyt, jos mulla ei olisi mahtavia ja taitavia ystäviä ympärilläni. (Ja enemmän kuin mahdottomaksi se olisi mennyt ilman huippua esimiestä, joka kannusti pitämään edes sen yhden päivän vapaana ennen juhlia.) Mutta oli se vaan mieletöntä, kaiken vaivan arvoista, kun ruoka oli oikeasti hyvää ja porukka tykkäsi!

Haluaisin kovasti postata koristeluista ja ruokaosastosta jotakin, mutta tällä morsiamella elikä vaimolla ei ole vielä minkään tason käsitystä siitä, minkälainen kuvamateriaalipaketti itse juhlan puolelta on pärähtämässä käyttöön. En edes muistanut mainita juhlapaikalla kuvanneelle, että olis tällainen blogikin...

Kakusta voisin kuitenkin kirjoittaa jo nyt. Sitä(kin) testattiin useita kertoja ennen juhlia, mutta juhlaruoista se on toistaiseksi ainoa, jota olen jo ehtinyt tehdä uudelleen!

























Näin ollen mustikka-valkosuklaa-turkinpippuri-juustokakkua on ehtineet syömään...
1) sulhanen ja morsian kotona
2) morsiamen entisen työpaikan työkaverit (mansikoilla koristeltuna tosin)
3) sulhasen työpaikan työkaverit
4) häävieraat
5) vaimon uuden työpaikan työkaverit
6) sekä viitoskakun massasta lohjenneet jälkkärikulhoversiot vaimo ja mies kotona (viimeisessä kakussa oli muuten mustikoiden sijaan mustaherukoita).

Uskallan väittää, että ohje on testattu ja toimiva.

Tämänkin kuvan otti (ennen seepia- ja rajausrääkkäystä)
Tuittu Teivainen. Juhlakakuista osa oli niitä ainoita,
jotka vähän niin kuin epäonnistuivat, mutta onneksi
sen tiesi vain pari tyyppiä...

Mustikka-valkosuklaa-turkinpippurijuustokakku 

175 g kaurakeksejä
2 rkl Turkinpippuri Crush -murua
50 g voita
25 g öljyä

6 liivatelehteä ja kylmää vettä
5 dl vispikermaa
1,5 levyä valkosuklaata (Panda)
1,5 rs (300 g) maustamatonta Viola-tuorejuustoa (ei kevyt)
0,25 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
n. 0,5 l mustikoita

LYHYT VERSIO:
*Tee pohja keksimurusta, turkinpippurimurusta, voista ja öljystä.
*Vaahdota kerma yhdessä kulhossa. Sulata toisessa kulhossa suklaa ja sekoita suklaaseen tuorejuusto ja sokerit.
*Liota liivatelehdet kylmässä vedessä 5 minuutin ajan, puristele ne sitten ja liota kattilassa kiehautettuun vesitilkkaan. Sekoita liivateveteen vähän tuorejuustomassaa tai kermavaahtoa, ja valuta sitten suklaa-tuorejuustomassan sekaan. Sekoita yhteen massat ja mustikat ja laita pohjan päälle hyytymään.

PITKÄ VERSIO eli näin se oikeasti tehdään
*Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperista sopivan kokoinen ympyrä. Asettele vuokaan kakun reunakalvo. (Reunakalvoja voi ostaa ainakin Ullanunelmasta. Ne ovat huipputuote, sillä tasaisen reunan lisäksi kakkuun saa lisää korkeutta.)
*Hienonna kaurakeksit monitoimikoneella hienojakoiseksi muruksi. (Jos olet morsian paniikissa, ota puhelu kaasolle. Sinä päivänä, kun varsinaiset hääkakut piti tehdä pakkaseen talkoilla pikkuveljen opiskelijakämpässä, heräsin hengittelemään paperipussiin ja maailman paras kaaso jauhoi keksit työpaikallaan.)
*Sulata voi. Sekoita kulhossa tai vaikka voikattilassa keksimuru, turkinpippurimuru, voi ja öljy. Painele sitten seos irtopohjavuoan pohjalle ja vie viileään. (Tai voi ne pohjat odotella pöydälläkin.)
*Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
*Vaahdota kerma. (Viiden desin kermapurkin vaahdottaa sähkövatkaimella näppärästi kahdessa erässä. Ei, en edes yrittänyt vaahdottaa kerralla. Käytä siis vaahdotukseen yhtä kulhoa ja kasaa valmiit kermavaahdot toiseen. Jos teet tätä ohjetta moninkertaisena, se "toinen" voi olla puhdas ämpäri.)
*Sulata valkosuklaa mikroaaltouunissa vähän väliä tarkkaillen ja sekoitellen. Sekoita sitten sulan valkosuklaan joukkoon tasaisesti tuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri.
*Laita kattilaan tilkka vettä, kuumenna kiehuvaksi. Puristele liivatelehdistä liiat vedet ja liuota ne kiehuvaan vesitilkkaan. Älä enää keitä.
*Nosta kermavaahdosta ja/tai valkosuklaaseoksesta kauhalliset massaa kattilaan ja sekoita tasaiseksi liivateliemen kanssa. Kaada vasta sitten liivateliemi tasaisena nauhana valkosuklaa-tuorejuustoseoksen joukkoon. Kääntele sitten tasaisesti joukkoon kermavaahto, ja aivan lopuksi mustikat. (Jos käytät jäisiä mustikoita, säästä ne oikeasti viimeiseksi. Virallisista hääkakuista puolet tosiaan meni rakeisiksi ja löysiksi, kun massassa jo olleet mustikat taisivat jäähdyttää liivatteen liian pian. My bad. Onneksi maku oli silti hyvä.)
*Kaada täyte pohjamurun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa kelmulla peitettynä yön yli.


Jos haluat tehdä kakut etukäteen pakkaseen, käytä joko tuoreita mustikoita tai huolehdi siitä, että pakastetut eivät sula välissä, vaan pysyvät täysin jäisinä sen pienen hetken, kun ne sekoitetaan ihan viimeisinä massaan ja laitetaan sitten taas kakun mukana pakastimeen. Tämäkin on vain hygieniahuomio; muutoin kakut eivät mene pakastamisesta miksikään. Pakastetut kakut kannattaa ottaa jääkaappiin sulamaan edellisenä iltana.

Riskejä minimoi, jos työstää yhtä aikaa tupla- tai triplamäärää ainesosia, mutta ei sen enempää. Suurempi erä ei mahtuisi enää sellaiseen kymppilitraiseen muoviämpäriinkään. Lisäksi silloin on helpompi varmistua mm. siitä, että liivate jakautuu tasaisesti massaan.

Me teimme juhlakakut irtopohjavuokien sijaan pyöreisiin foliovuokiin. Reunakalvojen kanssa niistä tuli mukavan korkeat, vaikka itse vuoat ovat reunoiltaan kovin matalat. Halkaisijaltaan 27 cm:n vuokaa varten ohjeen ainesosia meni puolitoistakertainen määrä, 23cm:n vuokaan taas tuli aika lailla yksi kakku per tämän ohjeen ainemäärät.

Jos joku soveltaa juhliinsa tätä ohjetta, on oikeaa määrää tosi vaikeaa sanoa, sillä menekki riippuu juhlien muista tarjoiluista ja muun makean tarjottavan määrästä. Meillä oli muuna makeana vain keksejä ja lakupatukoita. Massa tehtiin 10-kertaisena, pohjaa hiukan vähemmän, ja siitä tuli muistaakseni 3 keskikokoista kakkua, 4 suurta kakkua ja yksi pieni hääparin kakku. Yli jäi varmaankin kolme kakkua, eli vähän liioittelun puolelle meni tuo kymmenenkertaistus... Mutta ainakaan hääkakku ei päässyt loppumaan kesken, ja moni vieraskin sai kakkujatkot kotona!

Pähkinäinen suklaa-juustokakku

Tämä todella hyvä kakku vapun tienoilta oli jäänyt jo ihan unohduksiin. Syitä on ehkä kaksi:

1) Kuvassa se näyttää maksapateelta
2) Tein sen huhtikuussa, eli "käydään-testimielessä-pelkästään-Lidlissä"-kuukauden aikana, joten se maistui vähän liikaa saksalaiselle suklaalle. Vedetään tässä kotiinpäin: suomalainen suklaa on paremman makuista.

Valion resepti on kuitenkin ehdottomasti bloggaamisen arvoinen. Suklaa tuo juustokakkuun niin hyvän maun ja rakenteen, että tätä kelpaa käyttää perusohjeena kaikenlaiseen muunteluun. Ja tietty ihan sellaisenaan.

Kiitos muuten töihin naapurihuoneeseen siitä, että löysin ohjeen!

Suklaa-juustokakku (alkuperäinen ohje: Valion amerikkalainen suklaa-juustokakku)

175 g Dominon tyyppisiä täytekeksejä, mieluiten mintun makuisia
50 g sulatettua voita

4 liivatelehteä
200 g taloussuklaata
1 rs (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 1/4 dl sokeria (jos olet saksalaisten, kitkerien suklaiden armoilla, voit joutua käyttämään enemmän sokeria)
2 tl vaniljasokeria
1 rkl kahvia
3 dl kuohukermaa

koristeluun kevyesti paahdettuja pähkinöitä rouhittuna

*Vuoraa pyöreä, halkaisijaltaan 18 cm irtopohjavuoka (tai mikä tahansa muu vuoka...) leivinpaperilla.
*Murskaa keksit hienoksi muruksi. Sekoita murut sitten voisulan kanssa tasaiseksi seokseksi, ja painele tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle. Laita viileään odottamaan.
*Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen.
*Sulata suklaa vesihauteessa, tai varovaisesti mikroaaltouunissa, ja sekoita sitten kulhossa tuorejuuston joukkoon. Sekoita mukaan sokerit.
*Vatkaa toisessa kulhossa kerma vaahdoksi.
*Purista liika vesi liivatelehdistä. Kuumenna pienellä pannulla kahvitilkka lähes kiehuvaksi, ja liuota kahvitilkkaan liivatelehdet. Älä enää keitä. Nosta lämpimälle pannulle kauhallinen kermavaahtoa ja sekoita liivatteen kanssa tasaiseksi, jotta vältät liivatteen paakkuuntumisen kaatovaiheessa. (Tämä viimeinen oli niitä kokkimaajoukkueen pro-vinkkejä.)
*Kaada liivateseos täytteeseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Nostele lopuksi vaahdotettu kerma joukkoon. Kaada täyte vuokaan murupohjan päälle ja peitä vuoka kelmulla tai lautasella.
*Anna kakun hyytyä jääkaapissa muutamia tunteja tai seuraavaan päivään.
*Koristele valmis kakku paahdetuilla, rouhituilla pähkinöillä.

Raparperipiirakka eli -kakku

Olin tässä kerran menossa tapaamaan kaveriani Kaisaa, ja siinä edellisenä iltana tuttuun tapaan virittelin makeita muffinsseja eli muffineita viemisiksi. Miksi aina niitä? Tähän ei ole vastausta, sillä tälläKIN kertaa makeista muffinseista tuli täysi fiasko. Lopulta parempi puoliskoni vei ne töihinsä taukohuoneeseen, anonyymisti.





























Vaan onneksi Kaisa, ehkä ajatuksiani luettuaan, olikin tästä tietämättä päättänyt leipoa meille aivan todella hyvän raparperipiirakan. (Tai no siis pyytänyt parempaa puoliskoaan leipomaan. Kauheen hyviä seivaamaan erilaisia tilanteita, nuo puoliskot).

Pyysin ohjeen saman tien, ja taisi mennä vain viikko kun jo tein tätä kotona. Tässä leivonnaisessa on todella maukas ja mehevä pohja. Se on ilmeisesti sooda, kun tekee ihmeitä. Oma uunivuokani oli niin pieni (n. 25x25 cm), että lopputulos oli korkea kuin mikä, ja siksi siis oikeastaan enemmän kakku kuin piirakka.

Raparperikakku tai -piirakka (uunivuoalle; uunipelti vaatii 1,5-kertaisen taikinan)


yhteensä 5 dl jauhoja
(esimerkiksi 1 1/2 dl ruisjauhoja, 1/2 dl kaurahiutaleita ja 3 dl vehnäjauhoja, 
TAI 1 dl grahamjauhoja, 2 dl hiivaleipäjauhoja ja 2 dl vehnäjauhoja)
2 dl sokeria
1 1/2 tl soodaa
1 1/2 dl sulatettua rasvaa (esimerkiksi 100 g voita sulatettuna ja 1/2 dl rypsiöljyä)
3 1/2 dl maustamatonta jogurttia (voi olla myös kermaviiliä tai rahkaa)

muutama raparperinvarsi
fariinisokeria

(kanelia)

*Jos käytät tuoretta raparperia, viipaloi varret, laita kattilaan, kaada päälle kiehuvan kuumaa vettä niin että viipaleet juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehahtaa nopeasti ja valuta. Jos käytät pakasteraparperia, voit käyttää sen sellaisenaan.
*Sekoita kaikki pohjan ainekset yhteen. Kaada seos voideltuun tai leivinpaperoituun vuokaan.
*Levitä pinnalle raparperiviipaleet. Sirottele pintaan parin ruokalusikallisen verran fariinisokeria. Fariinisokeri on tärkeä, sillä paistuessaan se antaa piirakalle ihanan karamellimaisen pinnan.
*Paista 200 asteen lämmössä uunin keskitasossa noin 40-45 minuuttia tai kunnes paistos on pinnalta kauniin ruskea, eikä hammastikkuun tartu taikinaa, kun kokeilet kakun kypsyyttä.
(*Halutessasi ripottele valmiin piirakan pinnalle kanelia; tämä oli oma lisäykseni mutta ei ollut lainkaan haitaksi.)

Raejuustohyytelö ja basilikalla maustettu hedelmäsalaatti

Sain hauskan ja yllättävän haastattelupyynnön Kotivinkistä: voisinko kertoa siitä, miksi ihmeessä tykkään 80-luvun keittokirjoista. No toki nyt keittokirjoista aina kelpaa jutella! Etenkin kun annan aivan erityiset rispektit juuri Kotivinkin kasari-kirjalle, josta kokkasin mm. tämän käsittämättömän upean jauhelihapihvin.
























 
Päätin siis tarjota toimittajalle ja kuvaajalle jotakin (lähes) suoraan Kotivinkin juhlaherkkuja -kirjasta ja lisäksi jotakin tältä vuosikymmeneltä. Todella retro raejuustohyytelö toimikin erittäin hyvin yhteen todella raikkaan, basilikalla maustetun hedelmäsalaatin kanssa. (Toimittaja ja kuvaaja santsasivat. Henkilökohtainen voitto!)

"Jos resepti vaikuttaa jakamisen arvoiselta, se päätyy Uneliaan kokin blogiin": eli tää on kaikille teille, jotka olette eilisestä ilmestymispäivästä asti aivan kertakaikkisen tulisilla hiilillä jännittäneet, että oliko se nyt jakamisen arvoista. Oli se!

Raejuustohyytelö (4-6 hengelle, tai paljon useammallekin)
Alkuperäinen ohje julkaistu Kotivinkin Juhlaherkkuja -kirjassa, tämä melko lailla muokattu versio meitsin ruutupapereissa, sitten Kotivinkissä 9/13 ja nyt täällä

6 liivatelehteä
2 kananmunanvalkuaista
2 dl kuohukermaa
2 kananmunankeltuaista
2 dl tomusokeria
1 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
75 g mantelijauhetta
300 g raejuustoa (ei rasvatonta)
3 rkl sitruunamehua

*Nosta esille kolme sekoituskulhoa ja kakkuvuoka. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen (vielä erilliseen kippoon).
*Vatkaa ensimmäisessä kulhossa valkuaiset vaahdoksi ja toisessa kulhossa kuohukerma vaahdoksi.
*Vatkaa kolmannessa kulhossa keltuaiset ja sokeri. Sekoita joukkoon maito, vaniljasokeri, mantelijauhe ja raejuusto.
*Kuumenna kattilassa sitruunamehu höyryäväksi. Puristele pehmeät liivatelehdet liiasta vedestä ja sulata ne sitruunamehuun. Kaada liivate-mehuseos ohuena nauhana raejuustoseokseen.
*Kääntele seokseen kerma- ja valkuaisvaahdot ja kaada vuokaan. Anna hyytyä viileässä muutama tunti tai yön yli. Kumoa. Tarjoa marjojen tai hedelmien kanssa.



























Basilikalla maustettu hedelmäsalaatti (4-6 hengelle)

3 appelsiinia
1 omena (Granny Smith)
1 tlk ananaspaloja

Mausteliemi:
1/4 dl sokeria
1/2 dl vettä
1 pienen sitruunan mehu
1/2 ruukkua basilikaa

*Kuori ja paloittele appelsiinit ja omena. Valuta ananaspalat. Sekoita hedelmät.
*Mittaa kattilaan sokeri ja vesi. Keitä noin 5 minuuttia. Lisää sitruunamehu, älä keitä. (Huomio huomio, tässä vaiheessa pitäisi lisätä salaattiin hienonnettu basilika, joka jää siis tuoreen makuiseksi; tämä oli jäänyt lehden versiosta pois.)
*Sekoita liemi hedelmiin. Anna maustua viileässä tunnin-pari. Valuta hedelmäsalaatista liika neste pois ja tarjoa juustohyytelön kanssa.

Aurajuusto-tiramisu

Kaloripoliisit: hajaantukaa! Täällä ei ole mitään nähtävää!

Jos luet vielä, voin paljastaa, että tämä Valion sivuilta löytynyt Aura-jälkiruoka oli to-del-la hyvää. Epäilevimmätkin mutruilmeet sulivat hymyyn, ja mun teki mieli santsata ainakin kolmesti. Kuulemma "sinihomejuustosta katoaa tässä se sinihomeen maku".

 Eihän sitä tiedä, mitä italialainen tästä sanoisi, ei ehkä kannata tarjota ainakaan ananaspizzan perään, mutta älä ikipäivänä jätä tätä reseptiä kokeilematta sellaisten spekulaatioiden vuoksi. Ääntä kohti!

 























Aura-misu

2 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1/2 dl tomusokeria
75 g Auraa tai vastaavaa sinihomejuustoa
1 rs LU Bastogne -keksejä
1/2 - 1 dl vahvaa kahvia
tummaa kaakaojauhetta
mustikoita ja vadelmia (tuoreita tai pakastimesta juuri otettuja, vielä kohmeisia)

*Vaahdota kuohukerma.
*Vatkaa toisessa kulhossa sekaisin tuorejuusto ja tomusokeri. Murusta mukaan Aura-juusto ja sekoita. Kääntele sitten kerma tasaisesti juusto-sokeriseoksen joukkoon.
*Asettele puolet kekseistä vuoan pohjalle. Kostuta kahvilla. Levitä keksikerroksen päälle puolet täytteestä, asettele sitten väliin uusi keksikerros, kostuta, ja levitä päälle loput täytteestä. Anna vetäytyä viileässä 3-4 tuntia.
*Koristele juuri ennen tarjoilua kaakaojauheella ja marjoilla.

Kanelinmakuinen pannacotta

Jääkaapissa vailla käyttöä kuikuileva kuohukerma - mikä ihana mahdollisuus. Tein pannacottaa, jonka maustoin kanelilla liian äitelyyden välttämiseksi. Jälkkärille ei arkiruokavaliossa löydy oikein lokeroa, jos yksin syö, joten otin reteästi lounasevääksi pelkästään parin desin rasiallisen tätä. Piti muuten nälkää erittäin hyvin ja pitkään!

Parempi kuitenkin lounaseväänä, kuin alkuperäisenä inspiksenä olleen keittokirjan (Samettisia makuja) väliotsikkoeväänä. "Nautintoja TV:n ääressä". Pannacotta? *Tähän se sellainen hymiö, jossa toinen kulmakarva nousee ylöspäin.*

Kanelinen pannacotta (4 miniannosta tai pari suurempaa annosta)

1,5 liivatelehteä
1 dl maitoa
2 dl kuohukermaa
1 vaniljatanko
0,75 dl sokeria (0,5 dl riittäisi kyllä hyvin)
pieni, varovainen ripaus kanelia

*Laita liivatelehdet kulhoon ja peitä kylmällä vedellä, anna pehmetä ainakin viiden minuutin ajan.
*Kaada maito ja kerma paksupohjaiseen kattilaan. Halkaise vaniljatanko pitkittäin ja raaputa veitsen kärjellä siemenet puoliskoista kermamaidon joukkoon. Lisää myös vaniljatanko kattilaan. Kuumenna sitten kermamaito lähes kiehuvaksi (niin, että näet ensimmäiset vienot pulpahdukset muttet kuitenkaan kiehauta), ja nosta pois liedeltä. Anna maustua kannen alla noin 5 minuutin ajan.
*Kuumenna toinen pieni kattila tai pannu. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja laita ne sitten tyhjän kattilan pohjalle sulamaan, sekoita. Sulaminen tapahtuu silmänräpäyksessä, minkä jälkeen voit ottaa kattilan sivuun levyltä. Kun liivatelehdet ovat muuttuneet nestemäisiksi, lisää niiden joukkoon kauhallinen kermamaitoa ja sekoita tasaiseksi. Sekoita sitten tämä pikkuseos lopun kermamaidon joukkoon. Mausta pienellä ripauksella kanelia.
*Kaada seos annosmaljoihin tai juomalaseihin. Hyydytä jääkaapissa vähintään 3 tunnin ajan. Kumoa lautaselle tai nauti tarjoiluastiasta.

Eton mess

Viime postauksessa selittelin kirsikoiden ostoa. Nyt taidan olla tilanteessa, jossa edes selityksistä ei ole apua. Mansikat eivät ole enää parhaimmillaan, ainakaan täällä Suomen eteläosassa, mutta ainahan menneestä kesästä ja tulevista sellaisista saa haaveilla.

Itse jälkkäri ei kyllä suurempia selittelyjä kaipaa. Eton mess eli mansikka-Pimm's-marenki-ranskankermahässäkkä on yksinkertaisesti helppoa ja ihanaa. Nuo kaksi adjektiivia taitavat istua sitkeästi kaikessa, mitä Jamie Oliver keksii.

Eton mess (mukaeltu kirjasta Jamie's 30 Minute Meals)

noin 400 g tuoreita mansikoita
1 tl ruskeaa ruokosokeria
1/2 appelsiini
1 tl vaniljasokeria
loraus Pimm'siä
muutama reilu lusikallinen (kevyttä) ranskankermaa tai paksua jogurttia
1 pss valmiita marenkeja (tai itsetehtyjä, mureita marenkeja)
minttua koristeluun

*Viipaloi mansikat ja lisää ne sekä ruokosokeri kulhoon. Raasta päälle appelsiininpuolikkaan kuori ja purista mukaan appelsiinin mehu. Lisää loraus Pimm'siä ja vaniljasokeri. Sekoita sitten ainekset haarukan avulla kunnolla sekaisin: mansikat saavat muhjaantua ja maut sulautua toisiinsa.
*Kokoa tarjoiluastiaan mansikkaseosta sekä ranskankerma- tai jogurttilusikallisia. Murusta sitten pinnalle marengit juuri ennen tarjoilua. Koristele lopuksi tuoreilla mintunlehdillä.

Kesähitillinen kermaa ja sitruunaa

Joka vuosi jotkut reseptit nousevat suosikeiksi: ilosanoma leviää blogista toiseen kun lopputulos vaan on niin toimiva.

Tämän vuoden kesähitti suomalaisissa ruokablogeissa taitaa olla aika suvereeni.
Vai mitä sanotte tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä ja tästä? Jep, ainakin nämä kaikki lemon possetit ovat keväältä tai kesältä 2012. (Kokkeillaan-blogi kävi edellä jo vuonna 2011). Tartteeks vielä sanoa, että tää oli ihan mielettömän hyvää?

Ymmärrän sen, että sitruuna ja kerma maistuu yhdessä hyviltä. Ymmärrän sen, että sitruuna saostaa kermaa. Mutta voisiko joku kemiaa ymmärtäväisempi selittää, miten onnistuin, siis ihan oikeasti onnistuin, olemaan juoksettamatta koko hässäkän? Saan yleensä kaiken hiutaleiksi. Pelasin varman päälle sekoittaen kaadettavaan sitruunamehuun ensin pienen määrän kiehautettua kermaa, mutta silti. Miten se pysyi tasaisena? Rakkautta.

Lemon posset (kolme pientä tai kaksi vähän reilumpaa annosta)

1/2 dl sitruunamehua (tarvitset yhden sitruunan)
3/4 dl sokeria
2 dl kuohukermaa

*Purista sitruunasta mehu ja mittaa sitä kippoon 1/2 dl.
*Mittaa kerma ja sokeri pieneen kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi, keitä 3 minuuttia kunnolla poreillen, ja koko ajan sekoitellen.
*Nosta kattila liedeltä. Sekoita ensin lusikallinen kermaseosta sitruunamehuun. Sekoita sitten sitruunamehu kattilassa olevan kermaseoksen joukkoon.
*Kaada seos kahteen tai kolmeen pieneen lasiin tai muuhun jälkiruoka-astiaan. (Tai jos haluat kokeilla hienoja vinoja vanukkaita, lusikoi seos varovasti kallistetun lasin pohjalle, ja aseta sitten kallelleen jääkaappiin.)
*Anna hyytyä jääkaapissa vähintään kolmen tunnin ajan.
*Tarjoa tuoreiden marjojen tai hedelmien kanssa.

Raparperikiisseli mansikoilla

Jotain uutta, jotain vanhaa, eli uudenhentoisia raparperinvarsia ja viime kesän viimeisiä pakastemansikoita. Pakastemarjat on muuten tässä ruokalajissa äärimmäisen kätevä juttu, sillä niillä jäähdyttää kiisselin näppärästi.

Minisatsi raparperi-mansikkakiisseliä kahdelle

muutama raparperinvarsi eli noin 1,5-2 dl ohueksi viipaloitua raparperia
1,5-2 dl vettä
1/4 dl (ruskeaa) sokeria
ripaus kanelia
1 rkl perunajauhoja
1/2 dl vettä
2 dl jäiset pakastemansikoita

*Mittaa kattilaan raparperinpalat, vesi, sokeri ja kaneli. Anna kiehua 10 minuutin ajan, tai kunnes raparperinpalat ovat alkaneet hieman hajota.
*Sekoita pienessä kipossa huolellisesti perunajauhot ja 1/2 dl vettä.
*Siirrä kiisselikeitos sivuun liedeltä, kaada joukkoon perunajauho-vesiseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Jos kiisseli näyttää haihtuneen veden takia saman tien aivan tönköltä, voit lisätä tässä vaiheessa nopeasti vielä 1/2 dl vettä.
*Siirrä kattila takaisin liedelle, älä enää sekoita, anna pulpahtaa parin pulpahduksen verran mutta älä keitä, ja siirrä sivuun.
*Sekoita joukkoon jäiset pakastemansikat. Nauti maidon tai vaikkapa kermavaahdon kanssa.

Browniet ja aavistus kookosta

Mikäs nökäre se tässä? Pikkuinen brownie-palahan se.























Tuskailin muuton yhteydessä kookoshiutalepussin jämiä ja suunnattomiksi kertyneitä sokeriomaisuuksia. Onneksi koitti toissapäivä, BBCGoodFoodin etusivu puhui mulle kohtalon ääniä ja näin kookosbrownieiden ohjeen kehuvine kommentteineen. Ennätysajassa, eli noin muutamissa minuuteissa, olinkin jo keittiössä sekoittelemassa aineksia.

Näet, hämmentävää kyllä, kaapissa sattui olemaan sekä kookoshiutaleita että kaakaojauhetta juuri 50 grammaa kumpaakin, passelisti puolikkaaseen annokseen. Voita oli liian vähän, mutta öljyllä täydentäminen ei haitannut menoa lain.

Sokeria näihin tuli aivan törkeästi. Mutta silläpä se kai saavutetaan, se ihan uskomaton rakenne: sisältä sitkeäntahmainen ja pinnalta rapea. Brownie on ihan erilainen kuin mutakakku, juuri sellaisen aavistuksenomaisen sitkeyden vuoksi. "Sticky" on kuvaava englanninkielinen sana, mutta mikä sana suomen kielessä on sitkeän ja tahmean välissä?

Ja makukin oli upea. Kookos ei maistunut lainkaan liikaa läpi, ja meininki oli syvän suklainen. Näitä uudestaankin, kitoos!

Kookosbrowniet (puolikas annos alkuperäiseen nähden, halkaisijaltaan noin 21 cm:n pyöreään uunivuokaan sopiva)

125 g voita, tai kuten itse tein, 63 g voita ja 63 g öljyä
50 g kaakaojauhetta
250 g sokeria
2 munaa kevyesti vatkattuna
50 g kookoshiutaleita
50 g vehnäjauhoa
1/2 tl leivinjauhetta

*Mittaa rasva, kaakaojauhe ja sokeri pannulle ja kuumenna. Sekoittele jatkuvasti ettei kaakao kärähdä pohjaan, anna kiehahtaa. (Ohjeessa puhutaan sulamisesta, mutta minä tulin kyllä siihen tulokseen että ei se sokeri taida hevillä rasvaan sulaa. Oikaiskaa jos olen väärässä. Annoin seoksen kiehua noin minuutin ajan, sitten se uhkasi jo kokkaroitua, joten tulin siihen tulokseen, että nopea kiehahtaminen on varmaankin hyvä asia.)
*Anna seoksen hieman jäähtyä. Sekoita sitten joukkoon vähän kerrallaan kevyesti vatkatut munat ja kookoshiutaleet, ja lopuksi jauhot ja leivinjauhe.
*Leivinpaperoi sopivan kokoinen uunivuoka. Paista 180 °C:ssa uunin keskitasossa noin puolen tunnin ajan.

p.s. Laitoin tarkoituksella vain grammat kehiin. Digivaa'an kanssa leipominen on upeaa, kannattaa kokeilla.

Amerikkalaiset pannukakut

Viikonloppuaamun kunniaksi oli sellainen fiilis, että voisin kokeilla tehdä ensimmäistä kertaa elämässäni amerikkalaisia pannukakkuja. Teki tietysti heti mieli änkeä mukaan lesettä ja rouhetta ja vaikka mitä, mutta ajattelin, että tehdään nyt ekat ihan perusohjeen mukaan. Perusohje löytyi Hesarin sivuilta.























Letut paistuivat somiksi kuin mitkä, kohosivat ja ruskistuivat nätisti. (Jos muuten lietesi levyt näyttävät asteikkoa 1-6, on valurautapannulla paras paistokohta aluksi numero 3, loppua kohti 2.) Mustikoitakin löytyi pakastimesta, ja tuoretta ananasta pöydältä, ja onhan siirappikin vähän niinkuin vaahterasiirappia.

Mutta sitten alkoi kannanottoja sadella pöydästä, jossa ensimmäistä satsia maisteltiin.

"Siis huh kuinka makeeta! Kyllä mä oon enemmän englantilaisen aamiaisen puolella kun tän amerikkalaisen."
"No valkosta tää ainakin on jos ei muuta!"

...niin että ei ihan menny putkeen tää "food for entertaining" tällä kertaa. Olin itsekin sitä mieltä, että maku oli ihan liian pullava. Ne maistui kyllä mukavan ilmaville ja pehmeille, ja jäisten mustikoiden kanssa oikein hyville, mutta ehkäpä seuraavan kerran lähden rohkeasti soveltamaan ja lykkään mukaan kaikkea mahdollista murua ja lesettä...

Ei muuten ollut kermaviiliä tai piimää kaapissa, joten sovelsin ohjetta ja käytin maustamatonta tuorejuustoa. Onnistui siis (muodollisesti) näinkin. Hapantahan tuorejuustokin on, mutta toki kirpsakka piimä taittaisi sitä makeutta paremmin.

Amerikkalaiset pannukakut (noin 14 pientä pannukakkua)

1 dl maustamatonta tuorejuustoa
2,5 dl maitoa
2-3 tl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 munaa
4 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
öljyä ja/tai voita paistamiseen

*Sekoita maustamaton tuorejuusto ja 1,5 dl maitoa vispilällä tasaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon munat ja sokeri.
*Yhdistä leivinjauhe jauhoihin ja sekoita maitoseokseen. Vatkaa sitten joukkoon loppu maito.
*Paista pannukakut ohukaispannulla melko hitaasti molemmin puolin, kunnes väri on kauniin kullanruskea.
*Tarjoa mustikoiden ja (vaahtera)siirapin kanssa.

Keittokirjaleikki

Kun pääsin taas hetkeksi aakkosfiiliksiin, alkoi luovuus kukkia ja keksin toisen, ehkä vielä hauskemman ja helpomman ruokaleikin. Hölmöllä on kivaa keskenäänkin! :D


















Ja se menee näin, ja se menee näin:

1. Laske hyllyssäsi olevien keittokirjojen ja muiden haluamiesi reseptiopusten määrä. Arvo sitten kirja: Syötä ykkönen ja maksimiluku satunnaislukugeneraattoriin. (Hauskempaa on, jos voit pyytää joltain kotonasi hiippailevalta ihmisolennolta lukua väliltä 1-x. Mutta jos leikki ei viihdytä sivuhenkilöitä yhtä paljon kuin sinua, on robotti ihan hyvä vaihtoehto.) Saat numeron. Laske nyt monesko kirja on kyseessä, ja nappaa se käsiisi.

2. Montako sivua kirjassa on? Arvo nyt itsellesi sivu samaan tapaan kuin edellä.

3. Jos sivulla on monta ruokaohjetta, arvo numero väliltä 1-[ruokaohjeiden määrä]. Jos sivulla ei ole lainkaan ruokaohjeita, arvo uusi sivunumero.

+ Liennytyspykälä: Huomioi tilanne. Arki vai juhla, aikaa vai ei, lähteäkö kauppaan vai ei, syödäkö jotakin ruokavalioon kuulumatonta vai ei. Jos ei nappaa, toista kohdat 1-4 - kyllä sieltä jotain hauskaa osuu vastaan!

Ensimmäisellä kerralla osui vastaan Jill Dupleixin Good Cooking -kirjan pinaatti-sinihomejuustoquesadillat. (114 - 69 - 1). Tortilloja, mozzarellaa, gorgonzolaa ja pinaattia. Ainesosat olivatkin siinä - yksinkertaista, ja vaatisi vähän särmää - mutta tulipa kokeiltua, niin monta kertaa olen kirjan kuvia kuolannut.























Toiselle kierrokselle arpoutui kuin taikaiskusta ehkä se kaikkein kovimmassa kulutuksessa oleva arkikeittokirja, Hyvä kokki (tai siis sen edellinen painos). Sieltäkin aivan loputon määrä ohjeita on edelleen kokeilematta, joten punakaali-appelsiinisalaatti oli enemmän kuin tervetullut kaveri pöytään.

Punakaali-appelsiinisalaatti (kirjasta Hyvä kokki)

300 g punakaalia
2 appelsiinia
1/4 purjoa
Kastike:
2 rkl appelsiinimehua
2 rkl öljyä
1/2 tl timjamia
ripaus suolaa

*Raasta punakaali tai leikkaa se ohuiksi suikaleiksi. Kuutioi appelsiinit, leikkaa purjo renkaiksi.
*Yhdistä kastikkeen ainekset ja sekoita salaatin joukkoon.
























Oli pakko jatkaa arvontoja kun puuha oli niin erityisen jännää. Haaviin tarttui tällä kertaa jonoon juuttunut helmi: siskon aikanaan tuliaiseksi tuoma The British Museum Cookbook. Haaveilen historiallisista teemajuhlista, mutta jotenkin olen kuvitellut kaikki historiaa havisevat ohjeet ihan kamalan vaikeiksi. Vaan mitä kävikään, sivun 60 päärynäjälkkäri oli ihan tolkuttoman helppo nakki arkipäivän iltapalaksi. Hauskan makuinenkin, sitäpaitsi. Tällä kertaa saattoi kuvitella itsensä johonkin Rooman vallan ajan ruokabileisiin.

Mikä hauskinta, "Imperial Rome"-luvun päärynäohjeessa kehotettiin kahteen kertaan käyttämään mikroaaltouunia, jos perinteinen menetelmä ei nappaa. Vaan ei hätää, onnistui pannulla ja uunissakin ;).

Uunissa paistetut päärynät (villi oma käännös teoksesta The British Museum Cookbook, luku Imperial Rome)

3 suurta tai 6 pientä päärynää kuorittuna, kota poistettuna, neljäsosiin leikattuna ja viipaloituna
3 rouhaisua mustapippuria myllystä
2 reilua hyppysellistä juustokuminaa
1 rkl hunajaa
2 rkl makeaa valkoviiniä
2 munaa

*Hauduta päärynäviipaleita pippurin, juustokuminan, hunajan ja viinin kanssa pannussa hitaasti noin 10-15 minuuttia tai kunnes päärynät ovat kypsyneitä mutta edelleen napakoita. ("Slightly crunchy"?! Haudutetut päärynät rapeita?!) (Vaihtoehtoisesti voit kypsentää kokonaisuuden mikroaaltouunissa 3-5 minuutin ajan.)
*Nosta päärynäviipaleet pois irronneesta keitinliemestä, kuivaa talouspaperilla ja laita laakeaan uunivuokaan. Anna liemen hieman jäähtyä.
*Vatkaa kaksi munaa kevyesti haarukalla sekaisin ja jatka vatkaamista sitten sekoittaen joukkoon jäähtyneen keitinliemen. Kaada munaseos päärynöiden päälle uunipannuun.
*Paista uunissa 160°C:n lämmössä 20 minuuttia tai kunnes munaseos on hyytynyt. ("It should take approximately 5 minutes in a microwave" - mutta suosittelen ehkä munaseoksen kanssa harkitsemaan kahdesti sitä mikron käyttöä...)

Appelsiinia ennen, appelsiinia jälkeen

Oranssinraikas ja makea appelsiini sopi mainiosti burgundinpata-aterian alku- ja jälkiruokaan. Ensin sitä päätyi molempiin vähän puolivahingossa, kun nyt sattui olemaan niin runsain mitoin saatavilla, mutta lopulta appelsiini loi aterialle suorastaan kehämäisen kaaren, joka innoitti ruokailijat kylläisiin analyyseihin osasten tasapainosta. Tyytyväistä porukkaa siis pöydän ympärillä, ja sekös ilahdutti!

Salaattiin pääsivät appelsiinin seuraksi suloiset pikkupalsternakat vielä kertaalleen pienittynä, sekä avokado ja pinjansiemenet, jotta olisi vähän suutuntumien skaalaa tarjolla. Myös Pastanjauhajat ovat muuten valmistaneet palsternakkasalaattia samoihin aikoihin! Appelsiinihyytelön ohje puolestaan löytyi Elina Halttusen mainiosta Äidiltä tyttärille -keittokirjasta.


















Appelsiini-palsternakkasalaatti

1 suuri tai useampi pikkuinen palsternakka
1 rkl pinjansiemeniä
1 tl öljyä
1 tl hunajaa
ripaus suolaa, ripaus pippuria
salaatinlehtiä
1 appelsiini
1/2 avokado

*Leikkaa palsternakka viipaleiksi tai paloittele tikkumaisiksi, pienehköiksi paloiksi. Kääntele lautasella sekaisin palsternakkapalat, pinjansiemenet, öljy, hunaja, suola ja pippuri. Paahda palsternakkaa ja pinjansiemeniä uunin ylätasolla, kunnes pinjansiemenet ovat saaneet väriä ja palsternakat ainakin pinnalta kypsyneet. (Paahtaminen tapahtui samalla kun pata porisi samassa uunissa, eli lämpöä oli 160°C. Homma onnistuu varmasti korkeammissakin lämpötiloissa, mutta valvo pinjansiemeniä. Paahtoaika riippuu luonnollisesti lämpötilasta, mutta varaa noin 10-15 minuuttia.)
*Revi salaatinlehdet astiaan. Kuori appelsiini terävällä veitsellä, puolita hedelmä ja leikkaa puolikkaat viipaleiksi. Viipaloi myös avokado. Asettele salaattipedin päälle appelsiiniviipaleet, avokado sekä paahdetut palsternakanpalat ja pinjansiemenet.
*Tarjoa salaatin kanssa yksinkertaista salaatinkastiketta: 3 osaa öljyä, 1 osa viinietikkaa, mausteena suolaa ja sokeria.


















Appelsiinihyytelö (Elina Halttunen: Äidiltä tyttärille)

2-3 appelsiinia
1 prk (200g) maitorahkaa
4 liivatelehteä
1/2 dl vettä (liivatteen kiehauttamiseen)
1 dl kermaa
2 tl sitruunamehua (käytin limettimehua)
1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

*Laita liivatelehdet kylmään veteen viideksi minuutiksi.
*Vuoraa noin litran vetoinen vuoka 1 1/2 - 2 kuoritun appelsiinin viipaleilla ja sekoita loput pieneksi pilkotuista appelsiineista rahkan joukkoon.
*Liuota kuiviksi puristetut liivatelehdet kiehuvaan veteen (1/2 dl). Lisää jäähdytetty liivateliuos appelsiiniseokseen.
*Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi ja lisää kerma mausteiden kanssa seokseen varovasti sekoittaen. (Itse tykkään lisätä kiehautetun liivatteen seokseen vasta viimeisenä, joten tämä ja edellinen vaihe vaihtoivat allekirjoittaneen hyppysissä paikkaa.)
*Kaada seos vuokaan ja anna hyytyä kylmässä noin 4 tuntia (tai yön yli). Kumoa hyytelö tarjoiluvadille.

Pääsiäisruokajuhlaa

Liityn pääsiäisen ruokanautintoja jakavien joukkoon taajaan, ja hehkutan ihan mahtavan raikasta ja värikästä, melkoisen täyttäväksi äitynyttä sunnuntaiateriaamme. Tällaisen työvuorojen värittämän kaupunkipääsiäisen ehdoton juhlahetki on, kun saa mennä ystävän luo kylään ja kattaa yhdessä pöydän notkumaan.























Salaattipedille koottu kylmäsavulohen, avokadon, kirsikkatomaattien ja punasipulin yhdistelmä toimitti alkuruoan virkaa. Erillistä salaatinkastiketta ei tarvittu, sillä Kädenvääntöä-blogin salaattiohjeesta inspiroituneena olimme kieritelleet tomaatinpuolikkaat ja sipulisiivut öljyn, sitruunamehun, suolan ja pippurin seoksessa.























Pääruokalautaselta löytyi pannulla rapeaksi paistettuja halloumijuustoviipaleita, tzatzikia, uunissa paahdettua paprikaa, bataattia, kesäkurpitsaa ja sipulia sekä uuniperunoita. Halloumia oli liotettu vedessä etukäteen hieman vähempisuolaiseksi. Uunikasvikset saivat ennen uuniin menoa lomaansa samaa öljy-sitruunamarinadia, jossa alkusalaatin tomaatitkin oli kieritelty. Perunat ja vuoassa olevat kasvikset kypsyivät uunissa 200°C:ssa yhtä aikaa, perunat uunin perällä noin reilun tunnin ajan ja kasvikset reilun puolisen tuntia. Ilman perunoitakin annos olisi toiminut vallan mainiosti, syötävää kun oli nautiskelijaa kohti varattu riittämiin.























Jälkiruokana tarjottiin sitruunavaahtokakkua, jonka alkuperäinen ohje löytyy Kinuskikissan blogista. Jätin pinnan kiilteen tekemättä, enkä niin satsannut ainesten keveyteen, mutta veikkaan että perusidea säilyi silti. Tykkäsin itse tästä kakusta hurjasti: valkuaisvaahto teki siitä pehmoista, sitruuna ja muut happamat ainekset taas raikasta.

Sitruunainen hyydykekakku

Pohja:
200 g kaurakeksejä
75 g Oivariinia tai vastaavaa rasvasekoitusta sulatettuna

Täyte:
5 liivatelehteä
2 dl maustamatonta jogurttia
1 tlk maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa (rasvaa 13%)
2 dl sokeria
1 sitruunan raastettu kuori
2 sitruunan mehu
4 valkuaista

Koristeluun
mintunlehtiä
pieniä piparminttu-suklaamunia (esim. Panda)

*Vuoraa (irtopohja)vuoka, halkaisijaltaan 24 cm, leivinpaperilla. Murskaa keksit muruksi esimerkiksi kulhossa lasin tai mukin avulla. Sekoita keksimuruihin sula rasva, painele seos vuoan pohjalle tasaisesti ja anna jähmettyä jääkaapissa.
*Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Liotusajan tulisi olla noin 5-10 minuuttia.
*Sekoita kulhossa tasaiseksi seokseksi jogurtti, maitorahka, tuorejuusto, sokeri, sitruunankuoriraaste sekä yhden sitruunan mehu. Vaahdota valkuaiset toisessa kulhossa.
*Kuumenna kattilassa toisen sitruunan mehu kiehuvaksi. Liota kuumaan nesteeseen liivatelehdet.
*Sekoita liivate-mehuseos tasaisena nauhana kaataen jogurtti-rahka-tuorejuustoseoksen joukkoon. Kääntele lopuksi joukkoon varovasti mutta tasaisesti valkuaisvaahto. Kaada keksimurupohjan päälle, tasoita pinta ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli.
*Koristele ennen tarjoilua mintunlehdillä ja suklaamunilla.

P.S Aihetta juhlaan on muutenkin: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma antoi blogilleni kuun vaihtuessa Kuukauden ruokablogi-kunniamaininnan! Riemukkaat kiitokset tästä SRE:lle!

P.P.S Tämän ja muiden postausten kuvien eroavaisuuksia ihmetteleville tässä vaiheessa muuten tiedoksi, että käytössä on iloisesti ristikkäin kaksi tyystin erilaista kameraa, kahden eri kuvaajan käsissä. Visuaalisia ruokavisioita toteuttaa siis itseni lisäksi tätä nykyä myös mainio kanssamaistajani, koska eihän noista otoksista vaan voi kieltäytyä.

Harmaa herkku

Viime aikoina olen herkutellut muutaman kerran helpolla, mutta ihan älyttömän koukuttavalla jäätelöannoksella. Jos kuulut siihen kaltaisteni joukkoon, joka jo pienenä tykkäsi kovissa karkeissa eniten siitä jauhomaisesta sisuksesta, toimii turkinpippurijäätelö taatusti.























Jauha perinteisiä salmiakkiturkinpippureita tehosekoittimella jauhoksi ja annostele mieltymyksen mukaan lautaselle vaniljajäätelön kera. Sekoita tasaiseksi tai lusikoi salmiakkijauhoa suuhun vuorotellen jäätelön kanssa. Nam!

Postpääsiäisen perhespektaakkeli

Blogi on uinununt pääsiäishorroksen vallassa, vaan ei aivan suotta. Juuri nyt seuraa nimittäin viiden postauksen mega-annos pääsiäis- ja muita ruokatunnelmia kotiseudultani Keski-Suomesta.

Uneliaan perheen yhteisiin lomapäiviin kuuluu tietysti runsaasti nukkumista, mutta runsaasti myös ruoanlaittoa ja yhdessä syömistä. Oma osuuteni keittiössä jäi lopulta aika vähäiseksi, vaan muut perheenjäsenet olivatkin sitten sitäkin innokkaamalla kokkituulella. Mikä parasta, herkuista vaadittiin ottamaan kuvia ja postaamaan ohjeet blogiin :D! Sehän sopii. Seuraavissa postauksissa siis loman antia.

Jotain sentään valmistin itsekin, nimittäin tämän helpon ja raikkaan pääsiäisjälkkärin sunnuntain juhlapöytään. Ohjeen idea on Kotilieden pääsiäisnumerosta (6/09).























Pääsiäismaljat (viidelle)
1 tlk (2,5 dl) vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 prk (250 g) maitorahkaa
1 tlk ananasrenkaita tai ananaspaloja
2 appelsiinia
rusinoita

*Vaahdota vaniljakastike ja sekoita joukkoon rahka.
*Kuori appelsiini ja leikkaa se suupaloiksi. Valuta mehu ananaksesta, leikkaa ananasrenkaat pienemmiksi paloiksi.
*Annostele maljoihin kerroksittain hedelmiä, rusinoita ja vaniljaista vaahtoa.

Appelsiiniaurinko arjen yläpuolella

Flunssa on tylsä tauti, ruokahalu menee ainakin allekirjoittaneella moneksi päivää ja aistivajeiden vuoksi uusien ruokalajien kokeilu tuntuisi hukkapuuhalta. Terveiset siis täältä ruisleivän, puuron ja riittoisan kaalipadan maasta.

Parin viikon takaa unelias arkisto tarjoilee kuitenkin varsinaista nannaa. Sopii pääsiäiseen, väitän, mutta sopii yhtä lailla vaikka juuri tähän iltapäivään. Ohje on alunperin Tessa Kirosin ja julkaistu Glorian Ruoka ja viini -lehdessä 1/2007. Kirjoitan ainemäärät muistiin lehden ohjeen mukaisesti, itse tein jälkkäriä vähän summanmutikassa mutta hyvää tuli joka tapauksessa.

(Pääsiäissesonki tuli mieleen Hesarin uusista ruokasivuista! Ainakin itse olen odottanut tuota sivustoa jo jonkin aikaa, hieno juttu että se on nyt olemassa!)























Jogurttia, kondensoitua maitoa ja appelsiineja (4 annosta)

2 (veri)appelsiinia
1 appelsiinin hienoksi raastettu kuori ja puristettu mehu
1 dl makeutettua kondensoitua maitoa
300 g kreikkalaista paksua jogurttia (rasvaa 6-10 %)

*Sekoita kulhossa kondensoitu maito, puolet appelsiininkuoriraasteesta ja 4 rkl appelsiinimehua. Lisää jogurtti seokseen vähitellen, koko ajan sekoittaen. Peitä kulho ja anna seoksen vetäytyä jääkaapissa muutaman tunnin ajan.
*Kuori appelsiinit terävällä veitsellä ja viipaloi ohuiksi viipaleiksi, joissa ei ole jäljellä valkoista osaa.
*Annostele jälkiruokamaljoihin kerroksittain jogurtti-maitoseosta ja appelsiiniviipaleita. Koristele annokset lopulla appelsiininkuorella.

Antigua ja Barbuda: Leipävanukas

Aakkosmatkan seuraava kohde on Antigua ja Barbuda, saarivaltio Karibianmerellä. Karibian tyyliin ruokakulttuuriin kuuluu runsaasti mm. eksoottisia hedelmiä. Myös hummeri mainitaan antigualaisena erikoisuutena, mikä viestii luonnollisesti valtion merellisestä sijainnista. Itse lähestyin Antiguaa ja Barbudaa tällä erää kirjallisuuden kautta: kirjastossa käsiini osui nimittäin Roderick Dixonin toimittama Etelä- ja Väli-Amerikan keittiö. Kirjan leipävanukasohje vaikutti kiinnostavalta, eikä "Antigua ja Barbuda"-tekstiä sen alle liene turhaan kirjoitettu, joten Dixonia oli uskominen.

Eksotiikkaa leipävanukkaaseen tuovat sitruksen ja kuivattujen hedelmien (tässä versiossa siis ilmeisesti rusinoiden :D) maku. Tavallisen maidon sijaan tällaiseen vanukkaaseen voisi ehkäpä käyttää myös kookosmaitoa. Vanukaskokeilu oli mielenkiintoinen, sillä en ole samantyyppisiä ruokia ennen valmistanut. Ranskanleivästä, maidosta ja munasta muodostui miellyttävän tasainen massa, joka sopii jälkiruoaksi vaikkapa hedelmäisen kastikkeen kera. Ohessa on ohje Dixonin kirjan mukaan. Mitä tulee ohjeen auki jättämiin kysymyksiin, käytin makeutukseen muscovado- ja vaniljasokeria yhteensä noin ruokalusikallisen, ja kypsymisaika oli noin tunnin seutuvilla.
























Leipävanukas

4 1/2 dl maitoa
4-8 leipäviipaletta voideltuina, kuutioituina
2 kananmunaa vatkattuna
1 tl raastettua sitruunankuorta
6 rkl rusinoita
fariinisokeria
1 tl vaniljaa

*Sekoita kaikki ainekset hyvin kulhossa. Paista vanukasta uunissa 130°C:ssa kunnes se on hyytynyt. Tarjoile.

P.S. Vanukas johdattaa ajatukset luontevasti puuroon - muistathan osallistua tammikuun ruokahaasteeseen viimeistään huomenna perjantaina 23.1.!

Kookoskiisseli

Kiivikeittoon kookosmaitoa kului vain loraus, joten reilu puoli purkillista valkoista nannaa odotti käyttöä. Otin yksinkertaisimman mahdollisen lähestymistavan ja sävelsin kattilassa kookoskiisseliä. Yltiöpehmoisen kookosen makupariksi sopivat kirpeät karpalot. Syntyi hyvä jälkkäri!

Lopputulos oli siis hyvä myös rakenteeltaan, vaikka suurustin kiisselin uhkarohkeasti kaapista löytyneillä perunajauhoilla. Tärkkelysjauhoissa kun on eroja: erityisesti amyloosi- ja amylopektiiniproteiinien pitoisuuksissa (kertoo kirjallisuuskertaus). Tietyt pitoisuudet saavat aikaan sen, että esim. perunajauhoilla suurustettu kiisseli on venyvämpää kuin maissitärkkelyksellä suurustettu, joka vuorostaan on lohkeavaa. Lohkeavuus lienee maitokiisselissä venyvyyttä tavoiteltavampi ominaisuus. Maissikiisseli muistuttaisi siis ehkä enemmän kookoshyytelöä, perunakiisselin rakenne oli ainakin tällä erää viilimäisempi.
























Kookoskiisseli (2 annosta)

3 dl kookosmaitoa
1 dl vettä
2 rkl (tai pakkauksen ohjeen mukaan) tärkkelysjauhoa suurustukseen
1 rkl ruokosokeria
1/2 tl vanilliinisokeria
pakastettuja karpaloita tai puolukoita

*Sekoita kattilassa kylmään kookosmaitoon kylmä vesi, tärkkelysjauhot sekä sokerit.
*Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Jos käytät perunajauhoa, riittää että näet pinnassa muutaman pulpahduksen - siirrä kattila sitten sivuun.
*Kaada kiisseli jäähtymään jälkiruoka-astioihin. Ripottele pinnalle jäisiä marjoja. Tarjoile haaleana tai viileänä.

Suklaajuhlaa

Lauantainen blogitapaaminen oli tulvillaan upeita salaatteja, leipiä, piiraita, kakkuja sekä ennen kaikkea tietysti mainioiden ruokabloggaajien seuraa. Kiitos kaikille joiden kanssa sain viettää maistuvaa iltapäivää ja iltaa! Kannoin oman korteni ruokakekoon suklaisissa merkeissä.

Toiset karkit olivat takuuvarmoja chili-suklaatryffeleitä, ohje on napattu talteen Kotiliedestä ehkäpä noin vuosi sitten. Toinen satsi taas oli umpimähkäinen toffeekokeilu, johon houkutti (jo tutuksi tulleessa BBCGoodFood-lehdessä ollut) kondensoidun maidon mainos. Tryffelit onnistuivat odotusten mukaan: ne olivat ihanan tummia ja täyteläisiä. Toffeepalat olivat seikkailu prikulleen ohjeen mukaan tehtyinäkin, koska kondensoitu maito oli minulle uusi tuttavuus. Toisella kertaa toimisin hieman toisin, sillä ohjeen sokeroitu tiivistemaito ja runsas sokeri olivat yhdessä aikamoisen... no, sokerinen yhdistelmä. Keksipohjassakin jokin muu kuin tällä erää käyttämäni, turhan mureneva Digestive-keksi toimisi taatusti paremmin. Hauska kokeilu silti - ainakin mainoksen lupaus nopeasti ja helposti syntyvästä kinuskimassasta piti paikkansa!
























Chilitryffelit (n. 50 makeista)

2 dl kuohukermaa
300 g tummaa suklaata (70%)
50 g voita
1/2 dl tomusokeria
2 tl chilijauhetta
pinnalle 1 dl kaakaojauhetta

*Kuumenna kerma kiehuvaksi. Anna jäähtyä noin 10 minuuttia. Lisää joukkoon hienonnettu suklaa. Sekoita varovasti ja lisää voi ja sokeri sekä chili käännellen joukkoon. Anna jäähtyä.
*Vatkaa seosta voimakkaasti puuhaarukalla. Anna jäähtyä kylmässä muutamia tunteja.
*Muovaa jäähtynyt massa kahdella lusikalla tai käsissä pallosiksi ja siivilöi päälle kaakaojauhetta. (Voit myös pyöritellä kunkin pallosen kaakaojauheessa.) Anna jähmettyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Säilytä tryffelit tarjoiluun asti viileässä.
























Miljonäärin pikkuleivät (n. 30 pientä palaa)

Pohja:
200 g keksejä (butter shortbread biscuits)
25 g voita sulatettuna (pikkuleivistä riippuen voit tarvita enemmän)
Täyte:
150 g voita
150 g tummaa muscovadosokeria
1 tlk (397g) tiivistemaitoa (joka siis ohjeen mukaisena on makeutettua... suosittelen kokeilemaan makeuttamattoman kanssa, mikäli sellaista löytyy!)
Pinnalle:
200 g maitosuklaata

*Hienonna keksit muruiksi esimerkiksi monitoimikoneella. Sekoita kulhossa keksimurut ja sulatettu voi. Lusikoi seos leivinpaperoituun vuokaan (esim. 20x20 cm). Painele kevyesti tasaiseksi kerrokseksi. Jäähdytä jääkaapissa 20 minuutin ajan.
*Täytettä varten mittaa voi ja sokeri pinnoitettuun pannuun. Kuumenna keskilämmöllä sekoitellen, kunnes voi sulaa ja sokeri liukenee siihen. Lisää joukkoon tiivistemaito sekoittaen jatkuvasti, kunnes näet ensimmäisten kuplien ilmaantuvan seoksen pintaan. Siirrä pannu pois kuumalta levyltä heti, kun seos alkaa kiehua.
*Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle ja jäähdytä jääkaapissa noin 40 minuuttia.
*Sulata maitosuklaa ja levitä se tasaisesti jähmettyneen täytteen päälle. Kun suklaa on jähmettynyt hieman, leikkaa koko komeus pieniksi neliömäisiksi paloiksi. Säilytä viileässä.