Ken söi kesälaatikon?

No mää ja mun juhannusseurue!

Löysin ohjeen peruna-fenkoli-jogurttilaatikkoon Chez Jasun blogista. Tein laatikkoa pääruoan sijaan lisäkkeeksi, joten jätin katkaravut pois. Todella hyvän makuista, joka tapauksessa! Vahvan makuiset grilliruoat jyräsivät kylläkin tämän paistoksen hienoja sävyjä ihan liiaksi, joten seuraavan kerran kaverina saa olla vaikkapa vaalea kala. Tai sitten ne katkikset siellä joukossa.























Fenkoli-perunalaatikko
noin puoli kiloa uusia perunoita
1/2 iso fenkoli
1/2 sitruunan raastettu kuori ja puristettu mehu
1 tl kapriksia
150 g turkkilaista jogurttia
n. 75 g gruyere-tyyppistä juustoa
1 tl karkeaa dijon-sinappia
tuoretta tilliä
suolaa, mustapippuria

*Keitä pestyt perunat vedessä lähes kypsiksi. Leikkaa puolikas fenkoli ohuiksi suikaleiksi ja lisää ne perunoiden keitinveteen muutamaksi viimeiseksi minuutiksi. Valuta perunat ja fenkolit ja kumoa uunivuokaan. Paloittele perunoita puoliksi tai muutamaan osaan. Hienonna kaprikset ja sekoita ne joukkoon.
*Yhdistä kulhossa jogurtti, sitruunamehu, sitruunankuoriraaste, juustoraaste, ripaus suolaa ja pippuria sekä puolet tillistä. Kaada seos vuokaan ja paista uunissa 200°C:ssa noin 15-20 minuuttia tai kunnes ruoka saa väriä. Koristele laatikko lopulla tillillä.























P.S. Kenistä ja syömisestä puheenollen, oli meillä kesävoitakin! Kotivoita, jonka sekaan oli puristettu monta valkosipulinkynttä sekä hienonnettua ruohosipulia. Aika jees!

Keskikesän grillijuhla

Ajattelin, että tämän vuoden juhannus voisi olla ihan ultimaattinen grillaus- ja marinointifestivaali. Sellaiseksi se osoittautuikin, ja parhaillaan grilli kuumenee jo neljättä päivää. Naudanlihaa, vartaita, munakoisoa, tofua, makkaraa ja uusia perunoita. Ja vaikka mitä muuta siihen kylkeen.























Joku oli selvästi lukenut ajatuksiani, sillä sopivasti juhannuksen alla DanSukker heitti minua paketilla, jossa oli muun muassa aivan törkeän runsas reseptivihko. Nyt on kyllä joku tehnyt hyvää työtä siellä sokeritehtaan koekeittiöllä. Harvoinpa sitä hurahtaa täysillä yhteen 10-sivuiseen mainosreseptisettiin, mutta tämä alkaa olla jo puhkiselattu. Mun mittakaavassa on melko kova juttu, että ekalla sovelluskerralla lähtee sekoitteluun yhteensä neljä eri ohjetta. (19 muuta on vielä kokeilematta.)























Munakoisoille sokeriset marinadit ei muuten oikein sopineet, kärvähtävät niin äkäisesti koisokaverin pintaan. Mutta lihan ja tofun kanssa sokerilla on mukava vaikutus paistopintaan. Tumman ruokosokerisiirapin ansiosta paistettava oli jo ennen paistoa ihan ruskeaa.

Ohjeista kiitos DanSukkerille, omat muutokset suluissa. Marinadit riittävät noin 1 1/2 kilolle lihaa, mutta me uitettiin vähempiä liha- munakoiso- ja tofumääriä näissä reiluissa liemissä. BBQ-kastike ei ole marinadia, vaan vähän niinkö ketsuppia. Omaa sovellusta oli matkassa hieman, mutta vain hieman. Suosittelen siirappisen marinointihullun sydämeni pohjalta. Nää toimii.























Marinadi naudanlihalle

2-3 rkl fariinisokeria (lorautettiin sama määrä siirappia)
1/2 dl viskiä
1/2 dl soijakastiketta (teriyaki-kastiketta)
1/2 dl Dijon-sinappia (rakeista versiota)
1/2 dl silputtua kevätsipulia
1 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria

Marinadi lampaalle (meillä oli kyllä vaan nautaa ja niitä tofuhommia)

2-3 rkl ruokosokerisiirappia
1/2 dl tummaa balsamiviinietikkaa
1/2 dl öljyä
1 rkl hienonnettua rosmariinia (hienonnettua ruohosipulia)
1 rkl hienonnettua oreganoa
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl suolaa

Marinadi porsaalle (meillä oli kyllä vaan nautasuikaleita, joita pujoteltiin vartaisiin fenkolin, ananaksen ja paprikan kanssa)

1/2 dl vasta puristettua sitruunamehua
1/2 dl valkoviinietikkaa (pieni loraus tummaa balsamiviinietikkaa)
1/2 dl oliiviöljyä (rypsiä)
2-3 rkl ruokosokerisiirappia
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna (olisko ollut 4…)
maun mukaan sambal oelekia (1 kuivattu chili hienonnettuna)
1/2 tl rouhittua mustapippuria
(ripaus suolaa)


Marinadien valmistusohje:

*Sekoita kaikki marinadin ainekset kulhossa.
*Laita grillattavat herkkusi pakastepussiin, kaada marinadia päälle, solmi kiinni ja kääntele. Anna maustua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin ajan.























Mausteinen BBQ-kastike

3 rkl öljyä
1 silputtu sipuli
1 dl tomaattipyreetä (kaksi pientä tölkillistä)
3/4 dl ruokosokerisiirappia
1 tl suolaa
3 rkl vasta puristettua sitruunamehua
2 rkl makeaa sinappia (käytin konjakkisinappia, toimi loistavasti)
5 tippaa tabascoa (savuista sellaista)
3 rkl Worcestershire-kastiketta

*Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä sipuli.
*Lisää loput ainekset ja anna kiehua hiljalleen noin 30 minuuttia. Jäähdytä.
(*Voit purkittaa ja säilyttää kastikkeen jääkaapissa, jos kaikki ei hupene kerralla porukan vatsaan.)

Tabouleh-salaatti ja sitruunalinssit

Bulgur toimii, se on meikäläisen kesähitti. Toinen kesähitti on vihreät linssit, jotka jotenkin omituisesti yhtäkkiä löysin. Siis niin kuin että tosiaan, näitäkin voi ostaa kotiin ja keitellä. Hyvät keittokirjat toimii myös, mutta se taas on tuttuakin tutumpi fakta.

Ja kun kaikki ne yhdistää, voi vakuuttaa että lopputulos on kohdillaan!

























Sitruunalinssit (Ohje lainattu Elina Innasen loistavasta Viiden tähden vegaani -kirjasta)

2 1/2 dl vihreitä linssejä
1 tl suolaa keitinveteen (unohdin eikä haitannut)
1/2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
3 rkl oliiviöljyä
1 tl juustokuminaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria
pippuria myllystä
kourallinen tuoretta persiljaa silputtuna

*Huuhtele linssit. Kaada kattilaan sen verran vettä, että linssit peittyvät. Mausta suolalla ja keitä linssit pehmeiksi.
*Sekoita kastikkeen ainekset yhteen ja kaada linssien joukkoon. Lisää joukkoon persilja ja sekoita.
*Voit tarjota linssit heti lämpiminä tai kylminä vasta seuraavana päivänä. Purista linssien päälle hiukan sitruunamehua ennen tarjoilua.























Tabouleh (Aura Liimataisen ja Heikki Riipin mainiosta Herkkujen maailma -kirjasta)

1 1/2 dl bulgur-vehnää
3/4 tl suolaa
3 rkl hienonnettua sipulia
2 dl hienonnettua persiljaa
1 dl hienonnettua minttua (tätä mulla ei ollut, mutta hyvää tuli silti)
2-3 tomaattia kuutioina
pala kurkkua kuutioina
3-4 rkl oliiviöljyä
1/2 dl sitruunamehua
1/4 tl mustapippuria
(tuoretta minttua koristeluun)

*Kiehauta kattilassa 5 dl vettä, lisää suola ja bulgur. Hauduta hiljalleen keitellen 10-15 minuuttia. Valuta bulgur siivilässä kuivaksi ja pane kulhoon. Sekoita sitruunamehu joukkoon ja anna vetäytyä kylmässä puoli tuntia.
*Lisää kaikki salaatin ainekset bulgurin joukkoon kulhoon ja sekoita. Kaada salaatti tarjoiluastiaan (ja koristele mintunlehdillä). Salaatin maku paranee, jos se saa olla kylmässä muutaman tunnin ennen syömistä.

Jogurtti-kevätsipulikastike grillin liepeille

Kesäkuun kahdeksatta mennään, ja voin jo sanoa tietäväni, mikä on tämän kesän paras höyste kaikelle grillatulle. Ekan kerran jogurttidipin sekoitti kestosuosikkiruokavieraamme Reetta. Kaupat olivat helatorstaina kiinni, ja grillausilta kasattiin kaapeista löytyneistä aineksista. Seuraavaksi kastiketta tein minä itse, alle viikon päästä. Kunnon satsin, jotta sai vielä työlounaallakin haarukoida napaan kera grillitähteiden.

Kiitos helatorstain helpon ratkaisun, tulen halajamaan yhtä ja samaa makua vihanneshärpäkkeiden ja krakovanmakkaroiden kylkeen koko kesän. Se vaan on niin.























Ihan paras kevätsipulinen jogurttikastike

n. 3 dl paksua turkkilaista jogurttia
n. 1/2 kevätsipulinipun varret
2-3 valkosipulinkynttä
vajaa 1 tl hyvää, maukasta merisuolaa

Sekoita ja anna vetäytyä grillivalmistelujen ajan. Nautiskele grillattujen juttujen eli ihan minkä vaan kera.























p.s.
Tulin juuri äsken mielenkiintoisesta tilaisuudesta, jossa keskusteltiin värikkäästi bloggaajien ja yritysten yhteistyöstä.

Tähän kastikkeeseen käytin (ihan itse ostamaani, ja täysin tilaisuuteen liittymätöntä) Lindahlsin turkkilaista jogurttia, jonka maku pelaa täydellisesti yhteen sipulin ja merisuolan kanssa. Ja joka muutenkin on ihan mahtava tuote. Jos jogurtissa olisi ollut joku ikävä valuvika, tai jos sen maku olisi ensimaistamalla ollut kova pettymys, olisin aika varmasti maininnut pettymykseni täällä blogissa. Kuluttajapalvelukontaktin lisäksi.

Tällainen ei taida olla kaikkien yritysten toiveuni - erään elintarvikealan yrityksen edustaja toi illan keskustelussa aika selkeästi esiin näkemyksensä siitä, että negatiiviset kritiikit tuotteista blogeissa ovat ei-toivottuja. Vaikka bloggaaja sitten jälkeenpäin kertoisikin niistä mahdollisista hyvityksistä, ja paremmista kokemuksista tuotteen parissa. Se jälki, joka negatiivisesta tarinoinnista jää nettiin, ilmeisesti pelottaa.

Jännää! Arkielämän kokkaus käänteineen kun on Se Juttu, joka itseäni ja varmaankin teitä muitakin ruokablogeissa kiinnostaa. Onneksi ajatuksia ja mielipiteitä on joka lähtöön, yrityksissäkin, ja blogien ominaispiirteitä oivalletaan ajan myötä aina vaan paremmin. Pidetään, kanssabloggaajat ja te huiput kommentoijat ja lukijat, se tuntumamme todellisuuteen ja kantaaottava kuluttajuutemme, jookos! :)

Calzonet

Olen hurahtanut myöhäisherännäisesti Jamie Oliverin keittokirjoihin ja ruokaohjelmiin. Täysin. Hurahtanut niin, että tuntuu melkein kuin Jamie olisi nykyään meidän perheenjäsen. Siteeraan Oliveria kokatessani, nauran ja nyyhkin tv:n ääressä. Hurmaannun jokaisesta uudesta ruokalajista.

Nyökyttelen vakavasti, kun Jamie esimerkiksi 30 Minute Mealsin esipuheessa kertoo, että kaikki hänen reseptinsä on erityisen tärkeää toteuttaa tarkalleen ohjeen mukaan - ja tunnen pientä syyllisyyttä, kun päädyn sittenkin soveltamaan tilanteen mukaan.



















Onneksi lopputulokset ovat yleensä toimivia silloinkin, kun oma luovuus ja jääkaapin realismi saa vallan. Ja onneksi Jamieta, tuota keittiötonttuamme, on kiittäminen ihan jo inspiksestä.

Asiaan. Jamien kotona -kirjan innoittamat, mutta itse sävelletyt calzonet olivat tosi hyviä.

Calzonet (neljä isoa)

Pohja:
neljän pizzapohjan pizzataikina vapaavalintaisella näppituntumaohjeella (meillä armoitetun pizzantekijän, ei minun eikä kotitontun vaan sen kolmannen, kombo: 4 dl lämmintä vettä, 1 pss kuivahiivaa, 1 tl sokeria, tarpeellinen määrä jauhoja ja oikein reilu loraus öljyä, vaivaus, kohotus vesihauteessa, vaivaus ja se on siinä)

Tomaattikastike:
loraus oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tlk tomaattipyreetä
1 tlk (400 g) valkosipulimaustettua tomaattimurskaa
kourallinen basilikanlehtiä
1 tl sokeria
pieni ripaus suolaa ja mustapippuria

Täyte:
loraus öljyä ja nokare voita
kolme kourallista kuivattuja suppilovahveroita + vettä
1 sipuli viipaloituna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
70 g tuoretta pinaattia
200 g palvikinkkua kuutioina
ripaus merisuolaa
mustapippuria myllystä

2 mozzarellajuustopalloa (à 125 g)



















*Valmista pizzataikina kaulitsemista vaille valmiiksi. Laita kuivat suppilovahverot kulhoon likoamaan veteen.
*Valmista tomaattikastike. Kuullota valkosipulia ja tomaattipyreetä parin minuutin ajan paistinpannulla öljyssä keskilämmöllä. Lisää tomaattimurska ja basilikan lehdet sekä sokeri. Anna kiehua hiljalleen noin 10 minuutin ajan. Tomaattikastike saa kiehua kokoon, sillä calzonen täytteen ei tule olla lainkaan vetistä. Siirrä sivuun kippoon odottamaan ja pyyhkäise pannu puhtaaksi.
*Kuumenna pannulla keskilämmöllä öljy ja voi. Purista liotetut suppilovahverot kuivaksi ja lisää sienet sipulin ja valkosipulin kanssa pannulle kuullottumaan. Huuhtele ja kuivaa pinaatti. Lisää pannulle pinaatti ja palvikinkku. Kääntele seosta, kunnes pinaatit ovat "kutistuneet" ja alkaa näyttää siltä, että kaikki ylimääräinen neste seoksesta on haihtunut.
*Sekoita sieni-pinaatti-kinkkuseokseen tomaattikastike. Kytke levyn lämpö pois, mutta anna seoksen vielä lepäillä lämpimällä levyllä. Jälleen kerran: seoksen tulee olla ennemmin kuivaa kuin kosteaa, jotteivät calzonet kostu liikaa.
*Kuumenna uuni mahdollisimman kuumaksi (meidän uunilla se tarkoittaa 275°C:ta). Jaa pizzataikina neljään osaan ja kaulitse pyöreiksi, halkaisijaltaan n. 30 cm kokoisiksi levyiksi. Jaa täyte ympyröiden puolikkaille. Revi kuhunkin pohjaan täytteeksi vielä puolikas mozzarellapallo. Taita taikina lihapiirakan tapaan, ja rypytä tiukasti kiinni.
*Paista kuuman uunin alatasossa n. 10-15 minuutin ajan, kunnes calzone on pullistunut ja väriltään kullanruskea.

Vinkkejä ja fiiliksiä

Helsingin Kaisaniemessä oli viikonloppuna jälleen kerran Maailma kylässä -festari. Ruokatarjonta on siellä ennenkin ollut ihan mahtavaa, mutta tänä vuonna mielenkiintoisia herkkuja tuntui jotenkin olevan vielä paljon enemmän kuin aiemmin. Afrikan ja Aasian maiden makuja riitti koju toisensa perään - tätä menoa ensi vuonna ruokakylässä on jo todella koko maailma!























Korvan taakse siis: myös ensi toukokuun lopulla kannattaa suunnistaa kohti Helsingin keskustaa harvinaisten herkkujen perässä. Harvoinpa tarvitsee pähkäillä, maistelisiko burmalaista, syyrialaista, gambialaista, tansanialaista ruokaa tai vielä jotain ihan muuta. Itse valitsin kojun, jonka houkuttelevan annoksen olin nähnyt jo monella tyypillä pitkin aluetta. Se kannatti, kamerunilainen ruoka siis. Riisi oli todella maukasta, papumuhennos täyteläistä, pinaattimuhennos pistävän mausteista, munkkipallerot pehmeän makuisia ja ruokabanaaniviipaleet rapeita.


















Hieman toisenlaisissa, mutta yhtä lailla inspiroivissa, tunnelmissa vierailin kuluneella viikolla Rantapallon tasting-illassa. Ideana oli maistella juomia ympäri maailman, mutta ruokabloggaajaosasto hyökkäsi tietysti heti pureskeltavia herkkuja kuvaamaan. Kitchen G18 -ravintolan feta-tomaattileivät olivat hurjan kauniita ja makean mehukkaita. Myös takana kangastava karitsa-dijonsinappi-punasipulileipä oli lievästi sanoen koukuttavaa maisteltavaa.




















Vaan toki uudet makuelämykset innostivat myös juomien puolella! En ollut ennen tiennyt, että peribrittiläiseen Pimm's-limonadikannulliseen kuuluu olennaisena makuna kurkku. Ilahduttava yllätys, se todella maistui omaperäisesti ja raikkaasti.























Muscat-rypäleestä valmistettujen valkoviinien kanssa maisteltiin sitruksia, ja todettiin, että pari todella täydentää toisiaan. Seuraavan kerran on siis edes pieni vainu siitä, mitä etsiä, kun tahdon löytää sitruksiselle pää- tai jälkiruoalle kaverin.


















G18 Kitchenille muuten suuret pointsit myös illan pääruoasta. Seurueemme tiedusteli hovimestarilta kiinnostuksen vuoksi, mistä mahtaa olla peräisin maukkaan tartar-pihvin liha. Hovimestari kertoi käyvänsä selvittämässä asian keittiössä - ja palasi kertoen, että kyseessä oli suomalainen luomupihvikarjanliha! Mahtavaa, että luomupiffi alkaa olla niin normaali juttu, ettei sen tarjoilua tarvitse erikseen rummuttaa ja markkinoida. Siis että henkilökuntakin voi tavallaan tietämättään tarjota asiakkaalle laatua ja luksusta. Tykkään.

Viinisuolaheinäsöpöläiset

Tiedättekö, mitä teen nykyisin arkiaikaan? Yritän, muun muassa, muodostaa ymmärrettäviä lauseita. Pyrin välttämään esimerkiksi suurta helmasyntiäni, ylipitkiä yhdyssanoja. Pyrin myös olemaan täsmällinen.

Tiedättekö, mitä teen nyt, kun omistan pitkästä aikaa rakkaalle blogilleni hetkosen? Ryöstöviljelen yhdyssanaihanuutta juhlatarjoilureseptiotsikossa. Jätän ohjeen villisti ihan vaille mittayksiköitä.























Valmistujaisjuhlaviinisuolaheinäsöpöläiset
(eli tortillarullat, siinä toivossa että joku googlaten löytäisi tämän herkun)

kokojyväluomutortilloita
piimää
maustamatonta tuorejuustoa
punaista pestoa
aurinkokuivattuja tomaatteja
oliiviöljyä
rucolaa
viinisuolaheinää

*Levitä tortillat työlaudalle hieman lomittain.
*Notkista tuorejuusto piimällä. 200 g tuorejuustoa ja tilkka piimää riittää kahdeksalle tortillalle (äh, en malttanut olla puhumatta määristä). Levitä tasaisesti tortillojen pinnalle. Levitä myös päällekkäin olevien tortillojen väliin "liimaksi".
*Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja sekoita punaisen peston ja oliiviöljytilkan kanssa notkeahkoksi tahnaksi. Levitä makusi mukainen määrä tuorejuustokerroksen päälle.
*Huuhtaise pari kourallista rucolaa ja jaa tasaisesti tortillakokonaisuuden pinnalle. Rullaa tiiviiksi rullaksi. Anna vetäytyä jääkaapissa parin tunnin ajan.
*Leikkaa rulla parin sentin levyisiksi viipaleiksi. Aseta pinnalle viinisuolaheinän lehti ja keihästä cocktail-tikulla. Ihastele ja nauti.

Uppomunat ja maalaissalaatti

Sarjassamme Asioita, joiden olen luullut olevan hirmuisen vaikeita, mutta totuus on toinen: uppomunat.























Ruokatorstai-kirjan ohjeella sellaisenaan parsan kanssa, tai itse sävelletyn maalaishenkisen salaatin kohokohtana. Kauhaniksi on pop. Tähti on syttynyt.



















Uppomunat (Eeva Salonen: Ruokatorstai)

4 tuoretta munaa
1 l vettä
2 tl suolaa
1 rkl etikkaa
suolaa, mustapippuria

*Kuumenna vesi laakeassa kattilassa ja mittaa joukkoon suola ja etikka.
*Anna veden juuri ja juuri poreilla ja riko munat varovasti yksitellen veteen. (Voit ottaa kauhaan kuumaa lientä, rikkoa munan kauhan pesään ja laskea varovasti kattilaan.) Anna kypsyä muutaman minuutin ajan, kunnes munat nousevat veden pintaan.
*Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Uppomuna-pepperonisalaatti

salaattia
kurkkua ohuina viipaleina
tomaattia lohkoina
muutama kevätsipulin varsi
3 tl öljyä
1 tl viinietikkaa
ripaus suolaa, ripaus sokeria
4 uppomunaa
pepperonimakkaran viipaleita

*Tee salaatista, kurkkuviipaleista ja tomaattilohkoista salaattipeti.
*Sekoita kulhon pohjalla öljy, viinietikka, suola ja sokeri. Hienonna kulhoon kevätsipuli, sekoita kastike tasaisesti sen joukkoon ja lisää sipuli sitten salaattiin.
*Valmista uppomunat ylläolevan ohjeen mukaan. Viipaloi tai paloittele ne ja lisää salaattiin.
*Paahda pepperoniviipaleita kuumalla pannulla, kunnes ne rapsakoituvat. Lisää salaatin pinnalle aivan lopuksi.

Pikapullaa ja villi luonto

Seuraa aasinsiltojen aasinsilta, koska haluan saada tallennettua pikapullan, joka oli niin hyvää, ettei kamera ehtinyt apajille.























Vietimme muutama viikonloppu sitten aikaa maalla, ja aamiaisseurana kevätpäivää paistatteli - nii-in, etsi kuvasta että mikä. Supikoirahan se siellä, ihan pihapiirissä. Tämä kosketus luonnon kanssa oli kerta kaikkiaan siinä määrin jännä, että syöksyimme kunnon seikkailijoiden lailla välittömästi Wikipediaan. Opimme muun muassa, että supit saavat pentuja toukokuussa.

Siitä pääsemme kaupunkilaisystävääni, joka sai ihan hiljattain kevätvauvan. (Tässä oli se aasinsilta, edempää ei kannata etsiä.) Halusin viedä vauvan äidille rotinalämpimäistä, mutta kiireisenä arki-iltapäivänä ei ehtinyt leipoutua perinteistä pullaa. Ei pullamuffinsejakaan, kun ei ollut vuokia. Tuli pikapullaa Kodin Kuvalehden ohjeella. Tuli ihan hurjan hyvää, seuraavalla kerralla tämä herkku ei tule olemaan mikään varavaihtoehto vaan ihan uskottava kaveri.

Maistuiskohan supikoirillekin?

Pikapulla (mukaeltu Kodin Kuvalehden ohjeesta)

3½ dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl jauhettua kardemummaa
½ tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1 muna
2 dl maitoa
50 g sulatettua voita
25 g rypsiöljyä

Pinnalle:
kanelia, tomusokeria

*Sekoita vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, kardemumma, suola ja vaniljasokeri kulhossa keskenään. Riko muna ja kaada se maidon ja voisulan kanssa jauhoseoksen päälle. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
*Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun pyöreään tai suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan (halkaisija noin 22 cm tai 20 x 30 cm).
*Paista uunin keskiosassa 200°C:ssa noin 15-20 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman ruskeaa väriä. Ripottele pinnalle kanelia ja tomusokeria. Tarjoile lämpimänä. Pikapulla on parhaimmillaan paistopäivänä.

Aurinko lautasella eli bataattitornit, paistettu ananas ja tomaattisalaatti

Pääsiäistä on vietetty kesäautonkorjailun ja päämäärättömän hengailun merkeissä, ja pääsiäisateriakin kaihtoi tänä vuonna kaikkia mahdollisia muodollisuuksia. Sekalaisen sakin lautasilla muodostivat bataatti-leipäjuustotornit, kevään ensimmäinen tomaatti-kevätsipulisalaatti sekä chilin kera paistettu tuore ananas. Viimeisin olisi periaatteessa ollut jälkkäriä, mutta kun mämmiä kuitenkin teki mieli, lykättiin se ananaskin reteesti osaksi pääruokaa. Ja hyvä että lykättiin! Bataatin ja juuston täyteläisyys, tomaatin ja sipulin kirpsakkuus ja ananaksen makeus olivat hyvät yhdessä.























Parsa kuului alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta jostain käsittämättömästä syystä olen törmännyt tämän parsakauden alettua kaupoissa vain Perusta rahdattuihin pötkylöihin. Missä on lähiparsa Espanjasta?! Kaikessa epäloogisuudessani ostan toki bataattia (USA) sekä ananasta (Costa Rica), mutta maailman toiselta puolelta tuotu parsa ei vaan toimi. Vaan pidemmittä puheitta sukellus keltaiseen, vihreään, oranssiin ja punaiseen:

Bataatti-leipäjuustotornit (pääruoaksi kahdelle)

1 pieni bataatti
loraus öljyä
n. 300 g leipäjuustoa
suolaa

*Kuori ja viipaloi bataatti noin 1/2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Lorauta uunivuokaan öljyä. Kääntele bataattiviipaleet öljyssä ja levitä tasaisesti vuokaan. Paista uunissa 200°C:ssa noin 20 minuuttia.
*Leikkaa leipäjuustosta pyöreähköjä, bataattiviipaleiden kokoisia palasia. Ota bataatit uunista. Kokoa bataatti- ja leipäjuustopyörylät "torneiksi": laita kahden bataattiviipaleen väliin leipäjuustoviipale, ja halutessasi vielä kerroksen verran lisää leipäjuustoa ja bataattia. Paista uunissa 225°C:ssa noin 5 minuuttia tai kunnes juusto on pehmennyt. Rouhi tornien pinnalle hieman suolaa.

Chilin kera paistettu ananas

1 tuore ananas
1/2 mietoa tuoretta chiliä (sellaista supermarketeissa irtomyyntinä myytävän tyyppistä)
öljyä paistamiseen

*Leikkaa tuore ananas viipaleiksi ja viipaleet edelleen paloiksi. Jätä viipaleiden puumainen keskiosa käyttämättä.
*Poista chilistä siemenet. Hienonna chili.
*Kuumenna paistinpannulla öljy. Paista ananaspaloja chilin kera keskilämmöllä noin parin minuutin ajan kummaltakin puolelta, kunnes ne ovat saaneet hieman kauniin ruskeaa väriä pintaansa.

Tomaatti-sipulisalaatti

2 keltaista tomaattia
2 punaista tomaattia
2-3 kevätsipulin vartta
ripaus merisuolaa

*Viipaloi tomaatti, hienonna kevätsipuli. Yhdistä kulhossa ja mausta ripauksella merisuolaa.